Porukkatokossa

Tokoa

Käväistiin porukkatokossa pitkästä aikaa. Pitkästä aikaa siksi, että tokon pakkasraja on ollut -10 ja pakkasta on ollut tänä talvena aika usein enemmän. Pitkän tauon jälkeen oli tarkoitus lähinnä totutella taas toisiin koiriin ja harjoitella sitä luoksepäästävyyttä. Harjoittelimme Romeon kanssa tänään luoksepäästävyyttä, ohituksia toisista koirista, vähän paikallaoloa, istumista, maahanmenoa ja seuraamista. Heti kentälle mennessä otin Romeon tiukkaan hallintaan enkä antanut sen yhtään aloittaa minkään sortin porsastelua. Tiukka "Ei" heti alkavaan pieneen pörinään ja terävä nykäisy. Muuta ei tarvittu. Se auttoikin heti ja Romeo käyttäytyi tosi nätisti lähes koko treenien ajan. :) Kentältä lähdettäessä yhden koiran läheltä ohituksessa piti Romeota vielä muistuttaa nätisti olosta mutta muuten Romeo käyttätyi ihailtavan hienosti. Romeo ei pörissyt yhtään toisille koirille muiden pörinöistä huolimatta vaan keskittyi yhdessä tekemiseen ja leikkimiseen. :)

Luoksepäästävyys
Kaksi kouluttajaa kiertää kaikki koirat läpi ja tutustuu koiraan silittelemällä ja tervehtimällä koiraa. Varsinaisesti hampaita ei ole harjoituksessa tarkoitus katsoa. Kouluttajan tullessa luo, annan kouluttajalle pallon ja pyydän leikittämään Romeota. Romeo lähtee palloleikkiin mukaan hetkeäkään epäröimättä ja leikkii innokkaana kouluttajan kanssa häntä heiluen ja iloisen rentona. Kouluttaja vaihtuu ja leikittää jälleen ensin pallolla innokasta Romeota. Treenien lopuksi samat kouluttajat tulevat uudelleen Romeon luo. Ensin taas vähän leikittävät Romeota pallolla ja sitten silittelevät ja paijaavat sekä koskettelevat koiran suupieliä kaulaa ja päätä. Romeo heiluttaa häntää ja on ihanan hyväntahtoinen. Leikki tuntuu toimivan oikein hyvin rentouttajana ja Romeo on selvästi huomannut, että myös vieraat osaavat leikkiä oikein hyvin ;) Oikein hyvä harjoitus. Lopuksi otan Romeon perusasentoon kuten tokon luoksepäästävyydessä ja kouluttaja tulee edestä meidän luo ja kääntyy sitten pois. Palkkaan Romeota samalla ja pidän huomion itsessä. Hyvin menee tuokin. Ihana äijä tuo Romeo!

Ohitukset
Ohituksia teemme niin, että koirakot muodostavat ison ympyrän. Jokainen koirakko vuorotellen kiertää ympyrän sisällä toisten koirien ohi pitämällä koiran huomion itsessä nameilla tai lelulla. Toivottavaa tietenkin on, että hihna on löysä. Samaan aikaa ympyrässä olevat palkkaavat omia koiriaan ja pyrkivät pitämään koiran huomion myös itsessä namein. Toisella kierroksella aina kun ympyrää kiertävä koira on oman koiran kohdalla, koira laitetaan istumaan. Romeo kulkee nätisti ympyrässä namia tavoitellen ja seuraa-käskyn alla. Yhtään pörinää ei kuulu. Samoin kuin toiset koirat ohittelevat meitä, Romeo katsoo tarkasti minua ja palkkaan sitä tiiviisti ja samalla kehun. Välillä leikitän vähän pallolla jotta Romeo pysyy koko ajan rentona.

Paikallaoloa teemme niin, että koira jää paikalle istu-käskyllä, askel eteen, ja paluu koiran luo jne. Romeo ei keskity siihen kovin hyvin joten en vaadi siltä tänään mitään sen kummempaa kunhan vaan kentällä osaa olla siivosti pitkän tauon jälkeen. Maahanmenoja tehdään muutamia. Se sujuu oikein hyvin ja Romeo on suorassa ja maahanmeno on mukavan nopeeta. Muutamia istu-käskyjä ja tännetuloja harjoitellaan myös. Ihan ok joten oikein tyytyväinen olen koiraan. Toisaalta tuntuu välillä vähän kurjalta kun sille on joutunut olemaan tosi tiukkis välillä mutta pitää antaa vastaavasti paljon hyvää palautetta oikeasta käytöksestä joten eiköhän se siitä. Parasta on kuitenkin se, että Romeo kokee selvästi minut enemmän turvaa antavampana kuin aiemmin ja alkaa saada itse lisää varmuutta ja rentoutta. Kivat treenit ja nämä porukkatokoilut täydentävät oikein mukavasti tokokurssin yksilötreenejä. =)

Hyvä Romeo!

Ohitukset
No niin. Taas tultiin lenkiltä Romeon kanssa. Ensin tiivistä hihnakävelyä "ruuhka-aikaan" ja ohittelua toisista koirista, ihmisistä ym. ja palkaksi vapaana metsässä samoilua. Ja on niin hyvä mieli. :)

Ollaan tehty Romeon kanssa tehotreenejä ohituksiin. Meillä on nyt sitten jätkä joka ei pöhise vastaantuleville, oli vastaantulevat sitten koiria, ihmisiä tai mitä vaan tiellä liikkujia. Romeo myös kulkee hihnassa vetämättä. :) Toisekseen koira vaikuttaa varmemmalta kuin aiemmin ja on selvästi itsekin tyytyväinen nykyiseen. Se jopa hakeutuu vasemmalle puolelleni kävelemään jos kokee itsensä epävarmaksi kohtaamistilanteissa. Siinä on turvallista liikkua ja mamma suojelee. Aikamoinen muutos siis entiseen ja pakko sanoa, että ihan oma vika tuo koiran porsastelu on aiemminkin ollut kun olen sen itse sallinut. Eli ajatus lähti osittain tästä, (ja osittain myös hyvistä vinkeistä, kiitos niistä...) että mietin kuinka itse toimin esim. silloin jos omat lauman koirat pyrkivät joskus tappelemaan keskenään ja haluan sen ehdottomasti olevan kiellettyä. Sallinko sen vai en? Meillä koirat eivät tappele ja se on ehdoton ei ja piste. Näin on aina ollut. Miten olen toiminut aiemmin jos konflikti meinaa syntyä? Suutun ja ärähdän koiralle kunnolla, jolloin se varmasti tietää, että sen käytös ei ole sallittu. Seuraavalla kerralla riittää kunnon karjahdus, sitten katse ym... Mitä olen tehnyt aiemmin kun koira vetää hihnassa tai pyrkii haukkumaan jollekin sen mielestä vaarallisen näköiselle vastaantulijalle oli se koira, ihminen tms.? Olen yrittänyt viedä sen huomion pois tekemällä kaiken maailman sirkustemput palloilla ja nameilla. Tulos on. Ei toimi. Tähän oli saatava muutos ja nyt se myös tuli.

Nykyään mennään näin. Käyttäydyn liioitellun itsevarmasti marssimalla reippaasti vastaantulevaa kohti, oli se sitten lähestyvä koira tai mikä tahansa. Joka kerran kun Romeo lähtee/lähti ryntämään vastaantulevaa koiraa kohti, nykäisen voimakkaasti koiraa hihnasta ja ärähdän sille kunnolla pitämällä samalla koiran tiukasti vasemmalla puolella. Yhtään en anna sen poukkoilla tai rempoa hihnassa. Muutama kunnon nykäisy on riittänyt Romeolle kertomaan, että tuota käytöstä ei hyväksytä enää. Tuo toisille koirille rähjääminen ja pöhinä on nyt kokonaan loppunut. Palkaksi hyvästä käytöksestä, koira saa lisää hihnaa ja tämä oikeesti todella toimii. Romeolla on valjaat, joten nykäisy osuu enempi tuonne henkiselle puolelle.;) Aivan mahtavaa kun nyt on koira, jonka kanssa voi kulkea missä vaan, miettimättä ketä tulee vastaan tai tekemättä mitään sen suurempia temppuja. Pakko sanoa, että lenkit ovat nyt ensimmäistä kertaa hyvin rentouttavia kun kaikki aika ei mene siihen, että valmistautuu kaivelemaan palloa, nameja tms. kun joku tulee vastaan. Romeo kokee myös minut nyt selvästi enemmän turvaa antavana ja on alkanut olemaan itsekin lenkeillä paljon rennompi! Kehun sitä aina ohitustilanteen jälkeen mutta en tee siitäkään mitään ihan valtavaa numeroa. Koirakohtaista varmasti se mikä toimii milläkin koiralla mutta Romeolle tästä tiukkuudesta on ollut selvästi apua. Näin mennään eteenpäin ja hyvillä mielin. :)

Tokokurssilla

Osa 2

Tokokurssilla harjoittelimme tänään noutoa, luoksetuloa ja eteen istumista, maahanmenoa ja luoksepäästävyyttä leikin avulla.

Noutoa kapulalla

Romeo ryntää kapulan perään, ottaa sen ja alkaa kuljettamaan sitä minua kohti. Käännyn koiraan selin ja jään odottelemaan. Lähes huvittava kolina käy takana kun kapula putoilee ja Romeo sitä vähän taitaa heitelläkin :/... Äänet kuitenkin lähestyvät lupaavasti joten odottelen toiveikkaana. =) Romeo tuo kapulan lähelle pienellä houkuttelulla ja namipurkkia näyttämällä jotta pääsen palkkaamaan oikeasta suorituksesta. Vieläkin Romeo tahtoo pudottaa kapulan ennen aikojaan. Näitä harjoituksia tehdään muutamia kertoja. Treeniä vaan lisää niin eiköhän se siitä.

Luoksetulo

Romeo jää kouluttajan luo istumaan. Tänne-käsky ja Romeo tulee täysiä ja ihanan iloisesti luo. Harjoittelimme luoksetulossa eteen istumista niin, että nami on takin alahelman korkeudella keskellä, istu-käsky ja palkkaus siitä jotta koira tulee riittävän lähelle eteen. Tänne-käskyn voi vielä toistaa kun koira on muutaman metrin päässä tulossa luokse ja peruuttamalla vähän jotta koiran vauhti säilyy hyvänä. Tosin Romeota ei voi syyttää hitaudesta. :) Romeo tuli hyvin joka kerta. Harjoittelimme myös niin, että peruuttelin muutaman askeleen, tänne-käsky ja koira eteen istumaan. Ihan hyvä. Muoks myöhemmin! Ai niin, teimme luoksetuloja myös niin, että heilutin palloa jalkovälissä ja koiran oli tarkoitus mennä jalkojen välistä. Tarkoituksena saada koiralle rohkeutta tulla mahdollisimman lähelle minua. Pallo heitettiin tästä myös taaksepäin palkaksi.

Maahanmeno

Romeo meni tänään tämänkin hyvin. Ei lojunut yhtään lonkalla vaan oli suorassa ja vauhtiakin maahanmenoon löytyi kivasti. Palkka heittämällä jalkojen väliin jotta koiralla pysyy kiire tekemisessä.

Luoksepäästävyys

Kurssin vetäjä on Romeon mielestä hyvä tyyppi ja ennestään tuttu mutta harjoittelimme luoksepäästävyyttä niin, että Romeo istuu perusasennossa ja kouluttaja menee ihan läheltä Romeon ohi ja koskettelee samalla suupieliä ja selkää vähän kuin ohimennen. Tarkoitus on pitää Romeo perusasennossa koko ajan. Romeo nousee ylös muutaman kerran kun ilmeisesti kokee jääneensä liian ahtaaseen väliin mutta palaa nätisti istumaan aina uudelleen ja kopelointi onnistuu. Kurssin päätteeksi paikalle tullut toinen kurssilainen pääsee/joutuu Romeon harjoittelukohteeksi ja tätä ihmistä Romeo ei ole aiemmin tavannut. Romeo haukkuu vierasta ja yrittää porsastella alkuun. Vieras ei ole moksiskaan vaan kääntää koiralle kylkipuolen, menee kyykkyyn kasvot koirasta poispäin ja antaa koiran haistella. Sujautan vieraalle vähän nameja joita hän tarjoaa Romeolle. Namit kelpaavat mutta Romeo on selvästi jännittynyt ja epäluuloinen. Kouluttaja pyytää antamaan vieraalle Romeon lempparilelun eli narupallon ja vieras näyttää sitä Romeolle ja heittää pallon. Romeo unohtaa hetkessä pelkonsa ja ryntää pallon perään jolloin vieras pyytää Romeota tuomaan palloa hänelle. Romeo tuo pallon minulle ja kouluttajalle eli meille tutuille mutta me heitämmekin pallon takaisin vieraalle joka taas houkuttelee Romeota leikkimään sillä. Pari kertaa Romeo tuo pallon meille kunnes huomaa, että tuon vieraan kanssakin voi näköjään leikkiä ja alkaa leikkimään pallolla hänen kanssaan ja pelko ja jännitys unohtuu. =) Leikki rentouttaa koiraa paremmin kuin namit ja varsinkin Romeon kanssa näitä harjoituksia tulisi nyt tehdä säännöllisesti. Paikallinen koiraporukka järjestää Jyväskylän alueella ns. makkararinkejä eli treenejä jännittäjäkoirille jotka suhtautuvat vähän ennakkoluuloisesti vieraisiin ihmisiin. Ideana treeneissä on, että paikalla on paljon mukavia vieraita ihmisiä (joiden kaikkien koirilla on sama ongelma) jotka syöttävät koiralle herkkuja ja leikkivät koirien kanssa ja näin antavat koiralle hyviä kokemuksia vieraista ihmisistä. Tarkoitus on mennä Romeon kanssa mukaan. Kiva kurssi ja kiitos snautserin omistajalle... ja tietty Hannalle. =)

Sotasuunnitelma

Sotasuunnitelma

Muutama yö nukuttu ja kyyneleet on nyt kuivattu. ;) Nyt on aika laatia Suuri Sotasuunnitelma Romeon pään menoksi. Romeo siis porsasteli Tampereella meille hylsyn ja lennätti meidät kehästä pihalle. :( Romeon puolustukseksi on kuitenkin sen verran sanottava, että Romeosta hevoselta haiseva, koiria täynnä oleva kylmä maapohjahalli oli pelottava paikka. Sisäänkäynti oli kapea oviaukko hämärään halliin ja oviaukossa paljon ruuhkaa. Holskukehä sijaitsi vieläpä hallin lähes kauimmaisessa päässä ja ulos mennessä ja sisään tultaessa piti mennä kapeata koirakujaa pitkin. Siihen vielä lisättynä naistuomari, joka oli varustautunut asianmukaisesti hyvin kylmään halliin pitkällä mustalla talvitakilla, oli kaikkinensa Romeolle vähän liian jännää. Sen verran pohdittavaa Romeon käytös kuitenkin antoi, että nyt on mietittävä tarkkaan missä mennään koirulin kanssa. Romeo lähtee turhan helposti puolustamaan minua, joka tietenkin viittaisi siihen, että johtajuus ei olisi koiralle ihan selvä. Toisaalta se myös tottelee hyvin koulutettaessa eikä kyseenalaista käskyjä, ei karkaile tms. joten en heti jaksa uskoa, että tuossa mitään suurempaa ongelmaa on. Se minkä luulen olevan nyt ongelmallista on, että Romeo vaistoaa, että minä jännitän kehässä ja erityisesti silloin kun koiraa aletaan tutkimaan. Tiedän, että se on Romeolle jännä paikka ja jännitän itse sitä jo ennalta. Handleri vaihtuu kokeneemmaksi jatkossa, periksi ei nyt missään tapauksessa anneta. Koiralle on saatava nyt parempi kokemus varsinkin tuon Tampere keikan jälkeen. Johtajuus täytyy tehdä Romeolle selvemmin esille arjessa ja oltava koiralle entistä tiukempi, jotta se luottaa siihen, että sen ei tarvitse mitään tilanteita missään tapauksessa hoidella. Romeo on vielä aika epävarma murkku ja myös murrosiän kukkoilua on siinä nyt aika paljon. Romeo on kuitenkin valtavan suuri suloinen mussukka kotioloissa ja sen ihanampaa kotikoiraa on vaikea kuvitella. Jotenkin pitää saada sille itseluottamusta nyt lisää ja ennen kaikkea niitä hyviä kokemuksia näyttelyistä ja vieraista ihmisistä. Haastetta piisaa varmasti Romeossa, joka ei ole ihan sieltä nössöimmästä päästä mitä luonteeseen tulee. Toisaalta juuri tuon koiran saaminen kivaksi koirakansalaiseksi on varmaan elämäni yksi upeimmista asioista, joten sitä kohti kovasti ponnistellaan. Yllätys oli näyttelyssä, että vaikka Romeo olikin koirista nuorimmista päästä, se taisi olla holskuista kaikkein suurin ja kuten aina kaikkien äippien mielestä ;), niin myös hurjan komia. :) Oikia Romeo siis! =)

Tampere, Hyl :(

Voihan PER...LE! Piste. :(

Vetokoira?

Työkoira

Hollanninpaimenkoiraahan on käytetty Hollannissa mm. vetämään kärryjä, joten koira soveltuu hyvin myös vetohommiin. Tulevaisuuden haavehan olisi, että talvella pitkillä lenkillä Romeo vetäisi huonojalkaista Nonoa tarvittaessa pulkassa tai reessä... Jos Nono ei jaksa kävellä, se voisi ottaa välillä kyytiä holskulta mukavasti lampaantaljan päällä... :) No joo. Oikeesti Nono tuskin suostuisi Romeon kyytiin mutta ajatus on vaan jotenkin niin mukava. =) Romeolle on kuitenkin tarkoitus hankkia vetovaljaat ja jonkinlainen pulkka ja kokeilla hommaa vielä mahdollisesti jo tänä talvena. Täytyy käydä katsomassa ensin Jyväskylän eläintarvikeliikkeet josko sieltä löytyisi sopivat vehkeet harrastukseen. Kickspark vaikuttaisi myös aika mielenkiintoiselta kapistukselta, tosin jarruttomuus vähän epäilyttää tuossa laitteessa. Romeon tuntien meno voisi olla aika huisaa. :) Katsotaan.

Valjaat ja reki tuolleko...?! ;)

Olkkaritokoa

Tokokurssin kotiläksyjä ja vähän muuta

Terriereiden ollessa lenkillä treenasimme Romeon kanssa olkkaritokoa. Tätä jos voisikin harrastaa useammin mutta kun ei. Koiria kun on kolme homma ei suju kun kaikki ovat aina toiminnassa mukana, jopa Moorekin joka noin muutoin ei tokosta piittaa :). Jos kaksi koirista laittaa ulos treenien ajaksi, kolmas ei keskity kun toiset ovat ulkona ja raapivat ovea tahtoen sisälle ja kolmaskin haluaa silloin ulos. Eri huoneisiin eristäminen ei samoista syistä myöskään toimi. Ainostaan harjoittelu onnistuu vaan silloin jos terrierit ovat omalla lenkillä ja siitäkin alku on sitä, että Romeo vinkuu ja vonkuu kavereitaan takaisin ennekö rauhoittuu mitään tekemään.

Mutta tänään pääsimme siis harjoittelemaan perusasentoa, seuraamista, stoppeja, istumista eteen, maahanmenoa ja paikallaoloharjoituksia.

Seuraamista harjoittelin niin, että tein kulmia ja käännöksiä sekä vaihtelin nopeutta. Kävelystä juoksuun ja yritin tehdä hommasta Romeolle mahdollisimman mukavaa. Liikkeen pysähdyttyä annoin Romeon hetken miettiä, että mitä nyt ja automaattisesti se otti hyvän perusasennon ilman erillistä sivu-käskyä. Oikein hyvää seuraamista tänään. =) Vauhdin muutokset saavat Romeoon selvää tarkkuutta joka on oikein hvyä.

Perusasento on pääsääntöisesti ihan suora ja oikeassa kohtaa. Kerran sillä meni tänään jotenkin askellus sekaisin ja se istahti liian taakse eli istui metrin päässä takana minusta ja näytti muuten aika koomiselta. Teki mieli kysyä, että mitä sinä siellä teet? :D

Stoppeja treenatiin väliin eli koira namilla luo ja seis-käskyllä koiran pysähdys ja samalla namin heitto kauemmaksi. Näitä tehiin useita vauhdittamaan treenejä eli sitä mistä Romeo pitää.

Istumista otin noin viiden kerran sarjoina eteen. Edelleen saattaa joskus istua lonkalle josta ei palkkaa tipu. Pääsääntöisesti kuitenkin istuu hyvin ja suorassa.

Maahanmenossa oli samoja ongelmia kuin kurssillakin. Koira jää aika usein lonkalleen ja vauhtia maahanmenoon saisi tulla paljon lisää. Sillä on vähän sellainen "kyllä minä menen mutta eihän tässä mitään kiirettä ole"-tyyli. Sitä kunnon nopeaa maahanmeno pläjäystä yritin saada aikaan. Menee vähän paremmin kun palkkaan polvilta ja suoraan eteen mutta seisoviltaan annettu maa-käsky saa aikaan laiskan vaikutelman. Tätä täytyy vaan harjoitella ahkerasti. Tosin lyhyitä hetkiä kerralla koska tästä tulee helposti sellaista tylsää hinkkaamista jota yritän kaikessa välttää.

Paikallaoloa harjoittelimme myös. Nolo sanoa, ekaa kertaa. Tämä on jotenkin Nonon ajoilta sellainen peikko itselleni, että liike ei kuulu suosikkeihini. Mutta. Hyvältä tuntui ja kiva fiilis harjoituksesta jäi. :) Romeo maa-käskyllä maahan. Askel taakse -> koiran luo -> palkkaus ja kehu. Romeo rötkötti maassa hölmön tyytyväinen ilme naamallaan. Ei tarvitse nousta mihinkään, voi katsella kun mamma ottaa kummia askelkuvioita ja peruutuksia ympärillä ja mikä parasta, palkkaa satelee suuhun säännöllisesti. Pidä tuo asenne Romeo. ;) Onnistunut hyvä suoritus siis saatiin ja Romeolla ei ollut mitään kiirettä nousta kuten Nonolla aikoinaan oli koko ajan. Eiköhän tämä tästä lähde sujumaan. Kivat treenit jälleen. :)

Nuoren miehen arkea... ;)

Valoa tunnelin päässä?

Parempaan päin mennään. Tämä on kyllä ehdottomasti uutisoinnin arvoinen asia. ;). Meidän takana kulki tänään iso uroskoira joka pöhisi meille a la Romeo, mutta Romeo tavoistaan poiketen ei lähtenytkään tähän mukaan vaan leikki pallollaan, joka oli lentänyt taskusta koiran ilmestyttyä näköpiiriin. =) Jes! Aika superonnellinen tuosta. Varsinaisesta ohituksesta ei ollut siis kyse mutta jo sekin, että toinen koira kulki perässä ilman mitään puhinaa tuntui oikein hölmön hyvältä. :D Ensimmäistä kertaa pallo vei voiton toisesta koirasta. Hirmu kehut ja revitykset ja yhdessä pallolla leikkiä. Jotenkin tämä antaa edes hiukan toivoa. Eilen treenasimme Muuramessa ohittelua kaikesta mahdollisesta vastaantulevasta. Romeolla on tapa, että se mielellään vetää vastaantulevan ihmisen luo ja hyppisi toista kohti jos se sallittaisiin. Sillä on vähän sellainen ilkikurinen puoliksi leikki- ja puoliksi pelottelumeiniki. Siitä itsestä se olisi varmaan tosi hauskaa... :/ Useimmat ihmiset selvästi pelkäävät Romeon kaltaista isoa koiraa, joka vetää vielä kohti vaikka ei vihainen olisikaan. Näitä ohituksia ollaan treenattu paljon eli vieraisiin ihmisiin päin ei vedetä eikä mennä tutustumaan lenkillä vaan mennään nätisti ohi. Myös vaunuja, pulkkia, kiljuvia lapsia ja ym. meluavia nuorisoporukoita ollaan ohiteltu mahdollisimman läheltä. Eilen kiertelimme mm. koulun pihassa välitunnin aikaan ja ohitimme useita äänekkäitä koululaisryhmiä. Nyt voi jo sanoa, että tämä alkaa Romeolta sujua. Kun ihminen, kelkkailija, lastenrattaat, sauvakävelijä tms tulee vastaan tai ohitamme muuten Romeosta kummalisen isomman porukan, kaivan narupallon esiin ja roikotan sitä narusta sivulla. Romeo tarttuu siihen kiinni kun paraskin kala koukkuun ja ihmisen mennessä ohi revitän palloa kevyesti ja kehun samalla koiraa, jolloin se ei kiinnitä mitään huomiota ympäristöön. Ihmisen mentyä ohi, heitän pallon palkaksi koiralle n. metrin päähän eteen, annan sen hetken leikkiä sillä ja sitten pallo taas taskuun. Näin mennään eteenpäin. Tämä toimii hyvin ja Romeo ei vedä jokaisen vastaantulevan luo enää kuten se aiemmin teki.

Tokoa

Eilen treenasin pikkuisen tokoa myös Muuramen joella kiertävällä luontopolulla. Joen pauhu selvästi häiritsi Romeota kuten arvelinkin eikä hyvää seuraamista saatu, vaan jätkä täyhyili vähän väliä ympärilleen, että mistä tuo ääni oikein lähtee. Muutenkin virtaava joki oli jotenkin tosi kiinnostava nuoresta miehestä ja silloilta piti kovasti kurkkia alla virtaavaa vettä. Tehtiin kuitenkin pari harjoitusta lyhyttä seuraamista ja perusasentoa tarkoituksena näyttää lenkillä mukana olleelle äidille, että Romeo osaakin jotakin. ;) Äidin mielestä Romeo olikin oikein taitava ja hyvin koulutettu koira vaikka ei se oikeesti mitään osaisikaan... ne äidit. :D

Tokokurssilla

Osa 1

Tänään alkoi kovasti odotettu tokokurssi. Työpäivän väsymys hävisi hetkessä kun päästiin yhdessä Romeon kanssa treenaamaan hyvään oppiin. Ekalla kerralla harjoittelmimme perusasentoa, seuraamista, maahanmenoa, hyppyä, stoppeja ja ruutua. Namina tänään oli naudansydäntä ja lelupalkkana narupallo.

Perusasento oli Romeolla hyvä ja seuraaminen sujui oikein hyvin. =) Seuraamisessa haetaan varmuutta ja opetetaan koiralle, että kun liike pysähtyy koira istuu automaattisesti perusasentoon ilman erillistä sivu-käskyä. Kolme askelta, liike seis, kolme askelta ja liike seis. Romeo meni hyvällä kontaktilla ja istuu kun liike seisahtuu. Tarkkana oltava, että persaus ei lähde tulemaan liikaa sivulle seuraamisessa vaan pysyy koko ajan suorassa. Kämmenellä ja makupalalla koiran paikkaa voi korjailla sopivaksi jos persaus alkaa heittämään sivulle.

Maahanmeno on hiukan laiskanlainen ja vauhditon. Nopeutta saisi olla enemmän ja terävyyttä tekemisessä. Oma käskysana maa-han ei ole riittävän ponnekas. Päätettiin muuttaa maahan-käskyn sijasta sanaksi "maa" jotta sana on lyhyt ja paljon napakampi. Eli tästä lähtien käskysana on vaan "maa". Palkkaus voi olla vielä alempaa, jotta koira lysähtää suoraan maahan eikä esim. vahingossakaan mene maahan ensin istumisen kautta. Vauhtia maahanmenoon haetaan tällä lisää. Muutamalla polvilta palkkauksesta maahanmeno saikin kummaa ryhtiä ja nopeutta. Romeo-nimen hokeminen ei tästä eteenpäin kuulu mukaan mihinkään, vaan ainoastaan pelkkä käskysana. Käskytän toisinaan turhan paljon tyyliin näin; "Romeo tänne", "Romeo maahan" ja näin käskystä tulee tietysti kaksoiskäsky ja esim. kokeessa selvä virhe. En ole tuohon kiinnittänyt niin paljon huomiota itse. Haen Romeon huomion hiljaisella nimen mainitsemisella, jonka jälkeen tulee varsinainen käsky kovemmalla äänellä. Hyvä kun tiedostan nyt tuon itse. Eli koiran nimeä ei mainita vaan pelkkä käskysana.

Hyppyä harjoiteltiin niin, että kouluttaja houkutteli Romeota esteen toiselta puolelta ja itse toiselta. Hyppy-käskyllä koira esteen yli. Romeo meni hyvin, joten harjoittelimme niin, että lähetän koiran esteen edestä hyppy-käskyllä heittämällä makupalan riittävän kauaksi esteestä, jotta koiralle jää myös tilaa hypätä hyvin takaisin. Sitten houkuttelin hyppäämään hyppy-käskyllä takaisin. Holskuhan piti kovasti tästä kun sai hypätä. :) Seuraavaksi käskytin Romeota esteen toisella puolella istumaan tai välillä menemään maahan niin, että koira oli riittävän kaukana esteestä. Hyvin toimi tämäkin. Jätkä oli niin täysillä mukana kuin koira vaan olla voi. :) Ihana.

Stopit sujuivat nekin ihan hyvin. Tärkeämpää on opettaa koiralle ensin käsky "seis", ennekö kannattaa opettaa koiralle käsky "seiso". Eli namilla ensin koira luo ja seis-käskyllä pysäytys, samalla kun nami lentää toisaalle jolloin koira automaattisesti pysähtyy sitä katseella seuraamaan. Romeon ilme oli hyvä tässä. Se useita kertoja oikein säpsähtäen pysähtyi kuin seinään. :)

Ruutuharjoitus toimi myös odotettua paremmin vaikka ei ollakaan harjoiteltu tätä viime kurssin jälkeen. Romeon kanssa vietiin pallo yhdessä edestä ruutuun. Suoraa linjaa käveltiin takaisin ja käännös ruutuun päin. Sanoin "EdessäRuutu" Romeolle ja lähdettiin kävelemään yhdessä ruutua kohti. Romeo oivalsi heti, että pallo odottelee ruudussa ja päästin irti, jolloin koira syöksyi ruutuun samaan aikaan kun huusin sille "Ruutuun" ja haki ruudusta pallon kehujen kera. Pari kertaa tätä ja ihan hyvin sujui. Kouluttaja kehui meidän edistyneen sitten viime kerran ja oikein hyvältä Romeon työskentely tänään tuntuikin. Vire oli tänään korkealla ihan koko treenien ajan ja koira teki kaiken erittäin innokkaasti. Aivan upea olo tuosta elukasta ja tämän päivän treeneistä. On se... Se on... ihana. :)) Kotiläksyiksi tuli tämän päivän kurssilla tehtyjä juttuja. Parista lasten hiekkaämpäristä voisi tehdä hyvin ruudun ja jos saisin tuon isännän vaikka askartelemaan minulle jonkinlaisen esteen...

Tokoillen ja ohitellen

Tokoa

Perusasento ja seuraaminen sujuu Romeolta hyvin ja varmuutta tekemiseen tulee koko ajan lisää. On ihanan palkitsevaa nähdä kuinka tuo koiruli oppii koko ajan. =) Lähes joka lenkillä on otettu vähän tokoa. Intoa Romeolla tuntuu riittävän nykyisin yhä enemmän kunhan treenaa niin, että välissä tehdään muutakin ja lopetetaan ennen ennekö alkaa mennä turhaksi hinkkaamiseksi. Lyhyitä hetkiä treeniä ja usein. Pallolla palkka tai lentävällä namilla jolloin tekemisessä säilyy koko ajan myös vauhti. Myös leikki on palkitsevaa Romeolle, joten opettelen palkkaamaan myös sillä enemmän jatkossa.

Peruasennon ja seuraamisen harjoittelun ohella ollaan treenattu liikkeestä maahanmenoa ja -seisomista. Liikkestä maahanmeno sujuu hyvin mutta vaarana on, että koira jää vinoon tai lonkalleen lojumaan. Romeo lysähtää maahan hyvin heti käskystä, mutta ei ole aina suorassa, jolloin joudutaan korjailemaan asentoa. Liikkeestä seisominen sujuu myös niin, että pysäytän koiran kämmenellä ja annan seiso-käskyn. Pelkkä käskysana ei riitä vaan tarvitsee käsiavun. Torstaina alkaakin sitten tokokurssi ja päästään harjoittelemaan hyppyä, ruutua, stoppeja ym. kivaa. =)

Ohitukset

Ei ole hirveesti edistytty näissä : (. Pallo toimii hyvin joissakin tilanteissa mutta ainoastaan silloin kun kyseessä on joku muu kuin toinen koira. Koitan itse olla mahdollisimman rauhallinen mutta oikeastaan mikään ei tunnu auttavan silloin kuin vieras koira tulee vastaan. Nameja Romeo ei huoli kun se kiihtyy, joten niitä on turha yrittää sille silloin työntää. Yritetään välttää ihan läheltä ohituksia ja jatketaan harjoituksia...

Naapurustossa on monirotuinen koira nimeltä Tina, joka nostatti vielä jonkin aikaa sitten Romeossa ja Mooressa hirveät kierrokset vaikka kyseessä onkin narttukoira jonka Moore on tavannut usein aiemminkin. :8 Tinan omistaja kiersi viisaasti nämä möykkääjät kauempaa, jolloin jätkät eivät päässeet haistamaan mitä sukupuolta Tina onkaan. Moore hölmöyttään lähti säestämään Romeota tajuamatta, että Tina on hänen ex-tyttöystävä. :D Tästä syystä tämä pari lenkkeileekin aika harvoin yhdessä. Yksi reikäpää riittää minulle oikein hyvin kun kuljetaan ihmisten ilmoilla. No sattuipa sitten niin, että Tina tuli jäällä meidän jengiä vastaan vapaana ja tällä kertaa kuljettajana ei ollut sama perheenjäsen joka kiertää meidät kauempaa, vaan toinen, joten näin tilaisuuteni tulleen. Otin Romeon kiinni kuten aina toisten koirien kohtaamistilanteissa mutta jätin poikkeuksellisesti terrierit irti. Moore lähti menemään hirveätä vauhtia Tinan luo ja Tina joka on aina pitänyt Mooresta tervehti Moorea innoissaan. Kun pääsin sopivalle huuto etäisyydelle, kysyin voinko laskea myös tämän irti tarkoittaen siis Romeota, joka tempoili hulluna hihnassa ja luvan saatua päästin pojan matkaan. Romeo sinkosi kun ohjus lumi pöllyten ja niskakarvat pystyssä suoraan Tinan iholle aivan kuin aikeissa vähintään pöllyttää toista. Hetken mielessä kävi, että mitä jos narttu antaakin sille kunnolla selkään. :/. Kovin holskumaisesti Romeo meni suoraan päälle tökkimään ja puskemaan ja haistelemaan persuuksia ilman pienintäkään vieraskoreutta. Koska tunnen Tinan entuudestaan tiedän, että se on hyvähermoinen ja kiltti koira ja se tervehti Romeota iloisesti, tosin vähän vaivaantuneesti. Ja kas kummaa. Hetkessä kaikki neljä koiraa alkoivat leikkiä toistensa kanssa. Hihnassa ohittaminen on tuottanut hirveitä vaikeuksia juuri nimenomaan Tinasta, koska pojat kiihtyvät ennekö edes tietävät onko kyseessä narttu vai uros. (Lenkillä me ei siis haistella tai treffata toisia koiria, mutta yleensä koirat haistavat toisesta koirasta sukupuolen koska monet alueen koirat ovat jo ns. tuttuja ennestään ja samoja reittejä kuljetaan paljon). Remmissä rähjätään siis kovasti ja mitään ongelmia ei ole kun koirat saisivat vapaana kohdata. Sama koskee Romeon kanssa myös uroksia. Hyvänä esimerkkinä Romeon veli Petu, jonka kanssa leikit sujuivat oikein hyvin vaikka kyseessä kaksi samanikäistä urosta. Romeolla on onneksi noita kivoja koirakavereita aika paljon, joiden kanssa se saa paljon leikkiä. Se osaa tosi hienosti puhua koiraa ja sen elekieli ei jätä mitään arvailujen varaan. Olen naureskellutkin, että myös sen koiran "lukutaito" täytyy olla ihan huippuluokkaa kun se elää kahden jäykän terrieriuroksen kaverina. Terriereiden, joilla hännät sojottavat aina "uhkaavasti" pystyssä. :D Josko se saisi tuota itseluottamusta pikku hiljaa lisää ja ajan kanssa ongelma alkaa helpottaa. Näin ainakin tahdon uskoa.