Aina ei mene niin kuin suunnittelee...

... eli sunnuntaisuunnitelmat meni alkuperäissuunnitelmista uusiksi. Alkujaan tarkoitus oli osallistua Romeon kanssa agiseuramme tämän päivän möllikisoihin ja mahdollisesti juosta myös 1.lk;n radat, joissa toimin tänään myös ratahenkilönä... Jumit tuntuvat olevan Romeolla nyt parempaan päin ja olo oli vielä toveikas, mutta valitettavasti eilen Romeo oksenteli ja ripuloi, ollen kovin nuivean ja väsyneen oloinen, joten ei auttanut muu kun jättää tämän päivän kisat väliin. :( Harmitti vielä jälkeenpäinkin, koska möllirata oli oikein mukava ja Romeolle varsin sopiva.

Aamusta lähdinkin sitten Myyn kanssa hakutreeneihin Saviolle Romeon jäädessä kotiin lepäämään. Hakuiltiin Saviolla taas samalla pienellä vakiporukalla ja valitettavan tyynessä säässä. Tehtiin vaan yksikierros, koska aikaa ei jäänyt enemmälle.

Myylle neljä maalimiestä hajunhakuna. Haju piti todellakin hakemalla hakea ja vielä riittävästi varmistaa, että Myy sai hajun, koska muuten homma meni varsin vaikeaksi.

Eka hajunhaku oli liian hätäinen. Myy paikansi mielestäni ukon, mutta ei tehnyt sitä kuitenkaan riittävän hyvin ja lähetyksessä lähti liikaa oikealle ja reilusti vinoon. Homma otettiin uusiksi ja saatiinkin tästä hyvä ja suora pisto. Toisella varmistin, että Myyllä on varmasti haju ja toinen pisto olikin paras tänään. Kolmannella sai hyvin vainun, mutta keskilinjalle palatessa alkoi nuuskia maata - vedin Myyn pois - mutta kun lähetin pistolle, Myy meni samaan kohtaan, jossa maa kiinnosti... Huusin pois - haettiin uusi haju - ja uusi lähetys. Myy meni kuitenkin taas samaan paikkaan ja nyt kiinnostuksen syykin selvisi. Maassa oli linnun luu ja Myy nosti polleana luun suuhunsa...

Vaihdettiin maalimiehen paikkaa, mutta jotenkin loppupistot menivät melkoiseksi säätämiseksi Myyn tutkiessa löytyykö lisää herkkuja...

***
Aamupäivä meni siis metsässä, josta suuntasin sitten suoraan Jatpailuihin töihin. Autossa ehti vähän syödä suolakeksejä ja juoda mehua.

Ennen oman työvuoroni alkua, otin Myyn käymään hallilla, tarkoituksena tehdä sille kontaktiharjoituksia häiriössä. Agikisoissa meno on aina varsin kiihkeää; ihmisiä ja erilaisia koiria on paljon, koirat haukkuvat innosta, kovaäänisestä tulee kuulutuksia, ihmiset taputtavat jne.... Ääntä ja elämää on joka puolella, joten oli Myyllä taas seurattavaa. Ihmisten taputukset ja kovaääninen saivat Myyn muutaman kerran haukahtelemaan. Jokaista ihmistä ja koiraa olisi tietenkin pitänyt päästä moikkaamaan, mutta kyllä se kontaktikin sieltä löytyi. Otin muutaman perusasentoon tulon ja pätkän seuraamista. Heti kun Myy sai ns. oikean tehtävän, turhat häröilyt hävisivät ja Myy keskittyi tekemään, vaikka häiriö ympärillä oli äärimmäisen kova. Namit loppuivat vähän kesken, joten vein Myyn autoon lepäämään siksi aikaa kun tein työvelvoitteeni.

***
Kotona odotti tervehtyneen oloinen koira. Romeo ei ole enää tänään oksennellut, joten eiköhän Rompsu ole taas pian kunnossa. :)

Veikkaukseni on, että Myyn juoksut alkavat pian, koska se merkkailee enemmän ja hajut kiinnostavat sitä nyt jokseenkin paljon. Romeo on siihen myös kovasti lääpällään, joten kohta se helvetinmoinen riemu alkaa. Plääh... ei haluuu! :/

Kohta aikuinen?