Älä hättäile, istu mättäälle, keitämmä kahvit, kyllä se pipo löytyy...

Maastokausi alkaa olla parhaimmillaan ja nyt nautitaan! Hakutreenit ovat alkaneet paremmin kuin mitä uskalsin viime kauden jälkeen toivoa. Lähes puolen vuoden tauko on tehnyt Myylle pelkästään hyvää. Suunnitelmia on kisojenkin suhteen, mutta katsellaan nyt rauhassa miten tässä edetään. 

Hallikausi taputeltiin päättyneeksi tältä keväältä. Tottiksen ja agin lisäksi hallissa on tehty vähän tokoakin. Alokkaan liikkeet olisivat pientä viimeistelyä vaille kuosissa. Tottikissa olen tehnyt kevään aikana lähinnä mielentilaa, olen puuttunut ääntelyihin, treenattu parempaa pitoa... Aika näyttää sitten missä mennään, kun palataan takaisin ulkokentille.

Sellikavereista kuva viimeiseltä kerralta.

Tähän aikaan vuodesta on paljon treenejä, leirejä, kisoja ja kokeita. Koiran ollessa nyt parhaassa kisaiässä (kunnossakin?), on muistuteltava itseäni siitä, ettei vauhtisokeus pääse iskemään. Hetkittäin tulee fiilis; tuonne, tuonne ja tuonne olisi kiva päästä! Ilmoja lähtee suuntaan jos toiseenkin. Agitauko pitäisi jo noin niin kuin periaatteessa alkaa nyt kun maastokausi alkoi, mutta kun Sm-nollat olisi tuplaa vaille kasassa, ei viitsisi ihan tässä kohtaa nyt lopettaakaan, vaikka mitään tavoitteita SM-kisoihin pääsystä ei meillä vielä tänä vuonna ole ollutkaan. Toukokuu kokeillaan vielä ja tehdään sitten lisää päätöksiä. Kalenteri on melko täysi ja pitäisi mahduttaa joku mökkiviikonloppukin sinne... 😅

On koirilla taukoakin. Olen pyrkinyt aina siihen, että väliin jää päiviä, jolloin ei tehdä lyhyttä pissalenkkiä kummempaa. Metsä on meille aina ollut se paikka, jossa ladataan akut. Sinne suunnataan myös kisapäivien jälkeen availemaan kisajumit. Omaehtoista liikkumista sammalpohjaisessa metsässä yritän tarjota koirille mahdollisimman paljon. Ne selvästi rentoutuvat siellä, kuten me ihmisetkin. Kuvassa oleva metsä on meille pelkästään rentoutumispaikka. Siellä ei koskaan tehdä treenejä tms. vaikka maaston puolesta se sopisikin tähän. 

 

Suo on koirien lempparipaikka. Siellä on viimeiset lumet ja kova hanki. 

Kropat pyrin huollattamaan myös säännöllisesti ja tälleihin tulee aina reagoida. Romeollekin kuuluu huolto, vaikka se on jo kisoista eläköitynyt. Hyvä mieli tulee jo siitä kun näkee miten koirat tykkäävät näistä käsittelystä.

Lepoa pitää siis muistaa tarjota kaiken touhuamisen vastapainoksi, vaikka aktiivisista paimenkoirista onkin kyse!

Viikon kootut selitykset

Maanantaina piti olla alkujaan tottistreenit, mutta porukkaa ei tullut, joten maanantai olikin sitten koirilla lepopäivä.

Elämä = PALLO

Tiistaina Myyn agit, joissa ei tällä kerralla kouluttajaa. Ryhmäläisiä oli kuitenkin mukavasti paikalla ja saatiiin tehtyä hyvät treenit toisiamme autellen. Tehtiin hyppytekniikkaa, keppejä ja kontakteja.

• Kepeissä kaksi ohjuria alussa ja lopussa. Kepit ihan tosi hienosti! Rytmiä alkaa olla ja vauhti ja varmuus lisääntyneet selvästi! Kestää myös hyvin vedätystä ja myös sen että olen sivuttaissuunnassa reilusti kauempana. 
• Hyppytekniikassa perussarjaa, joissa vähän pomputtelua ja loikkia välillä. Jotenkin sellainen fiilis, että selkä voi vaivata siinä vaiheessa kun rimoja aletaan nostamaan. Osteopaattiselle hierojalle on aika varauksessa. Toivotaan, että asia saadaan mitä pikemmin kuntoon. 
• Puomilla ekaa kertaa ilman hihnaa. Alastulo ok, ylösmenokontaktilla saa olla tarkkana, ettei loikkaa puomille.Teki tätä muutaman kerran. 
• A-este hyvä ja alastulokontaktit sujuivat. 
• Keinulla keinahdus ei tunnu haittaavan. Muutaman kerran jalka vähän lipsui kun oli turhankin huoleton. Korjasi hyvin itse. Tässäkin alastulot ihan ok. 

***
Keskiviikkona tottistelut/tokot paimenten kanssa.

Romeolle noutoa, kaukoja, luoksetulon stoppia ja muutaman askeelen seuraamista.

• Nouto alkaa olla suht hyvä. Haki ja palautti laukalla. Ei karkaa kapulalle. Sivulle tulee vähän vinoon. Kapula pysyy suussa jo paremmin.  
• Kaukoista ensimmäiset maahan-istu hyvät. Sitten näki, että homma kävi mälsäksi, eikä viitsinyt kunnolla nousta... Kaukoja voisi treenata vähemmän. Romeo kuitenkin osaa ne, joten turha niitä on jankata koiran kanssa, joka ei jaksa toistoja...
• Luoksetulon stoppi oli positiivinen yllätys! Pysähtyi kuin seinään ja ilme oli tosi kiva. Lentävällä pallolla taaksepäin palkkaus. 
• Seuraamisessa palkka heti hyvästä kontaktista. Oli ihan innokas.

Avosta puuttuisi nyt hypyn treenaus, muuten liikkeet olisi aika lailla hanskassa. Tosin paikkamakuuta ryhmässä ei ole vähään aikaa tehty, mutta tuskin tuokaan suuri juttu olisi treenata kuntoon. Enemmän tuo on nyt siitä kiinni viitsinkö vielä Romeon kanssa lähteä kisaamaan. Tulos kun riiippuu ihan siitä millä tuulella se sattuu kokeessa olemaan. Tavoite olisi, että jos tässä kesän aikana saisi liikkeet koekuntoon niin sitten voisi miettiä mitä Romeon kanssa tekee. Toisaalta se TK 2 olisi kuitenkin ihan mukava ja ihan realistinen tavoite Romeolle...

Uudet kansainväliset tokosäännöt näyttävät aika mielenkiintoisilta ja ainakin vaikeuskerroin nykyiseen alokasluokkaan tulee lisääntymään roimasti. Luulen, että kilpailijamääriin tulee ainakin hetkellinen romahdus uusien sääntöjen myötä.

>> uudet KV-tokosäännöt

Myy paikkamakuussa odottamassa iltaruokaa. 

Ja sitten Myymyn tottikset:

Myyn kanssa seuraamista, jäävejä, eteentuloa, noutoa, luoksetulo ja paikkamakuu. (tauko välissä)

• seuraaminen tosi kivaa. Pomputtelukin alkaa vähentyä. Pysähtelyjä, perusasentoa, rytmin vaihdoksia jne. 
• jääveissä kävelyä eteenpäin ja palkkana tippuva cuz. Maahanmeno nopea ja voimakas, eikä apuja tarvittu. Samalla tavalla tehty istumista ja siihenkin tullut paljon parannusta. 
• eteentuloa niin, että palkka leuan alta. Helposti meinaa tulla liian eteen, joten kädet vetskarin kohdalla edessä auttamassa tarvittaessa oikealle etäisyydelle ja palkkaus eteenpäin.
• noutoa tehty niin, että vien kapulan kauemmaksi ja Myy hakee sen. Tuodessa (kiihdyttää kapula suussa + ote mahdollisimman hyvä) vapautan patukalle, jolloin sylkee kapulan maahan. Pitoharjoituksia tehty erikseen. Iltaruoalla kapulan pitoa ja vapautus ruokakupille. Ote kapulasta on löysä, eikä kestä kunnolla kapulan korjaamista eteenpäin (kulmahampaiden taakse) koska sylkee helposti kapulan. Pikku hiljaa saadaan toivottavasti sitä kestoa.
• luoksetulo tällä kertaa eteenistumisen kanssa. Lujaa tuli ja tästä syystä jäi aavistuksen vinoon jarruttaessa, ei kuitenkaan törmännyt. Korjasin asennon suoraan ottamalla askeeleen taaksepäin. 
• paikkamakuu itsetehdyssä häiriössä. Mikäpä sen parempi häiriö kun Myyn rakas cuzi! Ensin rauhallista kävelyä edestakaisin Myyn edessä. Sitten juoksupyrähtelyitä Myyn sivulla ja edessä ja viimeiseksi kaivoin taskusta cuzin. Cuzia pompottelin kädestä toiseen ja heittelin ilmaan... Cuzin heitto maahan olisi todennäköisesti ollut vielä liikaa tässä vaiheessa, joten siihen ei (vielä) menty. Myy kuitenkin pysyi hienosti paikallaan! Katse seurasi valppaana touhujani, mutta ei pienintäkään elettä siihen suuntaan, että aikoisi nousta. Superpalkka ruokana ja sai kantaa cuzin autoon. 

Keskiviikkona myös vepeiltiin Myyn kanssa. Esineen viennissä pientä haastetta. Cuz ei ole paras vaihtoesine, koska ei pysy hyvin kädessä, eikä koiran suussakaan märkänä. Korvaava (kelluva) esine mietinnän alla. Treenikaverin innoittamana kokeilin paremman puutteessa keppiä. Patukka suuhun ja veneestä sai vaihtarina kepin. Uimasyvyydessä alkoi epäröidä (veneestä hetsattiin kepillä) ja muutaman kerran kääntyi takaisin. Saatiin kuitenkin muutama hyvä ja onnistunut suoritus kun vaadin napakammin menemään. 

Veneestä hyppy ja veneen haku sujuivat molemmat hyvin. Jonkinlainen kynnys veneenkin haussa on uimasyvyyden ylittäminen. Sen jälkeen meno on varmaa ja suoraviivaista. Voihan se olla, että kun vedet viimein lämpenevät tuokin muuttuu. Kokeneillakin koirilla on ollut pientä epävarmuutta.

Vettä satoi koko treenien ajan enemmän tai vähemmän. Kyllä oli kiva päästä saunaan treenien jälkeen. :)

***
Torstaina Myyllä lepopäivä ja Romeolla agit, jossa päästiin tekemään Open Class-rataa! Rataa sai mennä kaksi kertaa. Rata oli erittäin kiva ja alkutahmeilun jälkeen homma alkoi tuntua ihan mukavaltakin. :) Tehtiin rata kolmessa osassa. Alusta renkaalle saakka, jossa Tiina palkkasi cuzilla. Keppejen jälkeen toinen palkkaus, jonka jälkeen posotettiin loppuosuus. Renkaalle asti meni hyvin, takaakierrossa jäin liikaa saattelemaan ja ottamaan koiraa vastaan, joka kostautui kiirenä 11-12-13-hypyillä, joka olikin radan haastavin paikka päällejuoksuineen ja 13-hypyn jälkeen tehtävine valsseineen. Ongelmana on, että saattelen Romeota turhan pitkälle ja siitä seuraa, että olen seuraavalla esteellä myöhässä... Etenemisestä tulee nykivää, eli oma liikkuminen pitäisi saada kuntoon niin koirakin kyllä kulkisi. Kepit hyvin ja loppuosuuskin sujui yllättävän hyvin. Kiva fiilis kaikkinensa radasta!

Loppukevennyksenä... 

Jonkin aikaa sitten Katia laittoi Fb:hen kuvan, jossa oli Rauhan modaamat Ainot. Sievä rinsessaversio a la Rauha, kun taas isällään on huomattavasti miehekkäämpi lopputulos... :) 

Viikon varrelta...

Tiistaina ei ollut Myyn ohjattuja ageja, koska hallilla oli iltakisat. Ykkösluokka vieläpä, mutta ei lähdetty Romeon kanssa... Ois ehkä pitänyt, koira on taas vireessä. :)

Myyn kanssa keppi-ilmaisuja lyhyellä jäljellä. Ei onnistunut (jälki-into vie kepeistä voiton), joten palataan askel taaksepäin ja opetetaan ilmaisu ensin vahvaksi ja sitten vasta yhdistellään asiat. On ilmaissut keppejä iltaruokaa vastaan hienosti!

***
Keskiviikkona vepetreenit ja toisin kuin viikko sitten, niin nyt ilmatkin suosi. Oli tyyni ja lämmin ilta. Tehtiin veneestä hyppyä, veneen hakua, ja esineen vientiä. Hukkuvan pelastusta ei vielä ollut kun kukaan ei uskaltautunut vielä järveen. Aloitettiin sillä, että Myy pääsi mun kanssa veneajelulle ja palkkasin sitä sen ollessa veneessä rauhallinen. Myy nautti veneajelusta. :)

• Veneestä hypyssä "tekniikka" ei ihan osunut kohdalleen. Myy hosui lähdössä - hypätäkö vai ei - jolloin takajalat jäi suoraksi ja Myy sukelsi pääedellä veteen... no, eipä tässä tietty tyylipisteitä jaeta. : p
• Esineen vientiä veneeseen. Ensin veneen ollessa rannassa, sitten kahluusyvyydellä ja lopulta uimasyvydellä. Annoin patukan -> käsky vie ja veneestä samaanaikaan käsky tuo. Toimi hienosti! Myy meni tarjoamaan patukkaa veneeseen ja vaihtokauppana sai Cuzin...
• Veneen haussa ensin leikitin veneen köydellä veneen ollessa rannassa. Innostui heti taistelusta ja leikittäjä vaihdettiin veneessä olijaan. Tämän jälkeen vene vesille. Ensin kahluusyvyys ja sitten uimasyvyys. Meni veteen vauhdilla kun näytettiin veneen köyttä ja alkoi heti kiskoa venettä rantaan apinan raivolla. 

***

Lauantaina pitkä metsälenkki aamutuimaan + uimasillä käynnit päälle. Tämä on ihan parasta! :)

Iltapäivällä tottistelut/tokot molempien paimenten kanssa. Onhan ne niin erilaisia, mutta aivan ihania molemmat! Josko vaan jaksaisi vääntää Romeon tokon vielä kisakuntoon. Sen kanssa ei ole tehnyt mitään varmaan puoleen vuoteen, mutta kyllä sillä kohtuu hyvät pohjat on ja ai, miten se nauttii!. :)

Myy:

Romeo

Moorestakin tasapuolisuuden nimissä yksi tuore kuva. :) 

Tottista ja agia

Lauantaina käytiin Kajaanissa valatilaisuudessa ja Myykin oli mukana. Iso kompanja marssivia poikia oli Myystä vallan ihania ja se katseli marssia häntä iloisesti heiluen. Joukon johtajan huutoihin ja komennuksiin: Myykin innostui vähän kommentoimaan... Ajokeli takaisin Kajaanista oli ihan järkky, enkä koskaan ole pelännyt liikenteessä tuolla tavoin. :( Saimme lähes heittelehtivän linja-auton nokkaan ja yksi maasturi alkoi myös ikävän näköisesti pyöriä jäisellä moottoritiellä. Oli hyvä mieli kun viimein pääsi turvallisesti kotiin.

Myyn kanssa tehtiin sunnuntaina ja maanantaina vähän tottista ja Romeon kanssa tehtiin sunnuntaina tokoa. Myylle perusasentoa, seuraamista ja jäävien alkeita ja paikalla oloa. Romeolle noutoa ja kaukoja. Molemmat tekivät ihan kohtuu mukavasti. Myyllä äänenkäyttö on jäänyt selvästi vähemmälle ja se on näemmä paljon kiinni siitä, onko se saanut purkaa itseään kuinka paljon ennen treenejä. Kiihkeä otus se on ja pääkoppa tarvitsee paljon työtä. Lenkein tuota ei väsytetä, mutta kun ottaa pikku hetken leikkiä/tottista patukan kanssa, johan on kohta rauhallinen koira, kun saa kunnolla purra. :) On kyllä kilometrin mittainen lista asioista, joita pitäisi Myylle opettaa, mutta jotenkin en vaan ole saanut mitään aikaiseksi. Kunhan kevät tulee, josko sitä sitten innostuisi tehokkaammin treenaamaan.

Lähinnä tämmöistä hömpsöttelyä vaan ollut tämä meidän elämä.



***
Tiistaina mentiin taas tukka putkella. Pitkän työpäivän lisäksi oli vielä mukana autohaasteita, kun Berlingossa hajosi "joku" urahihna viikonlopun Kajaanin reissulla. Kuopiosta asti moottori raksutti epämääräisesti ja maanantaina soitto korjaamolle. Palvelu yllätti positiivisesti! Hakivat auton työpaikan pihasta suoraan huoltoon ja palauttivat takaisin työpaikan pihaan... Hyvä palvelu kannattaa, koska työkaverit pyysivät heti huoltamon numeroa. Että ihan turha haukkua autokorjaamoita huonosta palvelusta. Nih. :) Voipi olla, että myös auton vaihto tulee pian ajankohtaiseksi.

Tiistai agitreenejen aiheena oli kontaktisulkeiset. Tiina oli ollut Vitikaisen Tiian valmennuksessa ja nosti sieltä esiin joitainkin tärkeinä pitämiään juttuja. Tässä muutamia mainitakseni; kontaktille vaan yksi käsky (jos koira on jo tottunut useampaan käskyyn, ei niitä ole syytä kuitenkaan enää muuttaa) ja palkka tulee edestä. Opetus tehdään sheippaamalla (väärästä ei kielletä eikä siihen reagoida) ja kriteeri mietitään tarkoin. Palkkaa siirretään vähitellen esteiden taakse, jolloin esteistä tulee koiralle palkka. Jos kontaktilla tulee virhe, koko kontakti tehdään uudelleen alusta asti, eli ei hyväksytä sitä, että koira tarjoaa jalkojen heittämistä kontaktille tultuaan alas asti, ottamatta kontaktia.

Noh, jo alkuun Romeo tuntui jotenkin tosi löysän oloiselta… Vauhtia ei saatu millään ja Romeo oli itsepäisellä Äijämeiningillä liikkeellä. Vähät välitti miten ja minne sitä ohjasin... Kontaktit sentäs meni edes lähestulkoon sinne päin. Muutama tiukka komento karkailusta ja korvattomuudesta ja Romeo laski pohjalukemiin. Kun pitäisi vaan jaksaa pitää mielessä, että sille on ihan turha ääntään korottaa, koska se ei auta yhtään, vaan juuri päinvastoin. Tiina oli sitä mieltä, että ohjasin huonosti (asenne!!)  ja varmasti totta, mutta en saanut parempaa irti huonoin fiiliksin.Yleensä tuonlainen korvaton käytös tarkoittaa sitä, että juoksuisia narttuja on jossain? Voisipa olla jopa Myyllä juoksut tuloillaan, kun se ei siis vieläkään ole niitä ekoja juoksujaan tehnyt. Tiina jopa seisoi puomin edessä, jotta Romeo ei pääsisi karkaamaan sinne kakkosesteeltä, jolloin röyhkeä possu kiersi Tiinan ja hyppäsi puomille sivulta... Eipä oikein hyvää enteile viikonlopun kisoja ajatellen. :( Puuh. Romeo pitää kyllä mielen nöyränä. Mun Väiski. Sillä on selvä kaksoispersoona agissa. ;) 

Ilman käsiä ja Myyn läpivalaisu

Huh, mikä tiistai. Heräsin viideltä, vaikka kello soi vasta puoli kuusi. Tunnin lenkki koirien kanssa. Töissä lähes 9 tuntia, josta suoraan hallille. Siellä ensin lämmittelylenkki Romeon kanssa, radan rakennusta ja kun viimein päästiin itse asiaan, oli puhti jo pois. Kaiken kukkuraksi tiistain treeneissä oli vielä aiheena ilman käsiä ohjaus. Tällaiselle joka suuntaan huitojalle, aihe tuntui etukäteen käsittämättömältä, mutta treenejen jälkeen ajatus oli jo toinen. Hyvin ne koirat kulkee ilman käsiäkin.

Rata näytti tältä ja se mentiin siis ilman käsiohjausta. 

Alku ratai hyvin. Eka ongelma tuli vitos esteellä ja törmäiltiin Romeon kanssa samalla juoksulinjalla. Oma vauhti ei riittänyt alkuunkaan suoralta putkelta seuraavalle putkelle. Romeo ehti mennä väärään päähän putkea. Putkijarrun opettamattomuus näkyi 10 putkelta tultaessa, joten Romeo lukitsi putkelta näkyvän vitosesteen ja hyppäsi sen 11-esteen sijaan... Osissa tehtiin ja kivaa kaikesta huolimatta oli, vaikka väsy painoi.

Viereinen kenttä oli tyhjä, joten kävin tekemässä keppejä ja kontakteja sekä vähän tokoakin. Kepit kolme kertaa ok oikealta puolelta. Vasemmalta toiseksi viimeisestä välistä ulos kerran, korjatessa hienosti. Ihan pientä epävarmuutta vielä kepeillä on vasemmalta ohjatessa. Hyvää on vauhti, jota on tullut paljon lisää.. Aa.n kontakteillakaan ei mitään suurta ongelmaa. Kontaktit pääsääntöisesti hyvin, yksi valuminen vauhdin takia.

Sitten se toko. Kaukot ihan jees (i-m). Ilme tosi kiva, tekee häntä heiluen. Noudon luovutuskin saatiin sujumaan. Romeo pitää perusasennossa kapulaa suussaan jo jonkin aikaa, joten nyt vielä tähän kestoa ja se on siinä. :) Seuraamiseen tullut edistämistä innon myötä. Tätyy rikkoa linjaa; tehdä paljon vasemmalle käännöksiä, rytmin vaihdoksia jne. Tokoestettä ei olla tehty (avo) ollenkaan, joten sen voisi ottaa työn alle. Ei tuo avo enää paljoa tarvitsisi, kun vaan jaksaisi vähän panostaa. :)

***
Keskiviikkona Myylle oli aika luustokuvaukseen >> Hiskimäen Eläinsairaalaan Äänekoskelle. Myy kuvattiin kallosta häntään sekä otettiin viralliset lonkka- ja kyynärkuvat. Eläinlääkärinä toimi kehuttu Tytti Harjuhahto.

Rauhoittua Myy ei halunnut. Heilutteli vaan häntäänsä ja pysyi pystyssä viimeiseen asti. Onneksi henkilökunta oli ymmärtäväistä ja lisälääkkeen sijaan meidät laitettiin pimeään huoneeseen ja hoitaja (hänkin belgin omistaja) sanoi, että saa nähdä kuka teistä nukkuu ensin... :)

Yhtään ei väsytä... 

Kaikki oli kunnossa selän, lonkkien ja kyynärtenkin osalta, joten ihan tosi, tosi tyytyväinen täytyy olla! :) Ihan huikeeta, mulla on toinen terve harrastuskoira! Mitään traumaan viittaavaa ei luustosta löytynyt, joten osteopaatille vaan aikaa varaamaan, jotta lukot saadaan availtua ja ranka kuntoon.

Ennen herätettä alkoi taas häntä hakata lattiaan..Voi Myy, kyllä onkin hyvä mieli. :) Kaikki kuvat sain mukaan cd:lle, joten laittelen niitä jossain vaiheessa.

Juostaan ja rytmitetään

Linjoilla taas pienen tauon jälkeen. :) Lapsen vakava sairastaminen, Jyvässeudulla liikkuva kennelyskä ja kovat pakkaset - siinäpä syyt siihen, että viime päivinä ei olla treenailtu yhtikäs mitään. Ollaan "vaan" lenkkeilty, jotta koirat eivät ihan tylsisty. Onneksi kaikki on parempaan päin menossa, joten eiköhän tästä päästä taas jatkamaan treenejäkin entiseen malliin. Paukkupakkasetkin lauhtuivat mukavasti viikonlopuksi ja jäälle pääsi molempina päivinä. Koirien elämä on ollut lähinnä viime ajat  >> tätä klick. Hyvin keksivät puuhaa itsekin ja saavat aikansa kulumaan. :D Videolla tulevat hyvin paimenten luonteet esille. Periksi ei anneta ja voittajaakaan ei aina ole. Jäälenkkejen jälkeen ottavat muun ajan rennosti. 

Salakuva yöltä - pariskunta yöunilla

Myy nukkuu yöt nykyään lähes Mooren kainalossa ja tuossa on kyllä niin hellyttävä pari, ettei toista ole. :D Moore on aina arvostanut ns. omaa tilaa, eikä metrin säteelle sen nukkumapaikasta ole ollut kenelläkään asiaa. Jos kaunis tyttö haluaa kuitenkin tulla joka yö sitkeästi kainaloon, onhan sitä lopulta annettava paatuneimmankin periksi... 

***

Maanantaina Rompsu sai postista mitalin. Nauha oikein Hollannin väreissä. :)

Tiistaina päästiin pitkästä aikaa ohjattuihin agitreeneihinkin, jotka ovat olleet kaksi edellistä kertaa peruttuna pakkasen ja hallin koirilla esiintyneen kennelyskän takia. Pakkasta oli hallissakin -10, joten auton sijaan pidin Romeon viereisellä kentällä ja liikkeessä lähes koko ajan, jotta koira pysyi lämpimänä. Ennen omaa agivuoroa tuli treenattu pitkästä aikaa myös tokoa. 

Seuraamisessa Romeo puski eteen ja edisti kovasti. Oli vaan niin intoa täynnä... Hyvin kesti kuitenkin korjaamista, eikä laskenut tästä yhtään - päinvastoin. Kaukot myös hyvät ja teki kivalla ilmeellä. Liikkeestä maahanmeno myös nätti, sikäli mikäli oikein näin. Liikkeestä seisominen oli unohtunut. Putosi kolme kertaa kauniisti maahan seiso-käskyllä. Lyhyt paikkamakuukin tehtiin ja saatiin siihen hyvää häiriötä, kun kentällä samaan aikaan lämmitteli myös kelpieuros, joka koitti provosoida Romeota katsein ja murinoin... Tämä piti hyödyntää ja tehtiin myös paljon hyviä kontaktiharjoituksia. Mitä suurempi häirö, sen paremmin Romeo tekee vietin noustessa. Pitkä tokotauko oli tehnyt taas pelkästään hyvää ja vaikka olen miettinyt Romeon tokoilujen kokonaan lopettamistakin, niin enpä tiedä. Toinen tykkää lajista kuitenkin noin paljon.

Agissa aiheena oli Juostaan ja rytmitetään. Juosta siis sai ja oma tossu oli jotenkin jähmeä, enkä pysynyt Romeon vauhdissa... Tiina puhui jotain sipsuttelusta ja siltä se kyllä tuntuikin. Rytmityksessä huomasi oman juoksulinjan tärkeyden. Kovin helposti veti koiran perässään hypyn ohi (3-hyppy), jos juoksulinja jäi liian kauaksi hypystä. Pussiin tulo hypyn jälkeen oli myös melko haastava vaikean kulman takia, enkä ehtinyt millään tekemään persjättöä kasiesteelle... Koko ajan oli tunne, että myöhässä ollaan, mutta Romeo kyllä pelasteli paljon... Kivaa oli.  :)

Ensi kerralla olisi sitten tarkotus ohjata ilman käsiä ja viikonloppuna on Jatin epikset, joissa ollaan mukana joukkuekilpailussa.  :)

***
Tilasin Myyn kasvattajalta logolla varustetun pipon. Aikas hieno! :)

Lomalle!

Nyt alkoi sitten se virallinen joululoma sairasloman sijaan (olen ollut vatsataudissa muutaman päivän) ja töihin palaan vasta 2. päivä tammikuuta. Treeniseuraakin siis saatavilla...

Koirat ovat olleet viime päivät vähällä huomiolla ja tänään piti Myyn kanssa jo jotain puuhastella. Aiheena olivat liikkeelle lähdöt ja siinä käden häivytys. Oikealla kädellä palkkaamisessa on vaaransa. Koira lähtee hyvin helposti kiertymään, joten oltava tarkkana, ettei niin tapahdu. Jatkossa palkka tulee vasemmalta puolelta ja mielellään kainalon korkeudelta.

Lelupalkkaan siirtymistä on tehty myös Myyn kanssa. Pikku hiljaa alan palkkaamaan Myytä yhä enemmän myös lelulla. Tarkkuus ja tekniikkaa tehdään yhä namilla. Myy on onneksi yhä äärimmäisen ahne, joten palkkaus sinällään on helppoa.

Lopuksi tein Myylle lyhyen paikkamakuun. Alkuun jo päätin, etten kehtaa tätä julkaista itseni takia, mutta kun koira on noin hyvä ja hienon keskittynyt - omistajasta viis... :D Pääsin jotenkin hyvin aitoon koejännitykseen mielikuvan avulla. Eipähän tule Myylle yllätyksiä kun tottuu ennalta siihen, että mamma on kuin seipään niellyt. Oikeesti, näitähän just pitää harjoitella! : D



Lomalla olisi tarkoitus tehdä paljon treeniä koirien kanssa. Huomenna mahdollisesti lähdetään yrittämään saataisiko tänä vuonna vielä joulukorttikuvia otettua. :)

Tavoitteet vuodelle 2014

Kirjataanpa ylös - jos ei muuten, niin ainakin hauskuuden vuoksi - meidän ensi vuoden harrastus- ja kisatavoitteita. Rohkeita kun ollaan aina oltu tavoitteita laatiessa, jatketaan taas samoilla linjoilla... ; D

Tavoitteet vuodelle 2014:

Moore

• Tavoitteena "arvokilpailut" mejässä ja siellä pärjääminen tämän vuoden tavoin. :)

Romeo

• Agista toiveena kaksi luvaa ja oishan se mielettömän hienoa jos se sertikin irtoaisi jossain vaiheessa...
• Avosta vähintään ykköstulos
• Mejässä ehkä yksi koe - ja ykköstulos

Muuta: Agi tulee olemaan Romeon ensi vuoden päälaji ja sen ehdoilla mennään. Toivotaan, että terveys pysyy hyvänä ja koira hyppykunnossa. Esineruutua tehdään myös, koska se on Romeosta mukavaa.

Myy

• Tokon alonliikkeet koekuntoon vuoden loppuun mennessä,
• Bh:ta treenattu paljon vuoden aikana ja se myös hyvällä mallilla,
• Esineruutu koekuntoon,
• Jälkiä tehdään mahdollisimman paljon ensi kauden aikana,
• Haussa valmiit piilot ja ilmaisu hyvällä mallille, 
• Vepessä toiveena päästä ainakin treenaamaan. 

kuva Salla Kuikka

Terveyspuolella: Myyltä kuvataan selkä, lonkat ja kyynärät ja sitten vaan peukut pystyyn, että kaikki olisi myös hyvin.

Tässä nyt näitä, katsotaan sitten missä mennään vuoden kuluttua. :)

Vuosi 2013

Vuosi alkaa olla kisojen ja kokeiden suhteen takanapäin ja on aika tehdä jo perinteinen yhteenveto vuoden tapahtumista.

Tavotteet Romeon vuodelle olivat seuraavat:

• TK1, mahdollisesti TK2 
• BH (ensin TK1 tehtynä)
• Agissa olisi kiva korkata joskus loppuvuodesta viralliset kisat, mutta A-luokan hullun kanssa on vielä paljon tekemistä hallinnan osalta. Keinu ja kepit olisi tavoitteena saada kuntoon talven aikana, jos vaan ehtii hallille riittävästi harjoittelemaan.
• Näyttelyissä ei tulla enää ensi vuonna käymään, ei edes erkkarissa. Ne eivät ole oikein mun juttu...  
• Mejäkokeitakaan ei ehkä suunnitteilla ensi vuodelle, mutta voipi olla, että lumien sulettua mieli palaa taas tähän lajiin. 
• Ennen kaikkea toivotaan, että pysytään kaikki terveinä ja saadaan lauma toimimaan yhtä hyvin kuin tähänkin asti uudella mahdollisella kokoonpanolla." 

Näin sitten kävi:

Tammikuussa aloitettiin tokokokeella, joka olikin Romeon tähän astisista tokokokeista paras ja saatiin alosta se toinen ykköstulos. Tämän jälkeen tokoura hieman takkuili ja TK1:een tarvittava kolmas ykkönen tuli vasta loppuvuonna. Koulutustunnus TK1 kuitenkin saavutettiin. Avon liikkeet olisivat lähes kasassa, mutta pitäisi jaksaa hioa ne vielä ihan loppuun saakka.

Maaliskuussa käytiin BH-kokeessa. Romeon vire oli läpi testin matala ja varsinkin kun arpa heitti meille ensin paikkamakuun, en saanut koiraa enää nousemaan riittävästi pitkään seuraamiskaavioon, eikä koe mennyt tottiksen osalta läpi. Ajankohta kokeelle oli huono, Myy oli tullut meille viikkoa ennen koetta ja lauma oli pennusta vielä sekaisin. Päätin kuitenkin, että koska pk-puolelle ei meillä Romeon kanssa tavoitteita ole, uusintakokeeseen emme ole - ainakaan toistaiseksi - menossa.

Toukokuussa Romeon Rauha pentu sai vielä uuden tittelin - kaikkien muiden titteleiden lisäksi - Rauhasta tuli myös Juniori Maailman Voittaja 2013. Hollannin Wellus-poika valittiin Saksassa mm. Juniori Voittajaksi, joten hienoa näyttelyuraa Romeon pennut tekevät. Wellus harrastaa isänsä tavoin verijälkeä ja Welluksen agilitydebyytti on myös ihan näinä päivinä. Rauhalla on ollut kainalossa revähdys, joten agia on nyt tauolla.

Agikisoihin uskaltauduttiin vasta vuoden lopussa ja kisojen myötä into lajiin vaan moninkertaistui, joten jatkossa agi tulee saamaan yhä suuremman roolin meidän lajina.

Näytelmissä emme käyneet koko vuoden aikana, eli tältä osin pysyimme tavoitteissamme. :)

Mejästä emme malttaneet luopua, kuten vähän etukäteen arvelinkin... Romeolla oli kesän aikana kaksi mejäkoetta, joista toisesta tuli ykköstulos ja toisesta kolmonen lintujen tähden. Hienoimmasta mejätuloksesta - ja samalla vuoden upeimmasta yllätyksestä - vastasi kuitenkin Moore, joka nappasi mejämestaruushopeaa Terriereiden mejämestaruuskokeesta samoilla pisteillä mejämestarin kanssa!

Terveyspuolella ei mitään uutta ilmennyt. Lauma jatkoi terveenä eteenpäin ja eläinlääkäärissä ei tarvinnut vuoden aikana juuri vierailla. Mitä nyt Myyltä käytiin poistattamassa yksi katkennut maitokulmuri. Ensi vuoden alkuun on luvassa lisää virallisia tutkimuksia, jotka koskevat jo sitten Myytä. Myyltä kuvataan vuoden vaihteen jälkeen selkä, lonkat ja kyynärät pentueen joukkotarkin yhteydessä

Suuri juttu tänä vuonna oli siis myös pikku Myyn tulo laumaan maaliskuussa.

Myy on osittautunut hyvin paljon odottamani kaltaiseksi koiraksi  ja sen kanssa on ollut mukava aloitella harrastuspuuhia. Myyllekin oli tavoitteensa. :) Tavoitteena oli tehdä huolella pohjia Myyn tulevaisuuden lajeihin.

Tottiksessa/tokossa on tehty perusasentoa, seuraamista, maahanmenoja, istumista, seisomista, luoksetuloja, noutoa jne. Kestoa on lisätty ja kättä häivytetty vähitellen pois.

• Esineruutua ollaan treenattu myös ja Myy hakee ruudusta kolme esinettä, jotka luovuttaa käteen.
• Jälkiä tehtiin kesän aikana 20 kpl. Jäljet olivat suurimmaksi osaksi peltojälkiä ja n. reilu 100 metrisiä.

• Haussa Myyn kanssa on tehty paljon hajunhakua ja tuulitreenejä. 

• Vepessä on tehty viime kesänä esineen vientiä, -tuontia, veneestä hyppyä, hukkuvan pelastusta ja veneen hakua. 

Kaikissa yllämainituissa asioissa Myy on edistynyt hienosti - sillä on ihan huippu asenne - ja se on ollut hyvin nopea oppimaan!

Vuosi on ollut hyvä, vaikka kaikkia asetettuja tavoitteita ei saavutettukaan. Paljon on opittu ja isoja kynnyksiä ylitetty. Yksi kynnys oli ehdottomasti agikisojen korkkaus. Romeo tuntuu olevan nyt parhaimmillaan harrastuksia ja kisoja ajatellen ja sen kanssa on mukava kisata.

Se Suurin juttu tänä vuonna on kuitenkin mejämestaruushopean saavuttaminen! Moore näytti paimenille, että ei sekään tässä talossa mikään sohvaperuna ole, vaan ihan varteenotettava harrastuskoira. :) Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin ja nyt vaan miettimään ensi vuoden tavoitteita!

Mooren päivä

Ensinnäkin se tärkein... Moore täyttää tänään 7-vuotta! Mikä hienointa, Moore on erinomaisen hyvässä kunnossa. Mooren kasvattaja ehdottikin, että Mooren voisi viedä vuoden päästä veteraaniluokkaan sertejä metsästämään …

Moorehan on käynyt kerran nuorena virallisessa näyttelyssä saaden eh:n. Moore kuitenkin rakastaa suurta yleisöä ja se tykkää esiintyä! Se on voittanut kerran ison match shown ollen siis näyttelyn BIS1! Mätsärissä oli mukana n. 150 koiraa, joten hieno oli esiintyminen pikku mustalta. Mitä enemmän Moore saa huomiota osakseen, sen uljaammin se itseään edustaa, joten mikä ettei! Pidetään poika hyvässä kunnossa ja aloitetaan ensi vuonna Mooren näyttelyura!

Mooren synttäripäivää on vietetty vallan koiramaisesti. Aamulla suunnattiin metsään koko lauman kanssa. 

Paimenet saivat tehdä lenkin lomassa esineruutua. Myyn ollessa "työvuorossa", toiset seuraavat tarkkana. :)

Myy

Kokeilin taas vaihteeksi leikittää Myytä esineillä ennen luovutusta, kun nykyisin oon palkannut leikin sijasta jo paljon suoraan namilla... Myy selvästi hämmentyy tästä, eikä ymmärrä miksi esim. toisessa esineessä heitän esineen pois, mikä olikin huono idea... Hyvää on se, että saan Myyn hyppäämään esine suussa itseäni vasten ja se luovuttaa esineen suoraan syliini. Asenne on myös mielettömän hyvä! Jatkossa palkkaan niin, että käteen luovutuksesta nami, eikä esineillä enää leikitä. Loppuun ruoka ja lelulla leikitys.

Romeo

Upea ruutu taas Romeolta, jota ei vaan valitettavasti saatu kokonaan nauhalla kun videokamera temppuilee yhä häijymmin. Kadotti väritkin kokonaan.. :( 

Keskilinjalla hallinta on hyvää ja oikeestaan tältä haluaisin Myynkin työskentelyn joskus näyttävän. :) Romeo tekee hyviä ja suhteellisen suoria pistoja ja kulkee koko ajan nokka auki. Omaan silmään sen työskentely näyttää hyvältä. Jos esine on alueen edessä, Romeo lyö heti jarrut pohjaan. Se osaa etsiä hyvin koko alueen, eikä anna periksi koskaan. Pistojenhan ei siis esineruudussa edes tarvitse olla suoria, kunhan koira vaan lähtee halukkaasti sinne minne ohjaaja koiran lähettää, työskentely etenee ja koira etsii hyvin koko alueelta. 

"Töiden" jälkeen oli mukava rallatella.

Myy, 10 kk.

Oli taas aika päivänsankarin ja paras lahja Moorelle oli viedä se pellolle myyräjahtiin. :) Joten pellolle lähti koko lauma sankarin kaveriksi. 

Moore omassa elementissään :) 

Pelkiltä ei mikään jää huomaamatta...

Ei olla opettamassa sitä mejään...;) ihan itse löysi Suuren saaliin; kauriin jalan. 

Myy vartioimassa saalistaan

Romeo tarkkailee tilannetta

Iltapäivällä vielä pienet tokotreenit paimenten kanssa. 

Myy, jolle aiheena maahanmeno:

Romeo, jolle nouto ja liikkeelle lähdöt.

Lopuksi vielä kuva synttärisankarista. Moore :)