Eilen oli Carun ensimmäinen pk-koe. Kokeen järjesti Laukaalainen koiraseura Close-knit Team, sama seura, jonka möllihakukokeessa olimme joitakin viikkoja sitten. Sää ei tällä kertaa suosinut. Vettä satoi ajoittain kaatamalla ja oli kova puuskittainen tuuli.
Koiria oli kokeessa mukana viisi, kaikki eri rotuisia. Koirilta katsottiin sirut ensin huoltoaseman takapihalla. Sirunluku meni hyvin. Caru oli rento, oma itsensä. Koe alkoi maasto-osuuksilla, jonne siirryttiin autoletkassa. Järjestys meni niin, että ensin tehtiin esineet, sitten oli henkilöetsintä ja lopuksi tottis. Tämä sopi hyvin meille, vaikka viimeinen osuus tulisikin olemaan meille se kaikkein jännittävin.
Esineruutuun menin hyvillä fiiliksin, koska esineruutu on Carun vahvuus. Noh, esineruutu ei mennyt ollenkaan käsikirjoituksen mukaan. Carulla oli vähän sokka irti-fiilis, eikä se ollut ollenkaan kuulolla. Olisi pitänyt rauhoittaa se hyvin ennen lähetystä. Caru löysi helposti ensimmäisen esineen, mutta sai samantien hajun seuraavasta esineestä. Toi sitten kaksi esinettä kerralla... tämän jälkeen toi vielä yhden esineen. Omat pasmat meni sekaisin säätämisestä, jonka huomasin siinä vaiheessa, kun laitoin koiraa kaksi kertaa samasta kohdasta ruutuun... Ruudusta saatiin pisteitä vain 22 p.
Henkilöetsintään lähdin sekavin tuntein, koska maalimiehillä esiintyvä sikailu on ollut yhä ajoittain Carun ongelma. Yhtään ei jännittänyt lähteä hakuradalle. Takana oli huono ruutu, olin valmistautunut lähtemään kotiin, jos sössittäisiin haku. Tuomarille ilmoittautuessa tarkkailin Carua keskilinjalla. Se haki vainua alueen vasemmalta puolelta, josta sitten aloitimme. Ei mennyt kauaakaan, kun vahva, komea haukku raikui metsässä ja ei muuta kuin ääntä kohti. Ilmaisusta saatiin 9 pistettä. Yksi piste meni siihen, että ilmaisu vähän pätki, kun tulin piilolle. Hyvä hallintaantulo ja tuomarin perässä keskilinjalle. Oikealta puolelta löytyi lähes heti maalimies ja tämänkin maalimiehen Caru ilmaisi hyvin. Alueen lopussa oli vielä roskis, jonka ilmaisu oli Carulle vaikea. Caru pyöri roskiksen ympärillä, mutta ei vaan alkanut sitä haukkumaan. Tiesin, että Caru on piilolla, mutta ei osaa jostain syystä ilmaista roskista. Viime hetkellä Caru alkoi haukkua piiloa ja niin saatiin kolmaskin maalimies lopulta hyväksytyksi. Tästä taisi tulla ilmaisupisteitä kuusi. Tuomari sanoi arvostelussa, että olisin voinut juosta maalimiehille, jotta koiran ei tarvitse haukkua niin pitkään... Minä siihen : -MITÄ?! Ja nyt sen vasta sanot?! (< - hyvässä hengessä kuitenkin...) Olisin varmasti juossut, jos olisin tiennyt sen olevan kokeessa sallittua, joten taas opittiin uutta. Toki tuomarikohtaista tuokin. Henkilöetsinnästä saatiin pisteitä 154 p.
Jännittävin osuus oli vielä edessä. Siirryttiin tottiskentälle, joka oli vetinen ja märkä pelto. Tuuli ja sade yltyi niin, että kentällä ollut piilo ja metrinen este kaatuivat tuulen voimasta. Eivät kuitenkaan meidän ollessa kentällä. Pariksi saimme kolmosluokan rotikkanartun. Vieras koira kiinnosti Carua ja se kurkki sitä uteliaana ilmossa. Aloitimme paikkamakuulla. Tuijotin taas yleisöä, jos sielä vaikka näkyisi jotain huolestuttavaa Carun käytöksestä paikkamakuussa. Mitään siihen viittaavaa ei kuitenkaan näkynyt, vaikka rotikka ajoittain kävi melko kuumana haukkuen kentällä. Caru makasi kiltisti sateessa läpimärkänä ja nousi hyvin perusasentoon, kun menin sitä hakemaan. Paikkis oli erinomainen. Carun tunnetila tässä vaiheessa tuntui oikein hyvältä.
Kuva Anna Kämäräinen |
Tottiksessa tuli meille kalliita virheitä. Esteitä ei olisi varaa sössiä kokeissa. Tämä tietenkin harmitti, kun esteiden kiertoa ei ole viime aikoina treeneissä ollut. Paljon on vielä tehtävää ylempiä luokkia ajatellen, mutta perusjutut maastossa alkavat olla jo mukavasti kuosissa. Kuulin jälkeenpäin, että Caru oli käyttäytynyt kaikilla maalimiehillä korrektisti. Asia, josta olen tosi, tosi iloinen ja se oli ehdottomasti tämän kokeen paras anti. 💓 Carua ei voi koskaan verrata Myyhyn koekoirana, ei ole tarpeenkaan, mutta on se silti ihan valtavan hieno poika, kun kuu ja tähdet sattuvat olemaan oikeassa asennossa. Tämän kauden tavoitteet Carun osalta on nyt saavutettu. Caru jää nyt ansaitsemalleen treenitauolle loppukaudeksi antaen tilaa nyt Martan treeneille.
Iso Kiitos vielä meidän omalle hakuryhmälle ja muutamalle muulle supertyypille hakuryhmän ulkopuolelta, jotka ovat Carua ja minua tsempanneet ja tukeneet. Ihan ootte korvaamattomia, kiitos. 💓
Tuloshamppari ei maistunut Carulle... Martta söi sen ahmien. 😁 Caru sai illalla kalkkunaleikettä ja paljon rapsuja. Oli onnellinen poika. 💖
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti