lauantai 25. heinäkuuta 2020

Treenikuulumisia

Kirjataanpa muutamia treenejä ja tapahtumia tänne.

Tosielämän esineet: Myy kävi etsimässä Jyväskylän harjulla kadonnutta dronea. Dronen uskottiin pudonneen maahan, eikä sen arveltu olevan esimerkiksi puussa. Etsintäalueen piti olla alkujaan melko tarkka ja koirallekin alue oli varsin selkeä. Myy etsi koko alueen mielestäni hyvin ja riittävän tarkasti. Dronea ei kuitenkaan löytynyt. Hellettä oli tuolloin +25, joten etsintäaika piti pitää lyhyenä ja työskentely tehdä koiran ehdoilla. Mielenkiintoista oli nähdä miten Myy suoritti etsintää kaupunkialueella vapaana ja kovassa häiriössä. Myy sai hyvästä työskentelystään lopuksi palkinnon, löytämällä toisen esineen. Myöhemmin samaisena yönä kadonneen dronen löysi toinen koira etsimämme alueen ulkopuolelta, joten alue jonka Myy tarkasti oli ollut tyhjä.

Ihmisiä on mukava yrittää auttaa, mutta hieman varauksella näihin tosielämän etsintäjuttuihin jatkossa lähden, koska hyvin harvoin ihmiset osaavat määritellä kovinkaan tarkasti paikkaa, jonne ovat esineen kadottaneet ja koiran juoksuttaminen tyhjällä alueella tuntuu minusta aina jotenkin hieman väärältä koiraa kohtaan.



Myy on päässyt myös hakumetsään etsimään ukkoja. Käytössä on ollut nyt irtorullat ja treenit ovat sujuneet Myyltä hyvin. Näytöltä on saanut suorapalkkaa ruoan ja leikin muodossa. Tavoitteena tälle kaudelle on Pm- ja Rm-kisat, jos nyt sellaiset järjestetään, koska korona...

Myös Caru on päässyt puuhailemaan kaikenlaista. Kävin Carun kanssa Maaritin luona peltoyksärillä Uuraisilla. Sain hyvät neuvot Carun jäljestykseen ja jatkoaikakin yksärille on jo varattuna. Maaritin ohjeilla Carun liinassa ryysiminen loppui lähes kerrasta ja Carun jäljestyskin siinä samalla parani. Caru sai kovasti kehuja kivasta luonteestaan ja siitä, että tältä koiralta voi hyvin vaatia asioita ilman, että se lyö heti hanskoja tiskiin. Caru vastasi hyvin koulutukseen ja keskittyi hyvin uuden asian opetteluun.

Hyvän jäljestysrytmin hakeminen pellolla on edelleen työnalla, koska aika harvakseltaan on tehty peltojälkeä. Askelvälejä on nyt pidennetty Carulle paremmin sopiviksi. Ongelmana on se, että Caru oikoo helposti askelia, joista sitä pitää liinalla muistuttaa. Vaikeinta on olla ohjaajana riittävän tarkkana siitä, että itse tietää aina varmasti sen missä jälki kulkee, jotta osaa ja voi puuttua oikeaan aikaan ja oikeassa kohdassa koiran työskentelyyn tarpeen niin vaatiessa. Treeniä vaan, niin eiköhän se tästä.

Caru on päässyt myös hakumetsään. Maalimiesmotivaatio on Carulla kunnossa ja maalimiehet löytyvät varman oloisesti. Caru paikantaa maalimiehet hyvin. Viimeisellä maalimiehellä on Carun rakastama tyyny ja muut maalimiehet palkkaavat Carun ruoalla. Haen itse Carun maalimiehen luota, jotta se ei opi turhaa juoksurallattelua alueella. Ilmaisua olen rakentanut treenien ulkopuolella ja Caru haukkuu helponoloisesti ja vahvalla äänellä. Mukana haukussa on ripaus röyhkeyttä ja hyvää itsevarmuutta. 💚 Josko ehkä jo ensi keväänä yrittäisi siirtää ilmaisun mukaan maastoon?

Tottikseen uskalsin viimeinkin ottaa haukutuksen mukaan! Meidän historian tietäen se ei ollut minulle ihan helppoa, koska Myyn kanssa haukutus levisi täysin käsiin ja ääntely lisääntyi monin kerroin. Carulla haukutus kuitenkin toimii hienosti, koska koirat ovat niin erilaisia luonteeltaan. Haukutusta on tehty nyt niin, että Caru on valjaissa apparin pitämänä ja haukkumalla se saa purun tyynyyn tai tyyny menee kainaloon, seuraa-käsky ja pentu saa pienessä liinapaineessa pyrkiä oikeaan seuraamispaikkaan ja kun ilme on hyvä, se saa tästä palkaksi tyynyn. Tosi vähän on tehty tätä vielä, mutta tämä tuntuu kyllä hyvältä ja Carulle toimivalta jutulta. Carulla on nyt hyvä motivaatio tehdä ja se on erittäin aktiivinen ja yritteliäs tekemään lajissa kuin lajissa. Aivan mahtava pentu se on kyllä kaikin puolin! Tykkään kyllä nyt niin kovasti näkemästäni. 💗

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti