Romeon agilitydebyytti

Tänään olimme Romeon kanssa oikein tosi, tosi rohkeita ja aloitettiin meidän virallinen agilityura. :) Perusrata jännitti pirusti - eniten se muistanko radan ja tutut katsomossa - mutta hyppyradalla jännitys oli jo ohi ja radasta taisi jopa jo ihan pikkuisen nauttiakin...

Tulihan siellä virheitä ja hylsyt molemmilta radoilta niin, että heilahti. Päälimmäiseksi jäi kuitenkin ihan kiva tunne kisoista. Tsemppi oli hyvä ja tietääpähän mitä harjoitella. Paljon omaan piikkiin meneviä virheitä, suurimpana käskyjen myöhäisyys. Romeolle iso kenttä ja kenttähenkilöt olivat uutta, joten pientä keskittymisen herpaantumista silläkin oli. Oli siellä paljon myös hyvääkin, siihen nähden, että tämä oli se meidän avaus.

Perusradalla alku hyvin - koira lähti hyvin seisaaltaan - (kuvaaminen ei ala ihan alusta) käsky kepeille myöhästyi pahasti ja koira meni keppejen toisesta välistä sisään. Annoin mennä loppun korjaamatta, koska tuomari tuntui olevan "treeneissä harjoitellaan, kisassa ei" -tyyppi... Nurkassa Romeo kävi moikkaamassa ratahenkilöä pituus-esteen sijaan... Tästä pituuden jälkeen sitten hurja lentokeinu... Romeo ei tainut asiaa edes ihmetellä, vaan jatkoi innoissaan eteenpäin. Pituus-esteen jälkeen keinulle vienti oli erittäin haastavaa ja hyvin monelle koiralle tulikin lentokeinu. Keinua taidettiin tuomarin pyynnöstä punnitakin välillä. Sain ohjeeksi kokeneemmilta (huomista varten) kääntää vaikkapa rintamasuunnaan koiraan päin ja pysähtyä, jotta vauhti pysähtyy keinulle. Saas nähdä onnistuuko, eli ehdinkö ennen koiraa...

Hyppyradalla kosahti mm. siihen, että ohjasin mielestäni ihan hyvin kepeille, mutta äijä halusi kuulla selvästi mielummin sanan "putkeen"... Se on kattokaas nääs siis holsku. ;) Kepit tämän jälkeen hyvin loppuun asti. Persjätöt radalla toimivat hienosti ja siitä oikein iloinen. Rimoja pudotti muutamassa kohtaa, joten täytyypä miettiä treeneissä mistä johtunee.

Tässä >> VIDEO

Huomenna uusi päivä ja uusi kisa. :)

Kontaktisulkeiset

Tiistaina Romeon ohjatuissa oli vuorossa kontaktisulkeiset. Palkkasin jokaisella kontaktilla. Rata näytti tältä:

Kontaktit ihan kohtalaisen hyvin kokonaisuuten, tosin muutama valuminen tuli A:lla vauhdin takia.

Pari huolestuttavaa seikkaa nousi esiin viikonloppua ajatellen... Romeon vauhdin lisääntymisen myötä oltava nyt tosi tarkkana, että Romeo ottaa ylösmenokontaktit! A:lle meni niin lujaa, että hyppäsi lähes kontaktin yli... Sama tapahtui puomilla, tosin siinä jyrkkä kurvi putkelta vaikutti varmaan tähän ja oma ohjaus... mutta tarkkana saa olla.

Keinulla tapahtui "jotain", mikä ketuttaa jotenkin vietävästi, koska aikaa ei ole tehdä mitään. En tiedä heilahtiko keinu Romeon mennessä sille - siitä puuttuivat painot alta - vai mikä oli lopulta syynä siihen, että Romeo alkoi yllättäin varoa keinua. Keinuhan on ollut sillä jo pitkään varma este. No, saatiin muutama reipas keinulle meno heti epäröintejen jälkeen, mutta vähän jotenkin nihkeetä oli. Suas nähdä miten herran käy...

Persjätöt toimivat radalla hyvin. Esim. tuossa kohdassa josta tullaan putkesta (8) 9-esteelle ja tarkoitus on saada koiran putkeen, eikä karkaamaan Aa:lle. Otin myös seisaaltaan lähdön ja se toimi juuri kuten toivoinkin, eli Romeo lähtee huomattavasti paremmin ja nopeammin kuin istuaaltaan.

Ilman tuota keinuhässäkkää ihan luottavaisin mielin kohti viikonloppua ja meidän virallista kisauran avausta. Hui, jännää! :)

Hieno Myy!

Aamulla lähdimme Muuramen harjulle koko lauman kanssa. Viiden kilsan lenkkiä riitti tällä erää, kymppiä ei ehditty kiertämään. Tarkoitus oli mennä lenkin jälkeen ensimmäistä kertaa Myyn kanssa Muuramen kennelkerhon perustottelevaisuusharjoituksiin.

Olin varautunut etukäteen lehmän hermoilla ja hyvillä nameilla, koska Myy ei ole vielä kertaakaan ollut mukana tuontyyppisissä isoissa koiratreeneissä ja varsinkin kun tuolla on melko sekalainen seurakunta ja paljon haukkuvia ja levottomiakin koiria. Olin lähes varma, että Myy nauskuttaa innoissaan kentän laidalla ja kontaktitreenikin voi olla haastavaa. Oma suunnitelma treeneihin oli tehdä kentän reunalla kontaktiharjoituksia ja totutella Myytä pikku hiljaa muiden koirien läsnäoloon ja katsoa samalla miten Myy sietää koirahäiriötä. Emme olleet aikeissa edes osallistua varsinaiseen koulutukseen.

Porukka jaettiin puoliksi, eli osaaviin ja toinen puoli pentuihin ja ei-osaaviin. Mentiin ei-osaavien puolelle Myyn kanssa, vaikka sanoin kouluttajalle, että katsotaan nyt osallistutaanko me koulutukseen. Itselle tärkeintä kun on tässä vaiheessa vielä nuo kontaktiharjoitukset ja niiden onnistuminen koirahäiriössä. Näissä koulutuksissa on aina ollut ihan ok valita sopiva etäisyys muihin treenaajiin ja halutessaan voi olla vähän kauempana muista.

Eivät pitäneet omat ennakko-odotukset tällä (-kään!) kertaa paikkaansa. Myy oli sitä mieltä, että eikös tänne ole tultu hommia tekemään ja voi jestas mikä asenne sillä kentällä oli! Kontakiharjoitukset sujuivat kuin vettä vaan - vieraista koirista Myy ei ottanut häiriötä - enkä voinut olla innostumatta tästä ja kun kouluttaja kysyi, haluammeko osallistua pujottelu- ja kohtaamisharjoituksiin, olimme Myyn kanssa mukana.

Koirat olivat ensin ympyrän muotoisesti ja niiden välistä oli tarkoitus pujotella pitämällä mahdollisimman hyvä kontakti koko ajan. Myylle tämä oli helppoa, vaikka yksi iso koira ohitustilanteessa haukkuikin sille. Se meni kuten se aina meneekin - tomerasti häntä ylhäällä, hihna löysällä - ja nenu lähes namissa kiinni. Kohtaamisharjoituksissa ensin käveltiin vastakkain parin kanssa ja kohdatessa iso kehu. En tiedä huomasiko edes Myy, että vierestä kulki toinen koira. : D Lopuksi tehtiin ns. kohtaamishässäkkä, eli kaikki koirakot menivät kehän keskustaa kohti ja siitä läpi toiselle puolelle toisia koirakoita väistellen. Sama juttu tässäkin. Myy meni kuin jossain kuplassa, sitä eivät toiset koirat kiinnostaneet. Lopuksi näytettiin Myyn kanssa toisille hyvä perusasento kouluttajan sanoessa muulle ryhmälle, että tuolta perusasennon kuuluu näyttää...

Tähän päätin suosiolla meidän osuuden, jotta sessiosta ei tule Myylle liian pitkä, eikä hyvä keskittyminen ala herpaantua. Leikitin Myyn patukalla ja vein koiran autoon. Hymy huulilla ajelin kotiin. Olin varma, että olisin vähintään ärsyyntynyt kotia tullessa Myyn liiasta intoilusta toisten koirien tähden. Oli kyllä niin hyvä mieli taas tästäkin. Myy on vaan niin mielettömän hieno koira, ettei oikein sanat riitä sitä kuvailemaan. Kiihkeä se on kaikissa tekemisissään, mutta pienikin ohje minulta (esim. vaikka esineruudussa) niin se kuuntelee ja toimii ohjeen mukaan. Mikä parasta, se rakastaa tehdä töitä minulle! Olen kyllä saanut Myystä sitä mitä olen aina koiralta halunnutkin ja vielä niin paljon enemmänkin. Myy on oikea The Koira. :)

Mooren päivä

Ensinnäkin se tärkein... Moore täyttää tänään 7-vuotta! Mikä hienointa, Moore on erinomaisen hyvässä kunnossa. Mooren kasvattaja ehdottikin, että Mooren voisi viedä vuoden päästä veteraaniluokkaan sertejä metsästämään …

Moorehan on käynyt kerran nuorena virallisessa näyttelyssä saaden eh:n. Moore kuitenkin rakastaa suurta yleisöä ja se tykkää esiintyä! Se on voittanut kerran ison match shown ollen siis näyttelyn BIS1! Mätsärissä oli mukana n. 150 koiraa, joten hieno oli esiintyminen pikku mustalta. Mitä enemmän Moore saa huomiota osakseen, sen uljaammin se itseään edustaa, joten mikä ettei! Pidetään poika hyvässä kunnossa ja aloitetaan ensi vuonna Mooren näyttelyura!

Mooren synttäripäivää on vietetty vallan koiramaisesti. Aamulla suunnattiin metsään koko lauman kanssa. 

Paimenet saivat tehdä lenkin lomassa esineruutua. Myyn ollessa "työvuorossa", toiset seuraavat tarkkana. :)

Myy

Kokeilin taas vaihteeksi leikittää Myytä esineillä ennen luovutusta, kun nykyisin oon palkannut leikin sijasta jo paljon suoraan namilla... Myy selvästi hämmentyy tästä, eikä ymmärrä miksi esim. toisessa esineessä heitän esineen pois, mikä olikin huono idea... Hyvää on se, että saan Myyn hyppäämään esine suussa itseäni vasten ja se luovuttaa esineen suoraan syliini. Asenne on myös mielettömän hyvä! Jatkossa palkkaan niin, että käteen luovutuksesta nami, eikä esineillä enää leikitä. Loppuun ruoka ja lelulla leikitys.

Romeo

Upea ruutu taas Romeolta, jota ei vaan valitettavasti saatu kokonaan nauhalla kun videokamera temppuilee yhä häijymmin. Kadotti väritkin kokonaan.. :( 

Keskilinjalla hallinta on hyvää ja oikeestaan tältä haluaisin Myynkin työskentelyn joskus näyttävän. :) Romeo tekee hyviä ja suhteellisen suoria pistoja ja kulkee koko ajan nokka auki. Omaan silmään sen työskentely näyttää hyvältä. Jos esine on alueen edessä, Romeo lyö heti jarrut pohjaan. Se osaa etsiä hyvin koko alueen, eikä anna periksi koskaan. Pistojenhan ei siis esineruudussa edes tarvitse olla suoria, kunhan koira vaan lähtee halukkaasti sinne minne ohjaaja koiran lähettää, työskentely etenee ja koira etsii hyvin koko alueelta. 

"Töiden" jälkeen oli mukava rallatella.

Myy, 10 kk.

Oli taas aika päivänsankarin ja paras lahja Moorelle oli viedä se pellolle myyräjahtiin. :) Joten pellolle lähti koko lauma sankarin kaveriksi. 

Moore omassa elementissään :) 

Pelkiltä ei mikään jää huomaamatta...

Ei olla opettamassa sitä mejään...;) ihan itse löysi Suuren saaliin; kauriin jalan. 

Myy vartioimassa saalistaan

Romeo tarkkailee tilannetta

Iltapäivällä vielä pienet tokotreenit paimenten kanssa. 

Myy, jolle aiheena maahanmeno:

Romeo, jolle nouto ja liikkeelle lähdöt.

Lopuksi vielä kuva synttärisankarista. Moore :)

Irtoamisia...

Tiistaiagin aiheena olivat irtoamistreenit ja tätä harjoiteltiin takaperin ketjuttamalla alla olevalla radalla. Lopusta aloitettiin, eli ensin muuri (12) jonka jälkeen palkka. Sitten rengas-muuri-palkka, jonka jälkeen pituus-rengas-muuri-palkka jne. Lopuksi rata mentiin kokonaan ja muurin takana palkka. Oli muuten hauskaa ja sai juosta täysillä. :) Romeokin tykkäsi tosi kovasti tästä treenistä, kun sai mennä - hanat auki ja minua odottamatta - suoraan wuballe. Lentävät lähdöt sopivat Romeolle hyvin, joten mietinnässä on voisiko tuota hyödyntää jotenkin jopa joskus kisatilanteessakin? Istuminen pudottaa Romeon viettiä turhan paljon, kun taas seisaaltaan se lähtee kuin ohjus... tietty mun vauhti ei sit ihan samanlaista ole. : - D

Agitreenien jälkeen Tiina ja Satu "valvoivat" Romeon piilopaikkamakuuta, kun olin piilossa sermin takana. Pari ryhmäläistemme koiraa suoritti samaan aikaan agiesteitä ja kentällä oli muutenkin vähän levoton tunnelma... ehkä vähän liiankin levoton näin ekalle piilokerralle, mutta kun kerran ei olla päästy tätä treenaamaan nyt oikein missään, niin tehtiin tämä nyt sitten näin.

Pakko oli kurkkia miten Rompolla sujuu. Romeon yleisilme oli mukavan levollinen ja katse oli rauhallisesti piilolle päin. Lopussa nuuski vähän maata, mutta missään vaiheessa ei ollut aikeissa nousta. En usko, että tuosta suurta ongelmaa tuleekaan, koska piilossaolo saa Romeon katseen pysymään vaan aikaisempaa paremmin edessä. Toivotaan ainakin näin. :)

Jyväskylän KV

Sunnuntaina - Eino myrskyn jyllätessä hurjana ympärillä ja puiden kaatuillessa kotisaarellakin - käytiin Jyväskylän KV-näyttelyssä tapaamassa tuttuja ja shoppailemassa. Pariinkin otteeseen, sain vastata kysymykseen "missä Romeo on?" En ole erikoisemmin näyttelyihminen ja kun koira kerta on muotovaliokin, niin Romeon näytelmät on jo aikaa sitten näytelty...

Holskut toki seurasin suurella mielenkiinnolla. Paikalla oli peräti 12 pitkäkarvaa! Muutama kuvakin tuli otettua ja latasin ne tuonne fb-ryhmään holskukansan katsottavaksi. Israelilaistuomari veti nonstoppina varsin vauhdikkaasti koirat läpi. Vain kaksi koiraa sai muistaakseni eh:n ja muut erin kaikista karvamuunnoksista. :) Jyväskylässä olikin kyllä tosi laadukas holskuedustus ja monta hienoa koiraa. Tässä yksi.

Tervukehässä oli pakko käydä vähän hihittelemässä ja vertaamassa Myytä näyttelytervuihin.. Täytynee aina välillä katsoa alla olevaa kuvaa, jos meinaa näyttelyistä innostua. :D Kauhukseni tajusin, kun katselin kun noita tervuja puunattiin ennen kehään menoa, että Myytähän ei ole vielä koskaan harjattu... voi minua.

Se mikä pisti vähän silmään, oli joidenkin koirien epävarmuus ihmisiä kohtaan. Toisin kun Myy joka vetää ihmisten syliin hihna tiukalla, joillakin tervuilla veto oli juuri toiseen suuntaan... Myymäinen avoimuus ei ole ihan itsestäänselvyys, vaikka se välillä tuppaakin jo melkein ärsyttämään. Olen kyllä niin onnellinen tuosta omasta, kauniista Myymyystä. :)

Skottikehän reunalla mentiin heti ihan aluksi kököttämään, mutta kehä oli myöhässä ja alkoi lopulta samaan aikaan kuin holskutkin, joten ikävä valinta oli tehtävä rotujen välillä. Skotit jäivät sitten näkemättä. :(

Alla oleva valkkari oli jotenkin niin symppis, että se piti kuvata. :) Kyseinen koira tarkkaili varmaan puoli tuntia näyttelyhulinaa häkistään, josta se olisi voinut halutessaan helposti myös lähteä...

Shoppailtua tuli sitten niitä treenivälineitä. Pari kapulaa tuli hankittua, uusi paksumpi patukka sekä muutama pallo mm. tuo suosittu Cuz-lelu (vaaleanpunainen vinkupallo, jossa on jalat).

Cuz tuli tänään testattua peltolenkillä. Romeo tykkäsi siitä niin, ettei tuo sitä edes käskystä. Se menee polleana Cuzin kanssa karkuun, joka ei ole sen tapaista ollenkaan! Huuda vaan, tää on nyt mun, enkä tätä sulle tuo. :O Ekaa kertaa pölläytti myös Myytä, kun Myy meinasi ryövätä sen Cuzin... on mieleinen siis. :) Elastinen vihreä kumipallo on myös hauska ja sitä monet ovat suositelleet koirille mieluisana leluna ja hyvänä treenivälineenä. Noista leluista voisin kuvitella, että tuo lussu jalkapallo tulee olemaan lopulta se kaikkein rakkain. 

Ruutuilut

Metsälenkin yhteyteen esineruutua paimenille. Romeon ruutu meni varman ja helpon oloisesti. Pistot suoria ja esineet löytyivät hyvin. Eka pisto ei tullut videolle kun kuvaaja pyöriskeli sammaleessa Myyn kanssa... Myyn kiinni pitäminen ja samaan aikaan kuvaaminen ei ole ihan yksinkertaista. Pisteenä iin päälle, Myy karkaa lopuksi Romeon palkalle... :)

Romeo



Myylle myös kolme esinettä. Eka löytyi heti, kahdella seuraavalla belgi sai tehdä enemmän töitä. Rauhalliset lähdöt, vauhdilla palautukset ja sitkeän oloisesti työskentelee... Pistot eivät kovin suoria ole, mutta toisaalta kertaakaan esine ei ole jäänyt löytymättä...

Myy



Huomenna suunnataan Jyväskylän koiranäyttelyyn tapaamaan tuttuja. Samalla tarkoitus on shoppailla uusia treenileluja ja käydä katsomassa holskut ja skotit. :)

Rengas- ja keppisulkeiset

Romeon ageissa oli vuorossa rengas- ja keppisulkeiset, jotka tulivatkin tarpeeseen, koska niitä ei ole hetkeen tehty. Tehtiin alla olevaa kahta harjoitusrataa. Vasemmassa harjoituksessa rengas osana rataa ja oikeassa harjoituksessa keppejä ja niihin eri kulmista lähettämistä... 

Renkaalla, eikä keinulla ollut mitään ongelmia! Rengas on aina ollut yksi Romeon lemppari ja keinulle Romeo kiipesi varman oloisesti tehden hyvät alastulokontaktit. Parasta kuitenkin oli, että myös kepit menivät osana rataa (kolme kertaa vieläpä!) hyvin ja eri kulmista lähetettyinä, vaikka niitä ei olla kovin paljoa edes tehty. Wau! Rompsu oli hieno!

Treenikaveri kysyi millä Romeon vire on saatu noin hyväksi... Siihen on helppo vastata, tosin vireen säilyminen ei ole millään lailla minun hallinnassani... Myyllä alkaa pian juoksut. Kirkasta vuotoa on tullut, mutta ei vielä varsinaista tiputtelua. Romeo on tajunnut, että ällöttävästä ja rasittavasta penturiiviöstä - joka sitä vieläpä suuresti jumaloi - tuleekin NAINEN.. Romeo on nyt rakastunut ja näyttää tosi hölmöltä tökkiessään hellästi Myyn korvallisia ja tuoksutellessaan armaansa hajuja... Tämä näkyy myös suurena innokkuutena, joka onneksi vielä kanavoituu muuhunkin kuin siihen yhteen asiaan... Päinvastoin kun voisi kuvitella, tuossa mielentilassa se tekee kuitenkin kelpo treeniä (vielä) ja tästä tulee mieleen yksi tokokoe, johon "valmistautuminen" oli ihan järkyttävää korvattoman ja täysin aivottoman koiran kanssa. Toisinaan Romeo meinaa tehdä minut hulluksi. Juuri siksi sitä ei voi olla rakastamatta niin paljoa... :) Tässä linkki tuon hetkisiin tunnelmiin >> Korvaton ja kohta palliton

Muutama Romeon kanssa toimiva juttu, jolla ollaan edistytty tämän kurssin aikana. Kiitos Tiinalle hyvistä neuvoista: 

• persjätöt valssien tilalle -> tuo paljon vauhtia koiraa, eikä meno "tökkää" kuten valssissa.
• nopeutta tulee myös lisää kun koiran "hakee" putken suulta, koska se kuitenkin etsii katseella minua jos olen jo kaukana siitä... 
• kepeillä rauhallinen ja loppuun viety ohjaus. Jos jätän Romeon taakse, se alkaa rynniä ja tulee helposti toiseksi viimeisestä välistä ulos...
• luottoa ja rentoutta omaan ohjaamiseen, niin koira kulkee hyvin. Se osaa esteet.

Oikein hyvät treenit -  meillä on myös mukava ja kannustava porukka - ja olen yhä enemmän innoissani itsekin agista.

Treenejen jälkeen oli tarkoitus ottaa vielä Naavan ja Satun paikkamakuuta, mutta kentälle oli jo seuraavia tulijoita, joten paikkikset siirtyvät myöhempään ajankohtaan. Piilopaikkamakuita en viitsi pimeällä ulkokentällä tehdä, vaan harjoitellaan niitä ainoastaan päivänvalossa tai hallissa...   

Syypää (-t) mun hymyyn...

Hakutreenit jäivät tältä päivältä, mutta molemmat paimenet pääsivät tekemään tottista ja tokoa.

Romeon kanssa harjoiteltiin avon liikkeitä. Eiväthän ne vielä valmiita ole, mutta Romeo edistyy kyllä hyvin... Parasta on tuo, ettei Romeo ihan laamalta näytä ja se todella tykkää tehdä nykyisin tokoa!. : )

Romeo



Myy teki kanssa perusjuttuja omalla topakalla tyylillään. :) Videointi on kyllä raaka tapa oppia virheistään. Palkkaan mm. vinosta maahanmenosta, käsi on monessa kohtaa ihan liikaa edessä ja liian alhaalla, leikissä voisin antaa koiran voittaa aiemmin jne. Virheitä on vaikka kuinka omaan silmään, mutta tietääpä ainakin mihin pitää kiinnittää huomiota! ;)

Myy

Metsäilyä

Perjantaina pääsin kerrankin valoisan aikaan töistä ja lastasin heti turret autoon ja lähdin koirien kanssa metsään nollaamaan pitkän työviikon. Pari tuntia metsässä samoilua tuntui niin hyvältä vesisateesta huolimatta.

Lauantaina aamusta samat sävelet ja saatiin Hannukin mukaan kameroineen, eikä edes satanut. :) Kuvista tosin ei kovin kummoisia tullut, sen verran pimeää tähän aikaan vuodesta metsässä on. Tässä nyt kuitenkin jokunen kuvakin.

Valtaosa kuvista oli tällaisia. :) Kuva ketoo kuitenkin hyvin sen miten mukavaa koirilla oli... 

Märkä sakki sammalmättäällä :)

Lenkin yhteyteen paimenille esineruudut. Molemmilla täysimittainan alue ja kolme esinettä. 

Myy



Romeo (kuvaaja pitää samalla Myytä kiinni, koska se halusi kiihkeästi etsimään myös Romeon esineet, joten kaikki kunnia hänelle, että näinkin "hyvä" video saatiin kuvattua...)

Avoa kuntoon...

Keskiviikkona Romeon ja Myyn kanssa tottista/tokoa valaistulla hiekkakentällä, joka on talomme vieressä... Niin, eli tosiaan meidän talon vieressä on hyvin valaistu hiekkakenttä, jossa on hyvä treenata pimeälläkin hyvien valojen tähden, mutta en ole sitä kovin usein käyttänyt. Syystä, että kentän/talomme ohi kulkee noita Romeon inhokkikoiria ja ajattelen aina, että Romeo mieltää paikan ainakin osaksi omaksi reviirikseen, josta se on tarkka... tänään taas huomasin, että eihän tuo mitään näe, kun sillä on tehtävä, joten jatkossa tulen kyllä hyödyntämään kenttää ehdottomasti enemmän. Itselle tuossa on helppo treenata, koska koirien vaihto kotoa on nopeaa ja käytän ne kentällä vuorotellen, jolloin koirille saa lyhyet ja napakat treenit. Halutessa voi ottaa useamman kierroksen. Seura kelpaa, jos joku jaksaa Muuratsaloon ajella, ennen kuin kenttä jäädytetään talveksi luistelijoita varten. Tanjan ja Kirsikka-holskun olen muutaman kerrran bongannutkin tuolta treenejen merkeissä... :)

Molemmat paimenet treenasivat siis ja molemmille oli ohjelmassa mm. noutoa. Molemmat-teemaa mukaillen - molemmat ovat myös noudossa samassa vaiheessa - loppuasentoa vaille... ;) Myylle loppuasento tulee olemaan eteen ja Romeolle sivulle, koska se ei kisaile muualla kuin tokossa.

Kivalla ilmeellä ja iloisesti Romeo noutaa ja loppuasennon luovutuksineen sain (isoin avuin) onnistumaan muutamia kertoja sivulle eteentulon sijasta... Sivu-käskystä ja käsiavusta huolimatta - putkiaivolle tuottaa ongelmia - istua ja pitää kapulaa suussa samaan aikaan. Seisaaltaan yrittää luovuttaa sitä, ollen sentäs kuitenkin jo sivulla. Muutama perusasennosta luovutus saatiin tehtyä, joten eiköhän tuo ala sujumaan muutaman harjoituskerran jälkeen. Edistyy se selvästi.

Seuraaminen oli Romeolla niin hyvää tänään, että se jääköön nyt tauolle. Mitä sitä liikaa hinkkaamaan matalaviettisellä koiralla kun homma sujuu. Tehdään nyt vaan nämä avoon tarvittavat liikkeet kuntoon ja muut palautellaan mieliin sitten kun nuo ovat kunnolla kasassa.

Myylle myös noutoa kapulalla. Vauhti on hyvä ja tuo käteen asti. Noutoa tuli vahvistettua paljon Villassa ollessa, joten oppi tuntuu jääneen Myyn mieleen, vaikka ei sitä pitkään aikaan olla tehtykään. Myy pitää myös kapulaa hyvin suussa, kun se istuu edessä ja sitä sille tarjoaa. Juoksutin myös kapula suussa, jotta otteesta tulee mahdollisimman hyvä ja vahva. Perusasennosta tehtiin yhden askeleen siirtymiä ja hyvin Myy seurasi mukana. Myy menee pieniä matkoja ilman imutusta, tosin pomppuja tulee tällöin helposti. Maahanmenossa tehtiin kestoa. Nyt kun ei ollut ihmisiä (?) kentällä, malttaahan tuo maassa makoilla... Istumisia viiden sarjan toistoina. Oltava tarkka, että istuu täysin suorassa. Asento on aika usein vähän vino. Seisominen tuottaa eniten vaikeutta, enkä oikein keksi miten sen sille opettaisin. Nyt oon itse peruuttanut ja kädellä pysäyttänyt sen sillai pentuopetustyyppisesti... Myylle lopuksi leikkimistä Onnin opein, eli leikittäessä paljon koiran tasolla, kylki koiraan päin, jotten kuormita koiraa. Rauhallista leikkiä ja Myy sai tehdä työt. :) Tehtiin myös leikin lomassa irrotus-harjoituksia. Alussa yritti vähän tökkiä patukkaa, josta kielsin, jonka jälkeen odotti hyvin vapautusta ja samalla lelun poispäin menevää liikettä.

Kivat treenit. Kumpikaan koira ei olisi halunnut tulla kentältä pois, joten paras aika oli lopettaa. :) Näitä lisää!

Hyppytekniikkaa ja tokoa

Tiistaina ennen Romeon agitreenejä ehdin ottaa hallilla Romeon kanssa tokoa. Tehtiin seuraamista, kaukoja ja luoksetulon stoppeja. Kaukot menivät teknisesti hyvin, mutta ovat vähän hitaita. Luokstulon stopit hyvät pysäytyksen osalta, mutta loppuvauhtia saisi olla enemmän. Tosin käskyt olivat myöhässä ja koira oli tullut jo yli puolen välin, jolloin loppumatka jäi turhan lyhyeksi ja meni tästäkin syystä lönkyttelyksi. Romeo tuli kuitenkin hyvin sivulle, joten liike on sinällään valmis. Seuraaminen yllätti iloisesti. Bh:n jäljet on saatu pikku hiljaa korjattua ja nyt tuo seuraaminen alkaa näyttää siltä miltä se parhaimmillaan jossain vaiheessa olikin.

***
Romeon agissa aiheena oli aina niin tärkeä hyppytekniikka. Käytiin ensin läpi teoriaa, eli sitä miltä hypyn kuuluisi näyttää ja miten tärkeää olisi, että koiralla olisi mahdollisimman hyvä tekniikka jolla se hyppää. Hypyn tulisi olla äänetön ja koira ns. pyöreänä hypätessään, eli hypätessä koiran ei tulisi olla notkoselkänä tai myöskään liikaa etupainoisena  Lähtöasento on erityisen tärkeä, jotta hypystä tulee hyvä. Koiran tulisi istua melko lailla tokotyyliin (tokokoirilla on kuulema usein hyvä lähtöasento, kun ne ovat oppineet istumaan oikein), eikä esimerkiksi etupainoisesti korppikotka-asennossa, koska silloin ponnistuksestakin tulee etupainoitteinen.

Muutama tärkeä juttu Tiinan ohjeista:

• hyppytekniikkaa tulisi tehdä kerta viikkoon. Kolmessa kuukaudessa saadaan aikaan tuloksia. Aikaa voi mennä puolesta vuodesta kahteenkiin vuoteen jos on ongelmakohta, jota korjataan.
• Ensin tehdään perusharjoitteita esim. kerta viikkoon ja kun ne sujuvat hyvin, siirrytään tekemään jatkoharjoitteita. Perusharjoitteet ylläpitävät hyppytekniikkaa.

Teoriaosuuden jälkeen tehtiin hyppytekniikkatreenejä kahden eri harjoituksen avulla. Ensin katsottiin koiran lähtöasentoa yhden hypyn avulla ponnarin takaa, jonka jälkeen suoritettiin perusestesarja. 

Romeolle ensin namialusta, joka vaihdettiin sitten leluun. Ekalla kierroksella Romeo lähinnä lönkytteli molemmat harjoitteet läpi, eikä sen tarvinnut varsinaisesti tehdä mitään. Lähdössä malttamattomuutta, varasteli ja komennuksesta otti itseensä... en tee mitään, etten tee väärin-tyyppisesti... nih! :/

Toisella kierroksella tehtiin nouseva estesarja perussarjalla, eli estevälit pidentyivät loppua kohti. Nyt otettiin lähtöponnari pois ja Romeo lennosta suorittamaan estesarjaa, jotta saatiin vauhtia tekemiseen. Sitähän tulikin reilusti ja nyt pääsi paremmin tutkailemaan myös Romeon hyppytekniikkaa. Harmitti, ettei tullut otettua videokamera mukaan, kun ei oman koiran tekemistä nähnyt hyvin sivulta.

Hyppytekniikka oli Romeolla Tiinan mukaan hyvä. Olen tuosta samaa mieltä, enkä siitä ole koskaan osannut huolissani ollakaan. Romeohan ei juuri koskaan pudottele esteitä. Se osaa arvioida mielestäni hyvin esteiden sijainnin ja ponnistuspaikat, eikä mitään esteiden päälle putoamisia ole koskaan tullut. Hyppy on ollut vaivatonta, eikä rimojen korkeuksien vaihtelut ole ollut Romeolla ongelma. Holskut ovat jo rotuna vähän niin kuin luotuja hyppäämään rakenteensa puolesta, enkä nyt siis tarkoita Romeota - jolla on agiin ihan liikaa massaa ja kokoa - vaan lähinnä mieleen tulee rodusta nuo kevyet ja pienet holskunartut. Hyvä näin.

Hyppytekniikkaa olisi kuitenkin hyvä ylläpitää ja noita tekniikkatreenejä olisi mukava tehdä paljon enemmänkin ja ennen kaikkea säännöllisesti... se on taas tuo kortilla oleva aika, joka rajoittaa niin paljon. : /

Aina ei mene niin kuin suunnittelee...

... eli sunnuntaisuunnitelmat meni alkuperäissuunnitelmista uusiksi. Alkujaan tarkoitus oli osallistua Romeon kanssa agiseuramme tämän päivän möllikisoihin ja mahdollisesti juosta myös 1.lk;n radat, joissa toimin tänään myös ratahenkilönä... Jumit tuntuvat olevan Romeolla nyt parempaan päin ja olo oli vielä toveikas, mutta valitettavasti eilen Romeo oksenteli ja ripuloi, ollen kovin nuivean ja väsyneen oloinen, joten ei auttanut muu kun jättää tämän päivän kisat väliin. :( Harmitti vielä jälkeenpäinkin, koska möllirata oli oikein mukava ja Romeolle varsin sopiva.

Aamusta lähdinkin sitten Myyn kanssa hakutreeneihin Saviolle Romeon jäädessä kotiin lepäämään. Hakuiltiin Saviolla taas samalla pienellä vakiporukalla ja valitettavan tyynessä säässä. Tehtiin vaan yksikierros, koska aikaa ei jäänyt enemmälle.

Myylle neljä maalimiestä hajunhakuna. Haju piti todellakin hakemalla hakea ja vielä riittävästi varmistaa, että Myy sai hajun, koska muuten homma meni varsin vaikeaksi.

Eka hajunhaku oli liian hätäinen. Myy paikansi mielestäni ukon, mutta ei tehnyt sitä kuitenkaan riittävän hyvin ja lähetyksessä lähti liikaa oikealle ja reilusti vinoon. Homma otettiin uusiksi ja saatiinkin tästä hyvä ja suora pisto. Toisella varmistin, että Myyllä on varmasti haju ja toinen pisto olikin paras tänään. Kolmannella sai hyvin vainun, mutta keskilinjalle palatessa alkoi nuuskia maata - vedin Myyn pois - mutta kun lähetin pistolle, Myy meni samaan kohtaan, jossa maa kiinnosti... Huusin pois - haettiin uusi haju - ja uusi lähetys. Myy meni kuitenkin taas samaan paikkaan ja nyt kiinnostuksen syykin selvisi. Maassa oli linnun luu ja Myy nosti polleana luun suuhunsa...

Vaihdettiin maalimiehen paikkaa, mutta jotenkin loppupistot menivät melkoiseksi säätämiseksi Myyn tutkiessa löytyykö lisää herkkuja...

***
Aamupäivä meni siis metsässä, josta suuntasin sitten suoraan Jatpailuihin töihin. Autossa ehti vähän syödä suolakeksejä ja juoda mehua.

Ennen oman työvuoroni alkua, otin Myyn käymään hallilla, tarkoituksena tehdä sille kontaktiharjoituksia häiriössä. Agikisoissa meno on aina varsin kiihkeää; ihmisiä ja erilaisia koiria on paljon, koirat haukkuvat innosta, kovaäänisestä tulee kuulutuksia, ihmiset taputtavat jne.... Ääntä ja elämää on joka puolella, joten oli Myyllä taas seurattavaa. Ihmisten taputukset ja kovaääninen saivat Myyn muutaman kerran haukahtelemaan. Jokaista ihmistä ja koiraa olisi tietenkin pitänyt päästä moikkaamaan, mutta kyllä se kontaktikin sieltä löytyi. Otin muutaman perusasentoon tulon ja pätkän seuraamista. Heti kun Myy sai ns. oikean tehtävän, turhat häröilyt hävisivät ja Myy keskittyi tekemään, vaikka häiriö ympärillä oli äärimmäisen kova. Namit loppuivat vähän kesken, joten vein Myyn autoon lepäämään siksi aikaa kun tein työvelvoitteeni.

***
Kotona odotti tervehtyneen oloinen koira. Romeo ei ole enää tänään oksennellut, joten eiköhän Rompsu ole taas pian kunnossa. :)

Veikkaukseni on, että Myyn juoksut alkavat pian, koska se merkkailee enemmän ja hajut kiinnostavat sitä nyt jokseenkin paljon. Romeo on siihen myös kovasti lääpällään, joten kohta se helvetinmoinen riemu alkaa. Plääh... ei haluuu! :/

Kohta aikuinen? 

Jälkeä, vastoinkäymisiä ja kiitokset

Torstain kilpatreenit jäivät meiltä väliin oman jaksamattomuuteni vuoksi, kun uusi pommi oli juuri pudonnut. "Koiraton elämä" on nyt raskasta - vastoinkäymisille ei näy loppua ollenkaan - enkä jaksanut lähteä treenaamaan koiriakaan tuossa mielentilassa. Neljän kuukauden evakon ja suuren remontin jälkeen meillä vuotaa yhä "joku jossain". Asiaa selvitellään parhaillaan. Yhdessä makuuhuoneessa on myös todettu uusi kosteusvaurio, jonka putkimies on aiheuttanut termostaatteja vaihtaessa ja tämä vaatii lattian uudelleen avaamista. Tuon lisäksi sitten kaikkea muuta "pientä", kuten öljypoltin ei lähtenytkään enää käyntiin jne. Rahaa palaisi paljon enemmän kun mitä sitä on käyttää, kun jokainen meillä ravaava ukko kirjoittaa aina törkeän suuren laskun käyntinsä jälkeen... Eurot vaan vilisee silmissä. Eipä paljon huvita, mutta elämä on. :(

Koirilla asiat ovat sen sijaan hyvin ja aamusta ajeltiin Villan suunnille. Ensin pitkä ja mielettömän rentouttava ja kiva metsälenkki tuttuihin kesämaastoihin. :) Lenkin jälkeen kävin tekemässä Myylle peltojäljen (jälki nro 20), jolla pituutta n. 100 metriä. Jälki vanheni puolisen tuntia. Jäljen poikki oli joku aiemmin kävellyt, mutta hienosti Myy harhajäljen ylitti pienellä sivunuuhkaisulla.

Alkumetrit taas innosta johtuvaa poukkoilua ja eteenpäin rynnimistä. Kolmen minuutin tietämillä (videolta katsottuna) meno näyttää jo varsin mukavalta. Jäljen lopussa purkin päällä oli keppi, jolla leikitin vielä ruokapalkan jälkeen. Saa heittää kommentteja ja vinkkejä videon perusteella. Nipotus on jopa toivottavaa.... ;)

Tässä video.



Jäljen jälkeen vein pellon omistajalle kiitos-lahjan luvasta käyttää hänen peltoaan. Isäntä oli yllättänyt ja kovin otettu - pelto on ennallaan, joten onkohan tuo tarpeellista? - isäntä tuumasi, mutta vakuutin, että kaikki on ollut tämän arvoista ja kerroin, että hän on osaltaan ollut auttamassa jälkikoiran harjoittelua ja jopa sen mahdollista tulevaisuutta toimia joskus pelastuskoirana. :) Itsellekin tuli hyvä mieli tästä tapaamisesta. :)