Talvi on tulossa, joten nyt on otettu kaikki ilo irti tottiskentistä. Carun kanssa on jumpattu erityisesti noutoja ja vauhtiliikkeitä. Carulta noudot sujuvat, mulla sen sijaan on ollut isoja vaikeuksia kapulan heiton kanssa. Ennen Sm- kisoja 2019 olkapäähäni tuli tosi kivulias jännerepeämä, jonka jälkeen olkapää on ollut enemmän, tai vähemmän kipeä. Muuta elämää se ei haittaa, mutta kapulan heittoa käsi se ei tahdo kestää. Täytyy vaan doupata itseni hyvin kokeisiin, sekä yrittää hammasta purren saada heitot onnistumaan treeneissäkin. Äsyttävää kyllä näin pk-harrastajan näkövinkkelistä!
Carulle tuli kokeen jälkeen jonkinlainen aivolukko luoksetuloon. Caru lähti tulemaan vasta toisella luoksetulokäskyllä, ensimmäisellä katsoi vaan hölmönä, että mitähän tässä pitäisi tehdä. Tultiin treenikaverin kanssa siihen tulokseen, että luoksetulo on liikkeenä jotenkin niin "helppo" muihin liikkeisiin verrattuna, ettei sitä tule treenattua tarpeeksi sitten pentuajan. Lukko on nyt saatu auki ja luoksetulo näyttää taas paremmalta. Jos jotakuta kiinnostaa mitä tehtiin, niin koiralle sanottiin luoksetulokäskyn sijasta vapautussana "zip", jolloin se lähti vauhdilla tulemaan luo. Ellin vinkki tämäkin. Sen jälkeen luoksetulo käsky aiheutti saman reaktion. Myös eteentulojen kanssa on ollut ongelmia, mutta nyt nekin taas sujuvat. Paljon on kaikenlaista säätöä tuon koiran kanssa, mutta sitten kun sen kanssa asiat onnistuu, tuntuu aivan lottovoittajalta. 😁
Martta on myös tehnyt tottiksia ja sille on esitelty "isojen tyttöjen" A-este. En tiedä onko muilla sama, mutta mua aina jännittää koiran ensimmäinen pk-esteen (A-este) ylitys, kun este on täydessä jyrkkyydessä. Tietty pyrin siihen, ettei koira sitä jännitystä huomaa, mutta on se vaan jotenkin jännä tapahtuma. Kai sitä pelkää, että koira jotenkin rikkoutuu, kun niillä ei ole vielä aiheesta aiempaa kokemusta, vaikka onhan me tehty Agi A:lla hyvät pohjat jo pk-hypylle. Hyvinhän se taas meni Martankin kohdalla, joten turhaa mietin. Martta on myös luonnostaan hyvä hyppääjä, tosin vähän turhan rohkea, joka näkyy helposti vauhtina. Martta kuitenkin keskittyy hyvin tekemiseen ja pyrkii hyppäämään hypyt keskeltä.
Alla pätkä Martan seuraamista kesältä.
Jälkitreeniä ja janaharjoituksia olen tehnyt molemmille koirille. Janaharjoitukset ovat menneet hyvin molemmilta koirilta. Kumpikin osaa lähteä suoraan kohti takamerkkiä. Caru jäljestää hyvin, mutta se ei käsitä miksi ne kepit ovat siellä jäljellä jarruttamassa työntekoa... Jos sille vaan saisi rakennettua hyvän keppimotivaation, niin siitä tulisi oikein hyvä jälkikoira. Kahtellaan, onnistunko siinä.
Yhtään keppiä en nostanut... 😜 |
Martalla on tullut nyt pieni notkahdus kepeissä ja jokunen keppi saattaa jäädä, varsin jos kepit ovat kovin tuoreita. Tykkään tosi paljon Martan tyylistä jäljestää. Se on luonnostaan rauhallinen ja tarkka jäljellä, joten jälki tulee olemaan ehdottomasti Martan laji, ehkä jopa päälaji.
Joululahjani 💓😁 |
Carulla oli vaikeus aloittaa roskiksen ilmaisu hakukokeessa. Ei ihme, kun roskista ei ole päästy harjoittelemaan treeneissä. Asia piti tietty korjata mahdollisimman pian ja toivoin joululahjaksi omaa Suloa. Sulo tulikin sitten jo ennakkoon, kiitos mieheni. 😍 Onneksi perheestä löytyy vielä autokin, jonne Sulo mahtuu.
Loppuun vielä pätkä Carun kikkarilenkiltä. Kuvaus jäi lyhyeen, koska ajokoira Mira ryntäsi mutkan takaa meitä tervehtimään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti