Vuosi 2024

Koirat Ylläksellä syyskuussa 

Vuosi 2024 lähenee loppuaan. Mennyt vuosi on ollut henkisesti raskas, vaikka siihen mahtuu hyviäkin asioita, etenkin koirarintamalla. Alkuvuosi meni omien terveyshuolien kanssa painiessa ja koirien treenit jäivät lähes olemattomiin. Kaikki suunnitellut treenit ja valmennukset jouduin perumaan alkuvuodelta oman sairastumiseni vuoksi. Motivaation herättely kaiken tämän jälkeen, otti oman aikansa, mutta onneksi näistäkin lopulta selvittiin. 

Maastokauden alkaessa huhtikuussa omat terveyshuoletkin olivat jo helpottaneet ja ilo koiraharrastukseenkin oli taas löytynyt. Koiratreenitkin saatiin taas pyörimään säännöllisesti. Hakutreenejä on saatu pidettyä kerta viikkoon oikeastaan koko maastokauden ajan, aina pitkälle syksyyn asti. Säännöllinen treenaaminen näkyi koirissa eteenpäin menevänä kehityksenä. Martan työskentely alkoi näyttää siltä, että siitä sittenkin tulee ilmaisultaan haukkuva koira, nyt vaan haetaan haukkuun kestoa myös vieraille. Carun tunteen palo, itsevarmuus ja tekemisen meininki metsässä lämmittää mieltä. Yhtään ukkoa se ei ole metsään jättänyt ja motivaatio tekemiseen on hyvä. On sillä yhä toisinaan ne omat carujuttunsa, mutta onhan siitä silti tullut varsin hieno hakukoira. 💓

Maalimiehet löydetty, hiki tuli. 

Jäljeltä löytyi tällä kertaa kaikki kepit. 

Toukokuusta syyskuuhun treenasin paljon molempien koirien kanssa. Tehtiin hakua, jälkeä, esineitä ja tottista. Tekisi mieli valittaa, kuinka raskasta on treenata kahta koiraa tavoitteellisesti samanaikaisesti, mutta sekään ei tuntuisi reilulta. Tuttavapiiristä löytyy tällä hetkellä liiankin monta tuttua koiraharrastajaa, joilla ei ole harrastuskoiraa ollenkaan, tai koira on luustoltaan rikki.😪Terve harrastuskoira on ihan lottovoitto tänä päivänä, eikä todellakaan ole mikään itsestäänselvyys, että sellaisen saa! Olen onnekas ja kiitollinen noista kahdesta, vaikka ne eivät mua helpolla päästä. Alkujaanhan meidän koiraharrastuksen piti mennä niin, että Myy jää ansaitulle eläkkeelle tekemään noseworkia ja Caru tulee täyttämään harrastuskoiran virkaa. Mutta, niin kuin hyvin tiedetään, elämä harvoin menee suunnitelmien mukaan. Myy kuoli nuorena ja laumaan jäi yllättäin vain Caru. Piti ottaa Carulle kaveri... ja harrastuskoiria olikin sitten yhtä äkkiä kaksi.  

Martta luustokuvattiin toukokuussa. Ei se nyt ihan priimaa ollut, mutta noilla lonkilla varmasti pärjätään ja voidaan täysipäisesti harrastaa ja kisata. 

VA0 (normaali), lukumäärä: 0 SP0 (puhdas) LTV0 (normaali)
6.5.2024	kyynärniveldysplasia lonkkaniveldysplasia	0/0 C/B

Martan treenaaminen on ollut kokonaisuudessaan helppoa verrattuna Caruun. Martta on hyvin ohjaajakeskeinen ja nöyrä koira. Sillä on superhyvä saalisvietti ja myös taisteluhalua. Palkkauksen kanssa ei ole tarvinnut kikkailla, kaikki käy Martalle. Tykkään nykypäivänä jotenkin hullulla tavalla siitä, että koirat saavat olla röyhkeitä, uskaltavat haastaa ja vaatia ohjaajalta. Marttaakin on vahvistettu purujen kautta hyvään asenteeseen ja ai vitsi, miten nuo purut ovatkaan tehneet Martalle hyvää! Siitä on tullut pippurinen ja oikein hyvällä asenteella porskuttava koira. 

Tottiksessa monet palaset alkoivat loksahdella paikoilleen kesän aikana ahkeralla treenaamisella. Martan viettikestävyys nousi kohisten ja päästiin tekemään pitkääkin seuraamista. Sen jääveistä tuli tosi hienot; voimakkaat ja nopeat! Carun tottiksissa saavutettiin läpimurtoja tunnetilan kohdalla ja noudoissa, mikä ei valitettavasti vielä ihan näkynyt kokeessa. Se on nyt siinä vaiheessa, että kyllä se kotona osaa. 😅 Jääveistä tuli Carun kohdalla iso murheenkryyni tänä vuonna. Se ei osaa niitä vieläkään, mutta onneksi kolmosluokassa näihin liikkeisiin tulee muutoksia. Juoksusta tehtynä ne sujuvat Carulta paremmin. Parasta tässä kaudessa tottiksen osalta oli se, että tottis on molempien kanssa nyt rentoa ja hauskaa! Erityisesti Carun kanssa tämä ilmiö on aika tuore. Nykyisin Caru tekee töitä minulle, ei vaan itselleen. Paljon se vaati, mutta työ sen kanssa todellakin kannatti! 

Martta on osoittanut potentiaalia erityisesti jälkikoiraksi.

Loppuvuonna oli taitotason tarkastukset molemmilla koirilla kokeen muodossa. Martta suoritti ensin bh-kokeen hyväksytysti syyskuussa ja Caru sai HK2-koularin muutamaa viikkoa myöhemmin lokakuussa. Molempien koirien suorituksiin olen tyytyväinen, vaikka parannettavaa on. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa ensi kaudella. Martan ensikauden tavoitteet menevät pk-jäljen puolelle, kun taas Caru jatkaa voittajaluokassa hakuhommia. 

***

Mitä opin koiranohjaajana tänä vuonna? 

Ohjaajana opin tänä vuonna olemaan aiempaa armollisempi itselleni. Tauotkin tekevät hyvää itselle ja koirille! Ei pidä tuntea syyllisyyttä, jos pitää välillä kunnon taukoa koiraurheilusta. 

Opin myös sen, että enemmän voi antaa vastuuta koiralle, ei palkata liian helppoja asioita liian pitkään. Koiran ei tarvitse myöskään olla täydellinen, jotta voi osallistua kokeeseen. Oli joitakin juttuja Carun kanssa, joihin en ollut tyytyväinen (jäävät), mutta päätin silti osallistua kokeeseen, koska tiesin, että hyvänä päivänä se kuitenkin osaa ne. Kokeessa en ollut pettynyt jääveistä (Caru istui ne kaikki...), koska tiesin missä mennään niiden kanssa. 

Tänä vuonna en hakenut kouluttajilta apuja viikkovalmennusta lukuunottamatta mitä ei ole koiravuosiin tapahtunut kertaakaan. Ensi vuonna tarkoitus on käydä hakemassa lisäoppia muutamaan kinkkiseen kohtaan Niemisen Reijalta ja joku muukin hyvä koulutus olisi mukava käydä. Martan tottiksen viikkovalmennuksen irtisanoin Koiravalmennus Motivaatiolta. Marttta on ollut valmennusryhmässä pennusta melkein kolmevuotiaaksi, joten sen kanssa on tehty hyvät pohjat tottikseen Ellin valvovan silmän alla ja se sai myös hyvät opit koirahäiriössä toimimiseen. Jatkossa treenaillaan yhä enemmän yhdistyksen treeneissä ja tietty omalla porukalla. 

Tänä vuonna täytin treeniblogia ahkerammin Koiraharrastajan vuosi treenipäiväkirjaa, joka myös osaltaan selkeytti vuoden treenejä ja teki tavoitteista suunnitelmallisempia ja konkreettisempia. Oli helppo palata edellisiin treeneihin ja katsoa mikä toimi, mikä ei ja mitä seuraavalla kerralla tulee tehdä eri tavalla. Ensi vuodellekin on samainen kalenteri hankittu. Iso suositus koiraharrastajalle!

Ensi vuodelle toivon ennen kaikkea terveyttä kaikille ja rauhaa maailmalle.