sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Verijälki

Eilen teimme Romeolle avoluokan jälkeä vastaavan jäljen. Maasto asetti jäljelle omat rajoitteensa, mutta ihan ok jälki saatiin aikaiseksi.

Romeon jälki
  • malliltaan u-kirjaimen muotoinen avoluokan jälki 90-asteen kulmilla. Kulmilla kaksi makausta.
  • pituus jäljellä 700 metriä. Sivut 300 x 300 x 100.Viimeinen osuus jäi ajateltua lyhyemmäksi, koska maaston sovittaminen oli hieman ongelmallista lähestyvän tien vuoksi.
  • maasto alkuun harvaa puustoa, osassa tiheikköä, paljon kosteikkoa, muutama isohkon ojan ylitys ja valitettavasti myös tien ylitys. Haastava maasto aloittelevalle koiralle.
  • verta jäljellä oli käytetty vajaa 3 dl
  • vanhenemisaika 1 vrk
  • kaato whiskas-kissaruokaa muovirasiassa :(
Alkumakausta tukimassa

Alkumakauksen Romeo tutki innolla. Tiesi mitä ollaan lähdössä tekemään ja veti kovasti halusta päästä hommiin.

Romeo lähti tarkasti jälkeä seuraten, kunnes tultiin jäljen pahimpaan paikkaan, jota emme valitettavasti voineet kiertää jälkeä tehdessä. Tienylitys ja perään heti iso ja leveä oja. Tätä ei onneksi kokeessa avokoirille tule. Romeo lähti tietä vähän vasemmalle mutta huomasi itse kadottaneensa jäljen, otti ilmavainun ja loikkasi ojan toiselle puolelle. Jäljen pää ei löytynyt heti ja Romeo rengasti aluetta sotkien jälkeä yhä pahemmin päätyen lopulta paluujäljelle. Tästä olisi kokeessa tullu hukka, eli sijan menetys, mutta näin hankalaa kohtaa ei onneksi kokeessa ole luvassa. Sieni myös tässä kohtaa jälkeä tehdessä hieman humpsahti veteen, niin ei saa siis ikinä tapahtua kokeessa ;), joten vertakaan ei ollut kovin paljoa sienessä. Tämän kohdan yli kun Romeo pääsi, jäljestys oli tarkkaa. Osoittain ilma- ja osittain maavainuista.

Makaukset Romeo merkkasi erittäin hyvin, pysähtyen ja nuolaisten maata. Tuosta olisi poitsulle tullut täydet pojot. :)

Kulmat Romeo meni tarkasti. Viimeisellä kulmalla pysähtyi selvästi miettimään, että eikö tässä ollutkaan vielä kaatoa, kunnes otti maavainun ja ymmärsi, että jälki jatkuu vielä.

Kaadolle tultiin vauhdilla. Whiskas-kissanruoka varmaan haisee jo kauas rasiassa (hirveä haju :/), jonka kansi on hieman raollaan. Annoin Romeon rauhassa tutkia "kaatoa" ja se näytti asiaankuuluvan ylpeältä löydöstään. :)

Oikein tyytyväinen olen Romeon työskentelyyn. Ilman tuota alun tienylitys hässäkkää, jälki meni erinomaisesti ja hässäkän kanssakin kokeessa tuolla yhdellä hukalla olisi tullut palkintosija eli avo2, joka olisi kyllä aivan mahtava tulos ekassa kokeessa!

Seuraavaksi mennään porukkatreeneihin mejärinkiläisten kanssa, jotka ovat ensi viikonloppuna ja katsotaan mitä Romeo sanoo siitä, että mukana jäljellä seuraa vieraita ihmisiä enemmän tai vähemmän. Jännää :)

Lisäys myöhemmin...

Niin, ja unohtui aivan. Jäljeltä lähti lentoon pari teereä. Romeo joka on "kunnostautunut" myös tuolla metsäkanalintujen puolella, mm. tuomalla minulle metsonaaraan jalkoihini ja rakastaa yli kaiken kunnon varisjahtia jäällä, ei ollut lintuja näkevinäänkään. Romeo meni jälkeä seuraten kuono maassa eteenpäin. "Siinäpähän lentelette, mulla on nyt töitä..." -asenne oli kyllä erittäin ilahduttava. Pidä tuo Romppu :). Pakko oli nostaa, takana tulevalle isännälle, tuossa kohtaa peukkua. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti