maanantai 26. huhtikuuta 2010

Toko on kivaa!


Taitava Äijä :)

Porukkatokossa

Mentiin tänään porukkatokoon asenteella, että mitään ihmeempää ei tehdä. Ollaan vaan ja hengaillaan kentällä -tyyliin. Mehän ollaan muutenkin tokotauolla... ;) Saadaanpahan taas lisää kokemusta toisista koirista... mutta voi Romeo minkä teit! Jätkä oli kuin unelma kentällä! Kontakti oli ihan super ja vire oli erittäin korkealla. Kaikki käskyt upposi kuin häkä ja aloin itsekin olla aika pian innoissaan (Romeo nosti siis minun virettä...? :O) ja siellähän me sitten innolla tokoiltiin ja yhdessä touhuttiin :D.

Romeo käyttäytyi oikein nätisti kentällä lähes koko treenien ajan. Ihan pientä kuumenemista hetkittäin, kun joku isompi koira meni ihan vierestä ohi, mutta kun laitoin Romeon käskyn alle istumaan, se oli taas rento ja luottavainen ja kontakti oli erittäin hyvä. Käskyn alla sillä on selvästi turvallisempi ja rennompi olo, joten se on hyvä ja toimiva keino. :)

Itse keskityin vaan siihen, että olen liioitellun rento ja itsevarma. Kuljin mahdollisimman ryhdikkäänä ja reippaana, katse suunnattuna eteenpäin eikä koiraan päin. Näytin Romeolle, että nyt mennään, eikä mitään hätää ole. Tuolla on erittäin suuri merkitys Romeon kohdalla. Se luottaa minuun yhä paremmin tilanteessa kuin tilanteessa ja on itsekin yhä varmempi. Sika hyvä fiilis tuosta! :)

Tokotauko on tehnyt muutenkin todella hyvää! Harjoiteltiin ohituksia ja kohtaamisia oikein roppakaupalla, koska kentällä oli erityisen paljon koiria. Ensin siis pujoteltiin koirat läpi. Ideana pitää kontakti koko ajan hyvänä ja hihna löysällä. Näin myös mentiin. Hihna pysyi löysällä ja kontakti piti. Käytin paljon ääntä ja iloista kehua. Upea elukka! Sitten mentiin niin, että koirat kohtaavat toisensa edestä päin, mutta emme pysähdy. Seuraava kierros niin, että koirat istutettiin kohdatessa ja viimeisessä koirat laitettiin maahan niin, että koirat olivat toistensa kohdalla. Ihan pientä pälyilyä sivulle, mutta ei mitään kummempaa, vaan kontakti säilyi lähes koko ajan.

Harjoittelimme Romeon kanssa myös perusasentoa, joka löytyi joka kerran ja oli oikein hyvä. Reippaita maahanmmenoja tehtiin muutamia ja luoksetulo niin, että jätin Romeon kouluttajalle ja menin kauemmaksi ja kutsuin koiran. Hyvin tulee... :)

Tätä opiskelen nyt itse

Opin taas paljon asioita. Ennen Romeota luulin tietäväni jotakin koirien koulutuksesta, mutta tuo elukka palautti minut iloisesti maan pinnalle. Nyt opiskellaan koiran kouluttamista ihan uudesta näkövinkkelistä. Opettelen kovasti olemaan itsevarma, enkä anna itseni olla epävarma esim. missään kohtaamistilanteissa tms. Yritän olla mahdollisimman rauhallinen enkä hermoile. Romeo lukee minua kuin avointa kirjaa. Itseänikin on muutettava, jotta tulosta saadaan tuon koiran kanssa. Jos ohjaaja on epävarma tai jännittää joissakin tilanteissa, niin samoin tekee myös koira. Ainakin holsku. Haastetta Romeossa riittää. Se ei onneksi ole ihan helppo koira, joka toimii sormia napsuttamalla, mutta oikeesti en sellaista ole koskaan halunnutkaan. Romeo on ihan mahdottoman ihana haaste, jonka kanssa opin yhä enemmän koirista ja niiden moninaisesta käytöksestä. Voi pöljä kun onkin vaan niin mahtava olo tämän päivän treeneistä :D. Tulipa tästä nyt vuodatus...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti