torstai 29. huhtikuuta 2010

Tottista

Tokokurssilla, osa 6

Tottista

Harjoittelimme tänään tokokurssilla tokon sijaan tottista. :)

Ilma oli vähän sateinen ja Romeo ei ihan niin hyvässä vireessä kun maanantain treeneissä. Alkuun Romeo sai leikkiä Lakka-tollerin kanssa. Jätkällä oli vaan SE yksi asia mielessä, (Lakalla ei ole tulossa juoksuja) joten eipä tuota oikein leikiksi voinut kutsua... :/ Voi noita onnettomia Äijiä...

Teimme eteenlähetystä, liikkeestä maahanmenoja ja -istumista ja hyppyä sekä luoksetuloja. Niin ja ensimmäistä kertaa kotitreenien jälkeen kokeiltiin myös sitä helvetin noutoa. :/ Noutoa olen tehnyt nyt ainoastaan sisällä ruokailun yhteydessä. Ruoka tulee kun haluttu esine on jaloissani. Sisällä toimii oikein moiteettomasti ja nyt siis eka kerta kapulan kanssa ulkona, tämän ns. taidon häviämisen jälkeen. Olin siis jopa vähän toiveikas. :)
Puoleen väliin Romeo tuo hyvin, mutta sitten samat ongelmat taas alkavat. Kapula ei edelleenkään "pysy" suussa ja R. putoilee/pudottaa, eikä tuo sitä perille, vaan jättää pokkana parin metrin päähän. Kapula vaihdetaan kokeeksi leluun ja matkaa lyhennetään. Sama juttu. Porsastelee yhä. Mokomakin possu. Lopulta saadaan kuitenkin väännettyä vihdoin ja viimein yksi onnistunut nouto, josta pääsen palkkaamaan. Meidän koutsi sanoi, että nyt on vaan aloitettava taas ulkotreenit, jotta koira oppii laukatessa pitämään kapulaa suussa niin, että se ei putoa. Pitää vaan olla tiukkis ja VAAAATIA!

Luoksetuloa harjoittelimme samoin kuin viimeksi. Yritin jättää Romeon maahan paikalleen ja jatkaa matkaa kentän toiseen päähän. Romeo ei suostunut jäämään makaamaan vaan pyrki nousemaan perääni. :/ Ei yllätys, kun ei olla harjoiteltu tätä näin. Kouluttaja otti Romeon ja pyysi maahan ja siltikin maahanmeno oli aika tuskaisaa. :/ Karjuin kentän toiselta puolelta, että MAA, jolloin R. lopulta meni maahan. Tänne-käsky ja Romeo tuli täyttä laukkaa ja iloisesti luokse, jossa revitin lelulla palkaksi. Hetki leikkiä ja lelun jättö maahan.
Romeon kanssa juostiin suoraa linjaa takaisin lähetyspaikkaan ja teimme eteenlähetyksen. Eteen-sanalla koira lelulle. Romeo empi hetken. Lelu oli aika kaukana, mutta muutaman epäröivän askeleen jälkeen lähti sitten juoksemaan lelulle. Hurjat kehut kun kosketti lelua, ja Romeo juoksi lelu suussa takaisin luokseni. Jes! Aika hyvä. :)

Hyppy

Romeo hyppää ihan nätisti, mutta varmuutta pitää saada paljon. Saattaa välillä kiertää esteen ja on oltava tarkka, että koira palutetaan heti takaisin, jotta ei päätä itse tuleeko välillä yli vai esteen vierestä. Muistettava olla tarkka myös, että hyppy-käsky annetaan silloin kuin koira on maassa, eikä siis ilmassa. Muuten aika hyvä ja R. tykkää kovasti hypätä. Voi kun päästäsiinkin joskus agilityyn kokeilemaan...
Liikkeestä istumista teimme niin, että kävelin hitaasti tepsutellen kaarrellen kentällä ja annoin istu-käskyn, koiran istuessa tamppasin samaan aikaan jaloilla eteenpäin, jotta koira tietää, että liike jatkuu yhä eikä ole tarkoitus seisahtua. Aika hyvä. Romeo on aika tarkka, että en "karkaa" liian kauas ja nousee helposti ylös.


Romeo saa ohjeita kouluttajalta

Liikkeestä maahanmenoa harjoittelimme samoin kun liikkeestä istumistakin. Eli maa-käsky ja paikalla kävelyä, jotta koira tietäisi, että liike jatkuu yhä. Maahan Romeo läjähtää tosi hyvin ja lentävä nami palkaksi jalkojen väliin. Maahanmeno sujuu Romeolta oikein hyvin ja on aika vahva liike. :)


Muutama seuraamiskuva treeneistä. Ei koko aikaa kovinkaan häävi kontakti, jätättää vähän ja keskittyminen on välillä vähän niin ja näin. :/





Joo. Maanantain tokon jälkeen odotin kai jotakin parempaa Romeolta. Varsinkin tuo nouto tympäisee tosi paljon, ja sen lisäksi tuo vähän huono vire ja kontakti. Nuorihan se on vielä, joten eiköhän se tästä. :)
Kuten kuvista näkee, niin jätkä alkaa muistuttamaan aikamoista hurttaa. :D Karvaa lähtee kerroksittain ja sitähän riittää. =)

maanantai 26. huhtikuuta 2010

Toko on kivaa!


Taitava Äijä :)

Porukkatokossa

Mentiin tänään porukkatokoon asenteella, että mitään ihmeempää ei tehdä. Ollaan vaan ja hengaillaan kentällä -tyyliin. Mehän ollaan muutenkin tokotauolla... ;) Saadaanpahan taas lisää kokemusta toisista koirista... mutta voi Romeo minkä teit! Jätkä oli kuin unelma kentällä! Kontakti oli ihan super ja vire oli erittäin korkealla. Kaikki käskyt upposi kuin häkä ja aloin itsekin olla aika pian innoissaan (Romeo nosti siis minun virettä...? :O) ja siellähän me sitten innolla tokoiltiin ja yhdessä touhuttiin :D.

Romeo käyttäytyi oikein nätisti kentällä lähes koko treenien ajan. Ihan pientä kuumenemista hetkittäin, kun joku isompi koira meni ihan vierestä ohi, mutta kun laitoin Romeon käskyn alle istumaan, se oli taas rento ja luottavainen ja kontakti oli erittäin hyvä. Käskyn alla sillä on selvästi turvallisempi ja rennompi olo, joten se on hyvä ja toimiva keino. :)

Itse keskityin vaan siihen, että olen liioitellun rento ja itsevarma. Kuljin mahdollisimman ryhdikkäänä ja reippaana, katse suunnattuna eteenpäin eikä koiraan päin. Näytin Romeolle, että nyt mennään, eikä mitään hätää ole. Tuolla on erittäin suuri merkitys Romeon kohdalla. Se luottaa minuun yhä paremmin tilanteessa kuin tilanteessa ja on itsekin yhä varmempi. Sika hyvä fiilis tuosta! :)

Tokotauko on tehnyt muutenkin todella hyvää! Harjoiteltiin ohituksia ja kohtaamisia oikein roppakaupalla, koska kentällä oli erityisen paljon koiria. Ensin siis pujoteltiin koirat läpi. Ideana pitää kontakti koko ajan hyvänä ja hihna löysällä. Näin myös mentiin. Hihna pysyi löysällä ja kontakti piti. Käytin paljon ääntä ja iloista kehua. Upea elukka! Sitten mentiin niin, että koirat kohtaavat toisensa edestä päin, mutta emme pysähdy. Seuraava kierros niin, että koirat istutettiin kohdatessa ja viimeisessä koirat laitettiin maahan niin, että koirat olivat toistensa kohdalla. Ihan pientä pälyilyä sivulle, mutta ei mitään kummempaa, vaan kontakti säilyi lähes koko ajan.

Harjoittelimme Romeon kanssa myös perusasentoa, joka löytyi joka kerran ja oli oikein hyvä. Reippaita maahanmmenoja tehtiin muutamia ja luoksetulo niin, että jätin Romeon kouluttajalle ja menin kauemmaksi ja kutsuin koiran. Hyvin tulee... :)

Tätä opiskelen nyt itse

Opin taas paljon asioita. Ennen Romeota luulin tietäväni jotakin koirien koulutuksesta, mutta tuo elukka palautti minut iloisesti maan pinnalle. Nyt opiskellaan koiran kouluttamista ihan uudesta näkövinkkelistä. Opettelen kovasti olemaan itsevarma, enkä anna itseni olla epävarma esim. missään kohtaamistilanteissa tms. Yritän olla mahdollisimman rauhallinen enkä hermoile. Romeo lukee minua kuin avointa kirjaa. Itseänikin on muutettava, jotta tulosta saadaan tuon koiran kanssa. Jos ohjaaja on epävarma tai jännittää joissakin tilanteissa, niin samoin tekee myös koira. Ainakin holsku. Haastetta Romeossa riittää. Se ei onneksi ole ihan helppo koira, joka toimii sormia napsuttamalla, mutta oikeesti en sellaista ole koskaan halunnutkaan. Romeo on ihan mahdottoman ihana haaste, jonka kanssa opin yhä enemmän koirista ja niiden moninaisesta käytöksestä. Voi pöljä kun onkin vaan niin mahtava olo tämän päivän treeneistä :D. Tulipa tästä nyt vuodatus...

sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Romeo jäljellä...

Verijälki

Eilen teimme Romeolle avoluokan jälkeä vastaavan jäljen. Maasto asetti jäljelle omat rajoitteensa, mutta ihan ok jälki saatiin aikaiseksi.

Romeon jälki
  • malliltaan u-kirjaimen muotoinen avoluokan jälki 90-asteen kulmilla. Kulmilla kaksi makausta.
  • pituus jäljellä 700 metriä. Sivut 300 x 300 x 100.Viimeinen osuus jäi ajateltua lyhyemmäksi, koska maaston sovittaminen oli hieman ongelmallista lähestyvän tien vuoksi.
  • maasto alkuun harvaa puustoa, osassa tiheikköä, paljon kosteikkoa, muutama isohkon ojan ylitys ja valitettavasti myös tien ylitys. Haastava maasto aloittelevalle koiralle.
  • verta jäljellä oli käytetty vajaa 3 dl
  • vanhenemisaika 1 vrk
  • kaato whiskas-kissaruokaa muovirasiassa :(
Alkumakausta tukimassa

Alkumakauksen Romeo tutki innolla. Tiesi mitä ollaan lähdössä tekemään ja veti kovasti halusta päästä hommiin.

Romeo lähti tarkasti jälkeä seuraten, kunnes tultiin jäljen pahimpaan paikkaan, jota emme valitettavasti voineet kiertää jälkeä tehdessä. Tienylitys ja perään heti iso ja leveä oja. Tätä ei onneksi kokeessa avokoirille tule. Romeo lähti tietä vähän vasemmalle mutta huomasi itse kadottaneensa jäljen, otti ilmavainun ja loikkasi ojan toiselle puolelle. Jäljen pää ei löytynyt heti ja Romeo rengasti aluetta sotkien jälkeä yhä pahemmin päätyen lopulta paluujäljelle. Tästä olisi kokeessa tullu hukka, eli sijan menetys, mutta näin hankalaa kohtaa ei onneksi kokeessa ole luvassa. Sieni myös tässä kohtaa jälkeä tehdessä hieman humpsahti veteen, niin ei saa siis ikinä tapahtua kokeessa ;), joten vertakaan ei ollut kovin paljoa sienessä. Tämän kohdan yli kun Romeo pääsi, jäljestys oli tarkkaa. Osoittain ilma- ja osittain maavainuista.

Makaukset Romeo merkkasi erittäin hyvin, pysähtyen ja nuolaisten maata. Tuosta olisi poitsulle tullut täydet pojot. :)

Kulmat Romeo meni tarkasti. Viimeisellä kulmalla pysähtyi selvästi miettimään, että eikö tässä ollutkaan vielä kaatoa, kunnes otti maavainun ja ymmärsi, että jälki jatkuu vielä.

Kaadolle tultiin vauhdilla. Whiskas-kissanruoka varmaan haisee jo kauas rasiassa (hirveä haju :/), jonka kansi on hieman raollaan. Annoin Romeon rauhassa tutkia "kaatoa" ja se näytti asiaankuuluvan ylpeältä löydöstään. :)

Oikein tyytyväinen olen Romeon työskentelyyn. Ilman tuota alun tienylitys hässäkkää, jälki meni erinomaisesti ja hässäkän kanssakin kokeessa tuolla yhdellä hukalla olisi tullut palkintosija eli avo2, joka olisi kyllä aivan mahtava tulos ekassa kokeessa!

Seuraavaksi mennään porukkatreeneihin mejärinkiläisten kanssa, jotka ovat ensi viikonloppuna ja katsotaan mitä Romeo sanoo siitä, että mukana jäljellä seuraa vieraita ihmisiä enemmän tai vähemmän. Jännää :)

Lisäys myöhemmin...

Niin, ja unohtui aivan. Jäljeltä lähti lentoon pari teereä. Romeo joka on "kunnostautunut" myös tuolla metsäkanalintujen puolella, mm. tuomalla minulle metsonaaraan jalkoihini ja rakastaa yli kaiken kunnon varisjahtia jäällä, ei ollut lintuja näkevinäänkään. Romeo meni jälkeä seuraten kuono maassa eteenpäin. "Siinäpähän lentelette, mulla on nyt töitä..." -asenne oli kyllä erittäin ilahduttava. Pidä tuo Romppu :). Pakko oli nostaa, takana tulevalle isännälle, tuossa kohtaa peukkua. :)

lauantai 24. huhtikuuta 2010

Voi pojat mikä vauhti! : D


Tottispäivä

Ilmoitin Romeon ja minut mukaan Keski-Suomen Bernien järjestämään Markus Kuuselan vetämään tottispäivään, eli päivästä tarkemmin täällä Kalenteri-kohdassa http://ksbernit.atspace.com/. Innolla odottelemme!

Ukko-leikkiä
Tänään lenkkeiltiin Muuramen Harjulla ja voi pojat, miten lujaa Romeo tarvittaessa kulkee :O. Tämän päivän veroista vauhtia en ole sillä vielä aiemmin nähnyt. Mahtavan näköistä kun noinkin iso elukka painaa ihan täysillä metsässä korvat takana. Syy siihen oli, että lähettelimme koiria isännän kanssa toisen luota toisen luo. Isäntä piti koiraa/koiria kunnes pääsin kauaksi metsään ja piiloon ja sitten koira/-t perään. Hauskaa kun terrieritkin olivat niin täysillä mukana ja koko lauma säntäsi luokseni ja sitten taas isännän luo. Olisi kiva kyllä päästä joskus hakua kokeilemaan tuon elukan kanssa. Tosin en ole yhtään varma kuinka innokas se olisi vieraita etsimään... Katsellaan. Hauskaa meillä ainakin oli. :)

Verijälkeä
Verta on jääkaapissa sulamassa ja tarkoitus on lähteä vielä illalla jäljen tekoon. Yritys on tehdä Romeolle täysimittainen avoluokan koejälki ja ajaa se sitten huomenna aamusta. Sitten pidetään taukoa ja seuraavaksi treenaan sitä Keski-Suomen Mäyräkoirakerhon järjestämissä yhteistreeneissä, jos vaan mahdutaan mukaan, sekä mejärinkiläisten kanssa. Tarkoitus on saada taas häiriötä jäljellä kulkevista vieraista ihmisistä ja sitten mennä kokeeseen.

Ilmoja kokeisiin on laitettu kovasti vetämään ja katsotaan sitten mahdutaanko mukaan. Eka koe olisi Vesangassa 23.5. ja sinne ovat tyrkyllä kummatkin koirat eli Moore ja Romeo.

Laukaisutesti on kysymysmerkki Romeon kanssa ja siitähän pitäisi selvitä ennen jäljelle pääsyä. Ongelmaa ei pitäisi olla. Romeo on ns. kasvanut mejäkokeissa ollen viime kesän kokeiden mejämaskottina ja on ollut monessa laukaisutestissäkin mukana. Tosin silloin se oli pentu ja silloin sitä ei sidottu puuhun kiinni toisten koirien viereen. Romeo panikoituu nopeasti jos ei pääse perääni ja se voi olla ongelma. Ostin tänään sille uuden nahkapannan, josta se ei pääsisi ainakaan irti, jos alkaa kovasti riuhtoa itseään puuhun sidottuna. Tuota treenataan vielä, mutta jotenkin uskon, että eiköhän se siitäkin selviä.

Uudet jäljestysvaljaat
Kävimme tänään shoppailemassa ja Romeo sai uudet hienot jäljestysvaljaat. :) Sovittaminen oli hauskaa kun Romeo istui aina kun piti seisoa ja muutenkin söpösteli eläinkaupassa oikein kunnolla. Ei minkään sortin ennakkoluuloja vieraita ihmisiä kohtaan. Olin siitä aika ylpee.. se on niin hieno mies. :)

perjantai 23. huhtikuuta 2010

Kevään ensimmäinen verijälki


Tästä se taas lähtee, kevään ensimmäinen verijälki. :)
Jälki oli u-kirjaimen muotoinen, kahdella makauksella ja 90-asteen kulmilla. Pituutta jäljellä oli n. 500 metriä. Verimäärä oli n. 1,5 dl vedellä lantrattuna. Vedellä siksi, että vanhenemisaika oli lyhyempi kuin vuorokausi. Kävin tekemässä jäljen iltapäivällä heti töiden jälkeen ja se ajettiin illalla.
Hirvensorkat ovat valitettavasti loppu, joten kaatona toimi Whiskas-kissanruoka kalkkunaleikkein höystettynä. :)
Maasto oli tavallista suomalaista perusmetsää; puustoa harvakseltaan, runsas aluskasvillisuus, kivikkoa ja risukkoa ihan kiitettävästi...
Romeo puhkui intoa ja kun kävin viemässä kaatoa, se yritti kiskoa itseään valjaista läpi, jotta olisi päässyt perään. Vinkuen se lähti hommiin, mutta keskittyminen löytyi heti alkumakaukselta, jonka R. nuuhki innolla ja sitten matkaan. Hienoa oli nähdä miten keskittyneesti ja rauhallisesti Romeo malttoi edetä, vaikka muutenkin onkin tuommoinen häslä. Siitä tuli hetkessä toinen koira, kun se pääsi jäljestämään. =)
Kova tuuli ja lumisade oli todennäköisesti siirtänyt jälkeä n. pari metriä oikealle ja Romeo meni ilmavainulla alun edeten jäljen sivussa pari metriä ja täysin jäljen suuntaisesti. Sen jälkeen Romeo kulki taas enemmän maavainulla ja tarkemmin jäljen päällä.
Romeon tapa jäljestää on tuttu näkemiltäni noutajilta. Se käyttää sekä ilma-, että maavainua jäljestäessään ja kumpaakin hyvin tehokkaasti. Yhtään hukkaa ei tänään tullut, eli en paluttanut koiraa kertaakaan tai muutenkaan käyttänyt kehotuksia. Ihan hiljaa mentiin jälki läpi ja luotin vaan Romeon osaamiseen. Aika mahtavaa taas pitkästä aikaa koiran ohjaaminen jäljellä.
Makaukset Romeo merkkasi hyvin. Ensimmäisen kulman Romeo kävi tarkastamassa parin metrin lenkillä, toisen kulman selvitti pikaisesti täysin jäljen päällä pysyen. Kaadon merkkasi niin hyvin kun tuommoista muovirasiaa nyt voi merkata, eli haistellen ja näyttäen asiaan kuuluvan pollealta häntä heiluen ja korvat sivulla.
Vauhti oli ihan ok eli reipasta kävelyvauhtia. Joku tuomari tykkää vieläkin hiljaisemmasta menosta, joten tarvitsee varmaan jarrutella vähän kokeessa. Kokeilin jarruttelua, joka ei onneksi tuntunut häiritsevän Romeon työskentelyä. Ennen kaatoa jälki vähän kääntyi sivulle, johtuen siitä, että edessä lähestyi tie ja etsin hyvää kaadon paikkaa. Jännäsin vähän oikaiseeko Romeo lopussa, mutta eihän se onneksi oikaissut vaan pysyi hyvin jäljellä. Koevalmis koira tuo Romeo on selvästi, kuten arvelinkin. :) Eli ei muuta kun ilmoja täyttelemään. =)

lauantai 17. huhtikuuta 2010

Noutaa se ryökäle :)


Nouto sujuu jälleen! :)
Näin se vaan näemmä menee. Vaatia pitää holskun kanssa kovasti, jos koira osaa varmasti halutun asian. Kummallisesti kateissa ollut nouto löytyi hetkessä, kun palkkana oli rasvaista lihaa ja sitä halusi nälkäinen koira. =) Eli ruokakuppi käteen, lelun heitto ja tuo-käsky. Ei hetkeäkään epäröintiä, vaan Romeo meni suoraan lelulle ja toi sen suoraan pudottaen kauniisti jalkoihini. :) Ei minkään sortin lähmimistä, eikä lelun viskomista tai muualle vientiä, vaan puhdas ja hyvä suoritus. Jes!
Moore ei jaksanut kaikkea ruokaansa, joten Mooren jämät samalla tavalla. Nyt koira oli jo selvästi kylläinen, mutta hyvä ruoka houkutteli kovasti. Lelun heitto ja tuo-käsky. Nyt se yritti hieman vitkutella, katseli lelua ja minua, että tarviiko tuo taas tuoda. Odotin pirullisen rauhallisena ruokakuppi kädessä, valmiina laittamaan kupin syrjään, jos lelu ei tule. Tulihan se lelu sieltä, ei ihan ensimmäisen veroisesti ja niin vauhdilla, mutta pienen vetkuttelun jälkeen ihan jalkoihini. Tätä treenataan nyt päivittäin eri leluilla. Tämä ruokakupin kanssa treenaus on kyllä ehdottomasti toimivaa ja haluttua opeteltavaa asiaa voi vaihdella aina tarpeen mukaan. Hyvä...

torstai 15. huhtikuuta 2010

Pk-tottista ja pohdittavaa

Tokokurssilla, osa 5

Kurssin alussa Romeo sai leikkiä hetken tolleri Lakan kanssa. =) Lakka on Romeon tapaan nuori ja leikkisä tollerinarttu ja leikit sujuivat hyvin. Tosin Romeo pyrki muutamia kertoja nousemaan selkään, eikä Lakka-raukka osannut oikein komentaa innokasta nuorta Äijää... Lakalla taisi olla juoksut pian alkamassa ja Romeosta "Nainen" oli hyvin ihastuttava. :) Vire ainakin kohosi... :o
Pohdittavaa
Juttelin Romeon leikkiessä kouluttajan kanssa Romeosta ja sen kouluttamisesta. Mietimme sitä, että joissakin jo opituissa asioissa, kuten tuo nouto, ollaan menty kovasti takapakkia. Mitä on osattu aiemmin, ei osatakaan enää. Muutenkin koulutettavuus ja hyvän vireen ylläpito on toisinaan aika työlästä ja selvästi työläämpää, kuin vielä vähän aikaa sitten. Hyvänä päivänä koira on unelma, huonona päivänä se on kuin ei mitään koskaan olisi oppinutkaan. Romeo on aika on/off-koira. Välimuotoa tuolle ei taida olla. Kouluttaja lohdutteli tuon olevan osittain ikään kuuluvaa, eli Romeo äijistyy ja treenaus ei ole aina se kaikkein hauskin juttu. Elämä tarjoaa muutakin virikettä nuorelle miehelle kuin toko ja niiden kanssa olisi minun yritettävä kilpailla. Tuo on ihan selvä homma, joten pyrin olemaan vajoamatta vielä epätoivoon. Hyvät hetket ovat kuitenkin todella hyviä treenauksen osalta ja antavat paljon toivoa. Kouluttajan mielestä holsku rotuna on myös aika vaativa saada miellyttämään ja palvelemaan ohjaajaa koska koira osaa ns. tyydyttää itsensä eli saa ns. palkan vaikkapa leikkiessään yksinkin. Se ei ole niin palveluhaluinen kuin moni muu pk-rotu on. Kouluttaja kehui Romeota hyvin avoimeksi (!) ja kontaktinhakuiseksi holskuksi, joita ei kuulemma niin usein tapaa juuri holskuissa. Romeon mielestä kouluttaja onkin erityisen ihana, koska on jo tuttu monilta eri kursseilta pentuajoista lähtien.
Nyt voisi hyvin pitää vaikka vähän treenitaukoa tokon osalta ja tehdä ainoastaan ja vain todella lyhyitä ja mahdollisimman hauskoja treenejä. Kolme minuuttia on maksimi treeni/kerta ja tokotreenejä vain noin pari kertaa viikossa. Maastolajit alkavat onneksi olla jo mahdollisia. Kunhan tuo ongelmallinen nouto saadaan kuntoon, niin esine-etsintää olisi tarkoitus alkaa taas harjoittelemaan. Noutoon tuli hyvät ja ytimekkäät ohjeet. En ymmärrä kuinka en ole itse tuota aiemmin hokannut. :/ Eli aina kun meillä on ollut joku ns. vaikeampi juttu opeteltavana, opetan sen ruoan avulla. Ruoka tulee kun koira on tietyssä paikassa ja oikeassa asennossa. Paikalla olo ja perusasento on opetettu näin ja ne toimivatkin oikein hyvin. Miksi ei siis noutokin? Eli tästä päivästä eteenpäin noutokin tapahtuu niin, että ruoka tulee vasta kun koira tuo halutun tavaran. Se osaa sen, joten sen voi siltä myös vaatia. Jos se ei tuo, ei tule myöskään ruoka. Katsotaan mitä miun pikku Possu on tuosta mieltä... :)
Odottelun opettelua
Harjoittelimme myös vapaata maassa oloa. Oikein tarpeellinen taito muuten. Eli koira ei ole ns. käskyn alla, mutta osaa odottaa maassa rauhassa kun ohjaaja vaikka tekee jotakin. Ensin koira jätetään maahan, nami viedään koirasta vähän kauemmaksi, ei anneta koiralle lupaa ottaa sitä, vaan vaaditaan koiraa odottamaan ja vapautetaan koira esim. "saa ottaa"- käskyllä jolloin koira saa nousta ja syödä namin. Tarkoitus on opettaa koiraa makaamaan rauhassa paikallaan niin, että se ymmärtää, ettei mitään ihmeempää tapahdu. Romeo oivalsi halutun asian hyvin ja osasi hyvin odottaa paikallaan vapautus-käskyä, ennen kuin otti namin.
Pk-tottis
Keskustelimme kouluttajan kanssa myös siitä, että Romeo isokokoisena palveluskoirana soveltuisi ehkä jopa tokoa paremmin harjoittelemaan pk-tottista. Pk-tottis on itselleni uusi juttu, mutta kouluttaja kertoi lyhyesti mitä tottis on ja sen pääperiaatteet. Heti kuulosti siltä, että tottis on enemmän Romeon laji kuitenkin kun toko, jossa ns. viilataan ja hinkataan enemmän ja työskentely on enemmän pikkutarkkaa työskentelyä ja Romeon kaltaisille isokokoisille koirille jopa vähän hankalaa. Tottiksessa viehättää vauhti ja se, että koira saa ns. irrotella enemmän.
Romeohan on aina nauttinut ns. vauhtiliikkeistä; este, ruutu, stopit... eli kaikki missä saa liikkua enemmän ovat siitä erityisen mukavia. Eli ei muuta kun tuumasta toimeen. :D Tokokurssi vaihtui silmäräpäyksessä tottistreeniksi ja ensimmäinen mitä harjoiteltiin oli eteenlähetys. Romeo jäi kouluttajan kanssa istumaan kentän keskelle. Itse otin suoran linjan koirasta eteenpäin, jotta koira jatkossa voi seurata hajuvanaa ja juoksin koirasta poispäin lelu kädessä kentän toiseen päähän. Tänne-kutsu ja Romeo tuli vaudilla luo. Palkkana revitin lelua hetken, jonka jälkeen jätimme lelun maahan samalla innostaen koiraa lelusta. Juoksimme yhdessä takaisin lähetyspaikkaan ja suunta leluun päin. Heti kun Romeo osoitti kiinnostusta mennä uudelleen lelulle, sanoin "Eteen" ja annoin koiran mennä. Romeo meni lujaa lelulle ja toi sen. :) Näitä harjoituksia tehtiin muutama.
Jatkossa
Tokoa jatketaan mutta treenit ovat jatkossa hyvin lyhyitä ja hauskoja. Tottista aloitellaan pikku hiljaa ja tutustutaan siihen muutenkin paremmin sekä aletaan siirtyä enemmän maastolajeihin. Kiitos jälleen Hannalle hyvistä treeneistä ja hyvistä vinkeistä! =)

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Koiria

Porukkatokoilut on siirretty sunnuntailta maanantai-illalle kesäiseen tapaan iltojen valostuessa. Porukkaa olikin paikalla todella paljon ensimmäisessä maanantaitokossa. Ryhmiä jaettiin pienemmiksi mutta silti tunnelma on aika ahdas. Isolla kentällä oli vielä paikoin paljon lunta, joten treenialue jäi kovin pieneksi ja tunnelma kävi aika tiiviiksi monellakin koiralla. Välimatkat toisiin koiriin olivat hyvin pienet ja Romeon keskittyminen treenaamiseen oli täysin hukassa ja se vilkuili välillä takana tulevaa koirakkoa ja välillä edessä menevää.

Romeo oli kuitenkin lähes koko treenit ihan nätisti. :) Yhdessä kohtaa jouduin tiukemmin puuttumaan sen kuumenemiseen, mutta oikein tyytyväinen olen siihen, miten se jaksoi lähellä olevista ja murisevistakin koirista huolimatta olla. Varsinaisen treenaamisen sijaan otinkin sen kanssa oikeastaan vaan lähinnä kivoja kontaktiharjoituksia, eli heti kun se otti minuun katsekontaktin, niin palkka. Kontakti oli Romeoksi tosi huono, joten pienikin vilkaisu riitti iloon ja palkkaan. Tilanne suuren ja aika äännekkään koiralauman ympäröimänä oli selvästi Romeosta jännittävä ja kun huomasin, että namikaan ei uppoa ja koira on kuormittunut liikaa, leikitin sitä useita kertoja. Ihana nähdä miten se hetkessä rentoutuu, kun saa leikkiä yhdessä. :) Hyvät treenit kuitenkin, Romeo sai taas paljon kokemusta vieraista koirista. Jos kaksi koiraa rähisee lähellä keskenään, niin R. osaa jo ottaa lunkisti, eikä ala itse jäykistelemään, mikä on tosi hienoa. :) Ihan pikku juttuja tehtiin kuitenkin, eli vähän perusasentoa, seuraamista, istumista ja maahanmenoa, luoksetuloa hihnan mitan verran, paikallaoloa sekä paikalla liikkumista niin, että koira pyörii paikallaan seuraten paikallaan kääntyvää ihmistä niin, että liike lähtee sen takamuksesta. Romeolle yleensä ihan simppeli juttuja, viimeistä lukuunottamatta, mutta tänään mikään ei ollut oikein hallinnassa ja kaikki tekeminen meni aika huonosti. Vire oli huono eikä kontakti pysynyt, joten treenit menivät lähinnä toisiin koiriin totutellessa ja ohituksia harjoitellessa. Ihan hyvä tuokin, tärkeitä asioita nekin... :)

lauantai 10. huhtikuuta 2010

Tampereen KV-kuva

Kuva Tiia Tamminen

Romeo kehässä Tampereen KV:ssa Anneli Fellmanin esittämänä. :)

keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Osaa se :)


Olkkaritokoa
Terriereiden ollessa eilen iltalenkille, harjoittelimme Romeon kanssa paikalla oloa, seuraamista, liikkeestä istu- ja maahanmenoa, luoksetuloja, stoppeja ja kaukoja sekä kosketuspintaa eli targettia.
Paikalla olo alkaa vähitellen sujua yhä mukavammin. Jätän Romeon istumaan istu-käskyllä ja peruutan koirasta useita askeleita taakse tai sivulle ja palaan palkkaamaan. Hyvin Romeo pysyy paikallaan ja malttaa olla nousematta. Ilme Romeolla on oikein hyvä :). Katsekontakti on terävä ja juuri sellainen, että R. seuraa tosi tarkkaan mitä teen ja odottaa seuraavaa ohjetta. Käsky-sanaa en ole vielä ottanut tähän, kun ollaan harjoiteltu tätä vielä niin vähän mutta ehkä sen aika alkaa jo olla. Tätä reenataan nyt usein. Jes, toivottavasti tähän ei tule takapakkia, tää on niin hienoa tällä hetkellä. :) Jännä huomata, että kun aloitimme reenit tällä paikallaolo-liikkeellä ja tämä meni niin hyvin, innostuin itsekin kovasti reenamisesta ja se tarttui Romeoonkin, joka sekin oli täysillä mukana. Romeo oli syönyt hetkeä aiemmin runsaan liha-aterian ja juustonpalat saivat sen lähinnä röyhtäilemään kylläisenä. Mutta silti kummallakin oli kivaa ja reenaaminen sujui oikein mukavasti. :)
Seuraaminen sujuu ihan ok. Yritän pitää seurattavan matkan lyhyenä ja keskittyä vaan siihen, että koiran asento on oikea ja suora.
Liikkeestä istuminen ja maahanmenokin sujuu hyvin. Varsinkin maa-käskyllä koirassa on mukavasti vauhtia ja sitä kunnon pläjäystä maahanmenossa, jota siltä kovasti aiemmin toivoin.
Luoksetulossa harjoitellaan lähinnä vaan sitä, että saan sen oikeaan paikkaan eli riittävän eteen. Palkkaus alhaalta ja peruutus jos ei tule riittävän liki. Paranee koko ajan tämäkin, joten oikein hyvä suunta. Tänne-käskyä Romeo ei ole vielä koskaan elämässään kyseenalaistunut, joten muuten tämä toimii erittäin hienosti. Luoksetuleminen on aina yhtä vauhdikasta ja iloista. :)
Stopit sujuvat nekin oikein hienosti. Tokokurssin koutsi kehuikin tuon elukan ilmettä, samalla kun se pysähtyy kuin seinään, joten tää on yhä hyvä. Romeosta tämän harjoittelu on selvästi erittäin hauskaa ja hiukan se alkaa itsekin ennakoida pysähdystä. Stoppeja tehdään väliin kun huomaan, että koiran vire kaipaa hieman kohotusta.
Kaukoja tehtiin pentujumpan tapaan hissijumppana, eli maa-istu, maa-ylös tyyppisesti ilman käskysanaa. Ei ongelmaa näissä. Tosin tarkkana oltava, että asento pysyy suorana eikä koira rojahda yhtään lonkalle.
Kosketuspintaa harjoittelin rasian kannella. Eli kannelle nami ja koira koske-käskyllä kannelle syömään nami ja kehut. Ihan jees, menee oikein mielellään.
Kivat iltatreenit kun Romeo oli niin täysillä mukana. :) Alokasluokan liikkeet alkaisi olla suunnilleen hallinnassa, mutta sitä varmuutta kaikkeen tekemiseen tarvitaan paljon lisää ja tuon hyvän vireen ylläpito vaatii vielä paljon töitä. Mutta suunta on selvästi oikea ja eteenpäin on menty ihan mukavasti joten kyllä se reenaminen on vaan kannattanut. :)

perjantai 2. huhtikuuta 2010

Kevät ja aikuisuus

Kohti aikuisuutta
Romeo on aikuistumassa selvästi. Nuoren koiran epävarmuuden tilalle alkaa tulla enemmän rohkeutta ja levollisuutta. Näin keväällä myös narttujen hajut kiinnostavat enemmän kuin aiemmin ja lenkillä täytyy nuuskuttaa niitä entistä tarkemmin. Toisinaan Romeolla esiintyy myös pienoista tukkoisuutta korvissa, eikä yhdessä treenaaminen olla aina se kaikkein hauskin juttu. Yritän tehdä nyt lyhyitä ja mahdollisimman hauskoja treenejä sille niin, että treenamme kuitenkin mahdollisimman usein.
Tokoillen
Eilen harjoittelimme seuraamista, maahanmenoa ja noutoa. Perusasento on Romeolla lähes aina hyvä ja suora ja sillä on hyvä kontakti. Tätä harjoitelllaan päivittäin eli aina kun ruoka tulee. Kuppi kädessä, kävelen Romeon ruokapaikalle, käännyn miten milloinkin päin ja annan käskyn sivu. Olen ollut tosi tarkka siitä, että R.n asento on oikea eikä vähän sinnepäin. Romeo on siitä hauska koira, että se kokeilee usein sitä, että kelpaisiko sinulle esim. tämä tänään ja saattaa jäädä istumaan paljon taakse. Kun ruokaa ei siitä koskaan tule, niin se korjaa itse paikan ja tuleekin sitten tosi hyvään perusasentoon sivulle. Ei ole pötyä siis se kun sanotaan, että jos holsku osaa jo asian, sitä pitää myös vaatia tekemään se kunnolla. Muuten se mielellään velmuilee.

Seuraaminen joka on ollut Romeolla suhteellisen hyvä aiemmin, on hieman vaihdellut viime aikoina. Romeon vireystila treeneissä ei ole ollut aina paras mahdollinen ja vireen kohottamiseen ja ennenkaikkea ylläpitämiseen pitäisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Romeo tietää mitä siltä vaadin, mutta välillä se keskittyy aika huonosti ja muutaman kerran olen joutunut pyytämään sen takaisin sivulle, kun se vapauttaa itsensä ennen aikojaan lähtemällä haistelemaan tienvartta. :/ Parhaimmillaan se menee seuraamisen taas tosi hyvin, joten eiköhän se sieltä taas tule. Kevät ihanine hajuineen, houkuttelee sitä toisinaan kovasti. Kovin vaihtelevaa on nyt siis tuo ns. hyvä-seuraaminen.
Maahanmeno onnistuu hyvin ja vauhtiakin on ihan mukavasti.
Nouto sujuu ja ei suju. Välillä yrittää lähmiä lelua suussaan ja viskoa sitä. Treenaan noutoa flexin kanssa, jotta saan tarvittaessa lelun pois ja pystyn puuttumaan tuohon pureskeluun paremmin. Parhaiten homma sujuu niin, että harjoitellaan kahdella lelulla eli niin, että palkkana heiluu ihana lelu, jonka saamiseksi pitää tuoda ensin toinen.
Vieraita ihmisiä
Eilen Romeo sai taas paljon lisää hyvää kokemusta vieraista ihmisistä. Meillä kävi kylässä pariskunta, joita Romeo ei ole aiemmin nähnyt kun kerran ihan pentuna. Heillä on kotona dogo argentinauros Otto ja siis paljon koirakokemusta ja ennenkaikkea rohkeutta isoihin koiriin. Perheen mies ottikin tehtäväkseen tehdä Romeosta itselleen kaveri. :) Romeo haisteli vieraat eteisessä toisten koirien kanssa ja sovimme, että vieraat eivät alkuun koske koiriin, vaan antavat niiden rauhassa tutustua. Moore haistelikin vieraat pitkään ja haistoi selvästi vieraan uroksen hajut. Romeo nuuski miesvieraan ja vieraan mennessä kyykkyyn ja tarjotessa kättä, Romeo väisti ja lähti omiin oloihin eli etäämmälle muista. Näki, että Romeo vähän jännitti uusia ihmisiä ja oli hieman epävarma. Missään vaiheessa, se ei kuitenkaan haukkunut tai muuten puhissut vieraille. Illan mittaan Romeo kuitenkin tottui uusiin ihmisiin ja heidän läsnäoloon ja sitä alkoi selvästi kiinnostaa vieraat ja varsinkin kun se sai omaan tahtiin lähestyä heitä. Siinä vaiheessa kun miesvieras antoi Romeolle herkkuja, pyytäen Romeota ensin istumaan, Romeo oli jo rento ja innoissaan uudesta ystävästään, joka sai taputella ja silitellä jo oikein kivasti. Loppuillasta R. lojui selällään kaikkien rapsuteltavana ja paijattavana Nonon tavoin. Hieno mies! :)