perjantai 25. syyskuuta 2020

Hakumietteitä

Meinasin pistää jo koko blogin kiinni tämän uuden bloggerin myötä! Entinen bloggeripohja oli heittämällä parempi, mutta täällä sitä nyt ollaan yhä, katsotaan sitten kuinka kauan. 😅

Hakuilut ovat jatkuneet koko syksyn säännöllisen epäsäännöllisesti. Myykin on päässyt hakuradalle, vaikka yritänkin pitää Myyllä pääpainoa nyt enemmän jäljestämisessä. Kyllä sen silti aistii ja näkee, että haku on selvästi Myyn ykkösjuttu ja kaikki muu on ihan vaan teeskentelyä... Myy on koira, joka rakastaa joka solullaan kaikkia ihmisiä, eikä keppejen löytyminen metsästä hyvästä palkasta huolimatta korvaa kuitenkaan ihmisen löytämistä. Jossain vaiheessa joudun kuitenkin miettimään Myyn kohdalta vakavasti lajin vaihtoa, koska onhan haku lajina paljon repivämpää ja enemmän koiran kroppaa kuormittavaa, kuin mitä jäljestäminen on. Noiden mietteiden aika ei ole kuitenkaan vielä. 

Kuvassa Carun viimeisimmästä hakuradasta kaavio ja vähän pohdintaa Carun tämänhetkisestä tekemisestä. 

Carulle on tehty aika paljon kuvassa näkyvän kaltaista hakurataa neljällä maalimiehellä. Usein maalimiehet ovat olleet valmiina piiloissa, eikä apuja ole käytetty. Autolta metsään Carulla on sellainen palo, että pk-liivin päälle pukeminen on saanut aivan uudenlaiset mittasuhteet, kun Caru meinaa suorastaan räjähtää liiveistä. 

Etukulmat ovat olleet Carulla hyvät ja suorat ja sitten alkaa pienet haasteet. Caru löytää maalimiehet, mutta olen kiinnittänyt huomiota siihen, että se hakee helposti maalimiehen jäljen edelliseltä pistolta (liikkuvat maalimiehet tässä suhteessa huonot) tai läheltä sitä. Viime treeneissä päätin ottaa sille pistojen suoristamiseen haamun ja pupun, joita ei olla käytetty treeneissä pitkään aikaan. 

Apujen kanssa pistot suoristuivatkin hyvin. Nenä meni myös hetkellisesti kiinni ja näki, että koira oli hetken hukassa yrittäen etsiä ensin silmillään maalimiestä. Nopeasti nenä kuitenkin taas aukesi Carun huomatessa, ettei katseella löydä mitään. 

Maalimiesmotivaation kanssa on ollut myös hieman pohdittavaa. Carulla on selkeästi intohimo etsiä ja löytää, mutta se voisi palkkautua paremmin maalimiehellä. Ruoka toimii kohtuullisesti, mutta aika helposti Carulla on halu jättää maalimies ja jatkaa etsintöjä. Keskilinjalle tapahtuva maalimiehen kuljetus ei myöskään toimi, koska Caru ei ole riittävän ahne metsässä, jotta se pysyisi maalimiehen matkassa. Iloista kehumista voisi lisätä entisestään senkin uhalla, että vallattomuus maalimiehellä nostaa päätään. Loppupalkan (tyynyn) kanssa Caru ei leiki mielellään maalimiehen kanssa, vaan rallattelisi mielummin yksin tyynyn kanssa ja tätä sen on sallittukin tekevän, koska onhan koiran saatava treenistä kuitenkin se tili. Tyynyssä on narukin, jotta Caru saisi enemmän "tilaa" yhteiselle leikille, mutta jotenkin näen, ettei tuo maalimiehen kanssa tehtävä leikki ole vielä auennut Carulle. Caru on alkanut aktiivisesti tuomaan lelua nyt ihan vasta viime aikoina minulle, joka on ollut suuri askel meidän yhteiselle leikille ja toivon, että tämä kehitys kulkeutuu seuraavaksi myös metsään ja laajenee koskemaan myös maalimiehiä. 

Talvella on tarkoitus yrittää rakentaa ilmaisua ja josko sitten keväällä ottaisi haukun mukaan metsään. Caru haukkuu minulle kohtuullisen hyvin, mutta se ei ole haukussaan vielä riittävän aktiivinen tai röyhkeä, jotta se voisi haukkua vierasta. Caru on hyvin pentumainen vielä haukun osalta ja niin se saa tietty ollakin, koska onhan se vielä pentu. Pohjat haukulle on kuitenkin nyt hyvällä mallilla, joten niiden päälle on helppo rakentaa tätäkin asiaa. 

Hyvä hakukoira Carusta tulee, kunhan se tuosta vielä kasvaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti