lauantai 7. lokakuuta 2017

Haukku vai rulla?


Treenitahti sen kun kiristyy mitä pidemmälle syksy etenee. Onhan ilmassa jo jonkinlaista pientä turnausväsymystä, mutta hetki vielä jaksetaan ja sitten levätään oikein kunnolla. Motivaatiota kyllä riittää molemmilla ja treenaaminen on ihan superhauskaa ja antoisaa, vaikka pimeät illat tahtovatkin rajoittaa jo tekemisiä, mikä ei ole pelkästään huono asiakaan jo tähän aikaan vuodesta. Kiva, koira-aiheinen talviprojektikin on tiedossa ja tällä kertaa siihen ei liitykään kukaan oma koirani!

On siis treenattu hakua ja jälkeä. Syvennetty joihinkin juttuihin yhä enemmän ja pohdittu asioita yhdessä. Haussa tulen tekemään yhä haastavampia treenejä Myylle. Ajatuksena, että sitten kokeessa on helppoa. Loppu kaudeksi otan Myylle käyttöön irtorullat ja näillä mennään ensi kauden kokeisiin asti. Ääniä, haamuja jne. otetaan tarpeen mukaan, jotta motivaatio pysyy korkealla. On aukinaista kuumaa piiloa, piiloja useita vierekkäin, lähimaalimiehiä jne. ja Myy saa ratkoa asioita ilman, että se pystyisi edes tekemään valeen. Olen kuullut senkin, että irtorulliin palaaminen on ongelmien kiertämistä, mutta itsehän koirani parhaiten tunnen. Haluan vahvistaa Myyllä nyt tarkkuutta. Haastaa sitä tekemään ja ratkomaan asioita itse huolehtien siitä, että motivaatio etsimiseen säilyy ja pysyy korkeana. Viime kauden lopulla oli kanssa säätöä rullan kanssa jolloin irtorullilla asiat saatiin korjattua. Samoilla "lääkkeillä" mennään tälläkin kertaa.

Seuraavasta hakukoirasta tulee kyllä ihan ehdottomasti haukkuva ja harmittaa näin jälkeenpäin, etten Myystä sellaista aikoinaan rakentanut koska siitä olisi siihen selkeästi ollut. Äänikin on jalostunut vuosien myötä kauheasta kimityksestä puhtaaksi haukuksi. Uskokaa tai älkää te Myyn tuntevat! Voisihan toki ilmaisun vieläkin vaihtaa, mutta ehkä me mennään rullalla nyt loppuun tämän koiran kanssa. Haukku on selkeä ilmaisumuoto kun koira sen kunnolla osaa. Parasta siinä on se, että haukkuvalla ei ole valeilmaisujen vaaraa samalla tavalla kuin mitä rullakoiralla. Ymmärrän kyllä hyvin kun jotkut sanovat, että jos ei koira ala haukkumaan niin sitten ei tehdä hakua ollenkaan. Onhan hakkuvillakin ne omat ongelmansa, mutta silti miettisin ihan tosi, tosi tarkkaan siinä vaiheessa kun ilmaisutapaa koiralleen harkitsee. Kaikki koirathan eivät pysty ihmistä haukkumaan, joten rulla on joillekin selkeästikin se ainoa ja oikea vaihtoehto, mutta jos haukku yhtään sujuu
niin itse en ainakaan enää rullalle lähtisi. Tosin, onhan se rullakoirien puolustukseksi sanottava, että rullakoiran meno näyttää maastossa kyllä tosi hienolta.

Onpa ollutkin mielenkiintoisia jälkitreeniä! Myy on saanut nyt pari kertaa ajaa ruokansa jäljeltä. Kepeistä on nyt parilla viimeisellä jäljellä noussut tyyliin 3/6 ja 4/6 joten paremminkin olisi voinut mennä. Eka keppi on poikkeuksetta jäänyt nostamatta, vaikka jarrua on painettu... Puolet jäljestä on melko lailla täydellistä ja puolet taas
mennään vähän häröillen. Yleensä alku on tuota häröilyä, jossa veto on voimakasta ja Myy saattaa puuskuttaa keppejen yli, vaikka kuinka jarruttaa. Se on kyllä erittäin motivoitunut kepeistä tuoden niitä innolla, mutta joskus se ei vaan pysty etenemään niin rauhassa, että keskittyminen on riittävää juuri kepin kohdalla. Loppua kohden tekeminen aina paranee, joten ennen jälkeä pitäisi saada höyryt purettua paremmin. Janat ovat menneet nyt hyvin, joten siinä mielessä kehtiystäkin on kyllä tullut. Lajina jälki viehättää ihan tosi paljon ja jatkossa tulemme paneutumaan  tähän enemmän kun aikaa agilta jää... Siitä lisää sitten ensi kerralla!

5 kommenttia:

  1. Haukkuvan kanssa täytyy valita maalimiehet äärimmäisen tarkkaan jos on yhtään taipumusta minkäänlaiseen maalimiehen painostamiseen.. Maalimieskäytöksen saa pilattua pienellä vaivalla kun palkkaa sylistä, koira pääsee varastamaan palkan tai saa sen liian lähellä haukkuessaan. En montaa haukkuvaa tiedä, jonka kanssa tätä asiaa ei tarvitsisi koko ajan huomioida. Ja jos sattuu olemaan vähän röyhkeämpi koira, niin se vaatii maalimiehiltä vielä tuplasti enemmän koiranlukutaitoa. Voisin luulla että esim. bortsuilla tämmöiset ongelmat eivät ole niin yleisiä kuin vaikka belgeillä ja holskuilla joilla on korkean vietin lisäksi sitä dominanssia erilailla kuin bortsuilla. Ei ole siis haukkuva oikotie onneen vaikka ääni irtoaisi pienelläkin vaivalla, tämän takia mulla on rullakoira. Ja jopa röyhkeän rullakoiran kanssa tulee paljon mokia maalimiesten palkkaamisissa jotka näkyy suoraan koiran maalimieskäytöksessä.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi Kata! :) Tuo on ihan totta mitä sanot. Suurin osa meidänkin ryhmän koirista on haukkuvia ja paljon puidaan noiden haukkuongelmien; haukkuu liian lähellä, haukun katkeaminen ohjaajan tullessa, haukun aloitus vaikeus, vire- ym. ongelmien kanssa. eli ei haukkuvalla todellakaan automaattisesti tietä onneen saa. Paljon joutuu tekemään työtä oli ilmaisu sitten mikä tahansa. Usein vasta vuosien koulutuksen tuloksena koira osaa tarvittavat asiat ja oikeastaan vasta sitten pääsee nauttimaan työnhedelmistä tai sitten ei... Riippuen miten koulutusvaihe on edennyt. Sitten oma lukunsa on vielä nämä Katan mainitsemat ns. röyhkimykset, jotka helposti testaavat maalimiehiä, varsin jos vaikkapa huomaavat maalimiehessä pientä epävarmuutta. Maalimiehillä on todella iso merkitys hakukoiran koulutuksessa. Hyvä ja osaava ja rehellinen hakuporukka onkin ihan kaiken a ja o. Uudet maalimiehet varsinkin voivat olla alussa turhan arkoja sanomaan jos koira käyttäytyy maalimiehellä huonosti ja koiran huono käytös vahvistuu todella nopeasti. " Se vähän pussaili.." kommentit kun eivät yleensä ilahduta hakukoiran ohjaajaa, mutta nämäkin asiat pitää ehdottomasti tuoda esiin.

    Silti palatakseni tuohon mun pointtiin oikeastaan tässä jutussa on se, että aika helposti kuitenkin jostain syystä valitaan rullailmaisu, vaikka tuommoisesta keskiverto, kiltistä aussiesta saisi "helposti" hyvän haukkuvan ja se sopisi koirallekin. Olen ihan samaa mieltä Katan kanssa, että joillekin koirille rulla on hyvä valinta, vaikka koira haukkuisikin hyvin. Rullakoiran elämään käsittääkseni lähes poikkeuksetta kuitenkin kuuluvat valeilmaisut ainakin jossain vaiheessa koulutusvaihetta ja näiden asioiden kanssa painiminen ainakin allekirjoittanutta tällä hetkellä tympäisee kovasti.

    VastaaPoista
  3. Ehkä se haukkuilmaisun aloittaminen sellaisella keskivertoperuskoiralla on siksi haasteellista, että siihen alkuun tarvitsee vähän kekseliäisyyttä että sen saa ylipäätään lähtemään sen äänen ja sekin vielä, että osaa vahvistaa oikein niitä ensimmäisiä yrityksiä. Me ei olla ikinä niin paljon treenattu että olis tullut valeongelmaa, mutta koirakin on ennemmin ihan liian tarkka tarkistamaan maalimiehen eikä todellakaan mistään hajusta ala rullaa ottamaan, sen pitää melkein päästä koskemaan maalimiestä ennenkuin uskoo, että siinä se on. Jossain vaiheessa muutaman kerran yritti juoksennella rulla suussa etsimässä jos ei heti löytynyt maalimiestä, mutta sen lopetti ihan vaan kieltämällä (avonaisessa maastossa treenattiin että näen). Ehkä valeongelmiin suhtaudutaan aivan liian hysteerisesti ja aina tarjotaan sitä painetta syyksi, vaikka se voi olla montaa muutakin. Ja vaikka olisi paineestakin, niin harvoin se koira niin paskana on ettei sitä pystyisi enää kouluttamaan..

    VastaaPoista
  4. Juuriki näin. Alku on työlästä haukun (-kin) opettamisessa ja koirat ovat kaikki niin erilaisia.

    Valeet ovat siitä vaan niin pirun ikäviä, että ne on vaikea saada pois. Jos tietäisikin aina syyn siihen miksi koira tekee sen valeen vai onko silläkään tiedolla loppujen lopuksi mitään merkitystä? Jos se vaan tykkää välillä kannella rullaa? Myyhän ei tee valeita treeneissä. Kisoissa jännittämiseen en jaksa uskoa, koska en koe juurikaan jännittäväni kokeessa. Ainoa mikä poikkeaa treenehin on kiire. Tämäkin onneksi helpottuu sääntömuutoksen myötä. Treeneissä mennään rauhassa, kokeissa vauhtia on enemmän. Tiedä sitten onko merkitystä. Josko tuo tuo koiralle (-kin) hätäisyyttä ja ottaa rullan helpommin? Jos vaan osaisikin kouluttaa tuon pois niin eihän siinä mitään.
    Silloin kun on kielletty valeesta (ihan nätisti sanomalla) ongelma suorastaan räjähti käsiin. Motivaatio kärsi ja ja koira toi rullaa ihan miten sattuu. Olisiko ollut vaan vaihe mitä olisi pitänyt jatkaa? En tiedä, eikä ollut silloin osaavampia asiaa neuvomaan. Pitäisi päästä jollekin hyvälle koutsille jos vaikka saisi joitakin hyviä ideoita kuinka toimia valeiden kanssa jos niitä jossain vaiheessa tulee. Irtorullat on siinä mielessä turvallinen ja hyvä vaihtoehto, ettei niillä ainakaan saa tilannetta pahemmaksi vietyä. Oikea toiminta vahvistuu, eikä valeita voi tehdä. Tulee varmasti myös käyneeksi kunnolla maalimiehellä ja ainakin Myyn kohdalla tämä on lisännyt tarkkuutta ja tuonut tekemiseen paljon hyvää.

    VastaaPoista
  5. Irtorulliin palaaminen on hyvä keino, etenkin jos ei muuta löydy mikä varmasti toimii. Jotkut treenaa vallan irtorullilla ja vain kokeessa ja ehkä vähän ennen sitä kiintorullalla ja siten treenatut ei kovin herkästi ala valeita tekemään kun koskaan ei ole mahista ottaa rullaa kuin maalimiehen tyköä.

    VastaaPoista