Joulua!

Me käymme Joulun viettohon...

Toivotus hyvän Joulun

Me käymme Joulun viettohon...

💟 Kiitollisena kaikesta tästä
mitä elämäni on
juuri nyt, tässä hetkessä. 💟

Keskellä ei mitään

Vuosi 2021 vaihtui paremmin kuin mikään vuodenvaihde pitkään aikaan! Myyn rakettipelkoon ei saatu Sileogeelistäkään mainittavaa apua viime vuonna. Tuollon jo päätin, että ensi vuoden vaihtuessa olemme jossain korvessa, jonne ei kuulu rakettien äänet. Ehdottomasti yksi parhaimmista päätöksistäni koskaan! Mentiin mökille, keskelle ei mitään. Siellä ei ollut naapureita, eikä missään ammuttu raketteja... Yhdenkään raketin ääntä ei kuultu koko uudenvuoden aikana! Ympärillä oli superkaunis ja täysin hiljainen talvinen luonto. Myyn ei tarvinnut pelätä mikä tietenkin oli kaikkein parasta. Hymyillen katsoin Myytä, joka kuorsasi jalat seinällä aattoyönä täysin tietämättömänä siitä, että vuosi vaihtuu ja monet koirakaverit pelkäävät juuri tuolloin rakettien pauketta. 

Otsalamppujen valossa käytiin vielä aattoiltana ihanan tunnelmallinen metsälenkki. Oltiin susialueella, joten pidin koirat kiinni pimeällä. Aamullakin oli niin hiljaista, että pitkästä aikaa meidän koko sakki nukkui ennätysmyöhään. Ihana miniloma ja ehdottomasti uusimisen arvoinen taas ensi vuonna! 

Joulukin hujahti nopeasti perheen kanssa; hyvää ruokaa, -seuraa, pitkiä metsälenkkejä ja laiskottelua. Välipäivinä käytiin vähän tottistelemassa hallilla. Yritän tehdä jossain vaiheessa erillisen postauksen Carun tämän hetkisistä tottiksista. 

Ihana mökki, ihanalla paikalla. Tykkään! 💝

Romeokin jaksoi olla mukana metsälenkeillä ja touhuamassa toisten kanssa mökin pihalla. 

Caru nautti vapaudesta ja metsässä juoksentelusta. 

Vesi kannettiin järvestä. Koirat kävivät jäällä, jossa jäänpaksuus oli noin 10 cm. 

Aamuntunnelmaa rannasta. 

Carun ja Myyn kanssa ajeltiin kikkareilla. Kuvat (...ja video) kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Meillä oli kivaa, vaikka säät eivät ihan suosineetkaan, varsinkaan valokuvausta. 

Carusta on kasvamassa kelpo vetokoira. 

Carusta tuli myös heittämällä meidän ehdottomasti paras reissukoira! Sen sopeutuminen ja rauhoittumisen taito vieraassa mökissä oli yllättävää. Caru oli heti kuin kotonaan mökillä. Mitä nyt vähän pureskeli sytykkeitä aikansa kuluksi... 

Mökin pihalla otettiin posetuskuva laumasta. 

vas. Myy 7 v. 11 kk, Romeo 11 v. 9 kk ja Caru 1 v. 4 kk. 

Meidän lauma toivottelee...

Me käymme Joulun viettohon...

Hyvää Joulua!

Ensimmäiset yhteiskuvat on nyt otettu tästä laumasta ja joo, Romeo ei petä koskaan. Romeon mielestä kameran voisi jälleen kerran työntää sinne minne ei päivä paista. Julkaisuun lähtivät ne kaikkein parhaimmat/iloisimmat Romeo-ilmeet ja julkaisemattomat kuvat jäävät vielä pitkäksi aikaa naurattamaan kotiväkeä. Meidän lauma käy nyt Joulun viettoon. Mukavaa Joulun aikaa kaikille! 

Meidän Joulu

Hyvän joulun aineksia tälläkin kertaa olivat perhe, kiireettömyys, yhdessä olo, hyvä ruoka, metsälenkit, päiväunet ja sopivasti koirajuttuja... Paras joululahjani oli luonnollisesti se, kun poikani saapui kotiin jenkeistä. Vaihtaripäivät ovat nyt takana. 💝 

 

Jouluaamuisin käytiin metsässä paimenten kanssa. Talvisessa hämärässä metsässä otsalamppujen valossa lenkkeily oli jotenkin tosi koukuttavaa!

Aatonaattona pyörähdettiin jo perinteisesti koko lauman kanssa hallilla. Moorelle joulu on jo 12. joulu! Moore oli hallilla erittäin virkeä ja hyvin touhukas. Selvästi Moore kaipaa juuri tämänkaltaista mielenvirkistystä. Myös Romeo pääsi puuhailemaan tottisjuttuja ja leikkimään. Myy sai joululahjaksi tehdä mm. aksaa. Mitään se ei ole aksasta unohtanut ja pienellä vaivalla siitä saisi hyvän aksakoiran. Omat taidot sitä vastoin olivat vähän ruosteessa ja tarvitsisivat enemmän herätttelyä mikäli lajiin palaisi....

Romeo vauhdissa... 

... ja tietenkin koko porukka pääsi/joutui kuusen alle yhteiskuvaan. 

Me käymme Joulun viettohon...

Joulun aikaa

Talvinen piha

Ihanaa ja niin kovin rentouttavaa Joulun aikaa on saatu viettää taas kaikkien rakkaiden kanssa. 💝Pitkästä aikaa nyt on myös oikein kunnolla luminen talvi ja uskomattoman kaunista joka puolella! Puuttuu enää ne pakkaset, jotta järvetkin viimein jäätyisivät.

Aattona käytiin hallillakin. 

Myyn kanssa jatkettiin mm. keskittymisharjoituksia

Treenikaverit Niilo ja Roosa

Romeo pääsi tekemään rallitokoa Roosan ohjauksessa. Raitapoika oli kovin innoissaan ja yritteliäs.

Kontaktiharjoituksia

Tyypit paikkamakuussa

Jouluna oli myös oikein kivat kelkkakelit. Tapaninpäiväajelut Myykkösen kanssa..

Hyvää Joulua!

Joulun jälkeen

Joulu on taas vietetty. Perhe lähellä, hyvää ruokaa, rentoa yhdessä oloa, paljon ulkoilua ja riittävästi lepoa. Siitä oli tehty tämä Joulu. Lahjaksi sain myös maailman hienoimman hiirialustan, jossa on kuva kaikista meidän perheen karvajäsenestä. 💓 Niilo-westie, Elvis-pupu sekä meidän koirat. Koko ihana kööri. Niilo sairasti joulukuussa kennelyskän, jota nyt on taas paljon liikkeellä, kuten aina Jyväskylän näyttelyn jälkeen. Onneksi Niilon tauti ei ollut mitenkään erityisen ärhäkkä ja Niilo on parantunut taudista hyvin. Virtaa tosin on nyt kuin pienessä kylässä. Erityisesti Mooren vuoksi toivotaan, ettei tauti meille asti rantaudu. Joulun jälkeen sain itse flunssan, jota nyt sitten parannellaan. 

Jääkelit tulivat ja menivät. Sää lämpeni uudelleen ja vesisateiden myötä jäälle ei enää ole asiaa. Aika isolta osin järvi jopa taas lainehtii. Vastahan me tuolla tallusteltiin ja nyt järvi on melkein sula! Lenkit ovatkin siirtyneet uudelleen metsään. 

Hallivuoroa en tälle talvelle tottikselle saanut, joten sohjossa pitää puuhata ja se on tylsää se. 👎 Myylle on tehty lähinnä mielentilaa ja haettu parempaa keskittymistä. Ääntelyyn olen puuttunut. Tottiksen lisäksi on tehty näyttelyjuttuja. Jouluvieraat ovat saaneet katsoa Myyn hampaita. Tämä sujuu jo mallikkaasti. Tosin Myyllä on hirveä kiire palkalle kun suuhun on katsottu. Pitäisi saada vielä treeniä kehässä pyörimiseen. Myyltä menee kuppi nurin jos rinkiä juostaan toisten koirien kanssa.😅Agissa jatkettu itsenäisiä keppejä ja avokulmaa. Paljon on edistymistäkin tullut, joten kyllä siitä vielä hyvä tulee.

Vuoden alkuun olen varannut Romeolle hammaslääkärin. Leuka kuvataan hammasrtg:ssä ja tarvittaessa poistetaan hampaita. Kuinka paljon, jää nähtäväksi. Jännä kuulla mikä suun tilanne loppujen lopuksi on. Toiset sanovat, etteivät kuluneet hampaat aiheuta koiralle mitään ongelmia kun taas toiset ovat sitä mieltä, että pahoihinkin tulehduksiin ja yllätyksiin on syytä varautua, vaikka mitään näkyvää huolta ei hampaissa olisikaan. Romeon hampaathan ovat jo pitkään olleet tosi kuluneet. Se syö nyt huonosti kaikkea kovaa, joten siksi varasin ajan. Toisaalta se on aina ollut nirso ja huono syömään nappuloita, joten sekään ei välttämättä kerro mitään. Kohta ollaan viisaampia tämän osalta.

Tässä Myyn puuhia.