tiistai 30. maaliskuuta 2010

Tokokurssilla, osa 4

Treeniblogissa on ollut hiljaista. Treenattu on viime aikoina ihan luvattoman vähän. Lupaan, että asiaan tulee kuitenkin muutos. :)

Tokokurssilla harjoittelimme tänään hyppyä, ruutua, kosketuspintaa sekä kaukon alkeita. Lämmitellessä otin muutaman noudon ja pitkästä aikaa noutokin sujui mukavasti. Uudet lelut ja siansydän ovat aika jees Romeosta. Vähän toiveikkaampi olo nyt noudon suhteen taas pitkästä aikaa. Hyvä. :) Se osaa sen, mutta koki jotenkin kannatavammaksi tuon lelun pureskelun ja viskomisen, joka on siis kielletty nykyään.

Hyppyä harjoittelimme niin, että kouluttaja oli esteen toisella puolella palkkaajana ja lähetin Romeon hyppy-käskyllä esteen edestä. Pitää muistaa antaa käsky kun koira on lähtöpaikassa valmiina, eikä silloin kuin koira hyppää ja on ilmassa. Romeo hyppää mielellään ja selvästi tykkää tästä. Houkuttelu riittävän läheltä estettä, kun koira on esteen toisella puolella ja peruutus, jotta koira saa tilaa hypylle. Heitin myös nameja esteen yli ja hyppy-käskyllä koira namin perään ja houkuttelu takaisin. Ihan ok. Täytyy ottaa tuo oma este käyttöön heti, kunhan nuo lumet tuolta takapihalta joskus sulavat.

Ruutu meni hyvin. :) Tehtiin sitä lelulla niin, että vein lelun Romeon kanssa ruutuun "EdessäRuutu" innostuksin ja jätimme lelun ruutuun. Paluu takasin ja hidas eteneminen ruutua kohti samalla koiraa innostaen "EdessäRuutu" sanoin. Romeo oli tarkkana ja lähti kovaa suoraan ruutuun "Ruutuun"- huudolla ja toi lelun. Ekalla kerralla toi hyvin ja muutaman kerran sain hieman houkutella tuomaan lelun leikittäväksi eikä viemään sitä muualle.

Kosketuspinnan harjoittelu oli meille uusi juttu. Alkuun laitettiin nami muovirasian kannelle niin, että R. näki tapahtuman. Koira vapaaksi ja sana "koske" kun koira koskettaa kantta ottaessaan namin. Näitä muutama kerta. Seuraavaksi harjoittelimme tätä samoin kuin ruutua, eli menin koiran kanssa kauemmaksi, käännytään kantta kohti, lähestytään sitä ja vapautetaan koira koske-käskyllä kannelle ottamaan nami.

Kaukot Tehtiin ylös-alas-hissijumppaa namilla eli pentutreeniä kaukoihin. Tärkeintä olisi, että takamus pysyisi paikallaan. Kyynäreistä lähtee liike ja koira ei liiku sivusuunnassa. Tarkoitus on, että koira ei myöhemmin pahemmin steppailisi paikallaan liikkeitä tehdessä. Alkuun maa-ylös ja sitten istu-maa.

Sellaista yhdessä tekemisen riemua tokoon pitäisi saada taas viritellyksi lisää. Treenattu on viime aikoina aika vähän ja Romeo on ollut vähän vaisumpi treeneissä ja luulen, että se johtuu ainoastaan väsyneestä ohjaajasta. :/ Jos olet virkeä ja täynnä intoa lähdössä treeneihin, koira on silloin myös täysillä mukana ja jos taas väsyneempi, niin koirakin on vaisumpi. Näin se vaan menee. Holskua kun ei tuossa asiassa huijata koskaan...

sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

lauantai 20. maaliskuuta 2010

Tampereen KV


Tampereen KV-näyttelyssä...
Voi ihanuus miten on mahtava fiilis! :) Uskallan jopa väittää, että vaikka tuo Romeo olisi saanut ROPin, niin tuskin voisin olla tyytyväisempi kuin mitä nyt olen. :) Hampaat ja pallit on katsottu, eikä jätkä puhua pukahtanut. Kovasti Romeota pelotti tuo tutkiminen, mutta urhea ja kiltti Romeo kuitenkin oli. Annelin osaavissa käsissä Romeo oli oikein hienosti. Häntäkin heilui muutaman kerran tuomarille, joka käsitteli erittäin mukavasti kaikkia koiria. Muutenkin Romeo kulki kehässä oikein edustavasti, ainakin kaukaa ja toisten selän takaa katsottaessa, eikä pöhissyt toisille koirille näyttelyalueella. Suuri kiitos Anneli Fellmanille ( http://www.amidosvan.com/ ) Romeon esittämisestä kehässä ja tietenkin kiitos Katialle kaikesta avusta ja henkisestä tuesta. Kamalaa miten sitä voikin jännittää, vaikka ei edes ole itse kehässä. :O
Erica Bakker van de Woestijne, Alankomaiden holskujen erikoistuomari kehui Romeota kauniiksi koiraksi, joka tarvitsee vielä vähän rentoutta kehään. :)

Arvostelu: 1 year. Dog of good type. Not yet flat in skull. Eye a bit round. Very good ears. Correct mouth. Good topline. Body ok for age. Feet a bit flat. Nice coat. Moves easily, but must become stronger. Should show himself more freely. EH-JUK3


Romeon hikoillessa kehässä, mamma hankki sillä välin kojuista kaikkea "tarpeellista". Romeolla on huomenna 1-vuotissynttärit ja jätkä on ansainnut nyt paljon lahjoja... =) Onnittelut myös Romeon reippaille siskoille; Tyynelle, Petulle, Ricolle, Jadonille, Pepille ja Iitalle. Ihania riiviöitä kaikki kuuluvat olevan. :) Kiitos Katialle ihanasta Romeosta. :)

torstai 18. maaliskuuta 2010

Tokokurssilla


Tokokurssilla, osa 3

Väsynyt emäntä, energinen koira ja kova lumisade tuulen kera. Ei kovin hyvä yhdistelmä tokotreeneihin. :/

Harjoittelimme noutoa eri tavoin. Se on jostain syystä nyt kovin ongelmallista Romeolle, vaikka on aiemmin sujunutkin ihan hyvin. Sen lisäksi meidän "koutsi" katsoi meidän seuraamista.

Nouto ei toimi nyt millään tavoin. :/ Romeo lähmää kapulaa suussaan, pudottelee sitä, eikä tuo sitä enää edes perille. Vaihdoimme taktiikkaa ja palkaksi siankielen sijaan narupalloa, joka sekin hajosi kesken treenien... :( Mutta kun ei. Kapulan tai dummyn pureskelu kiinnostaa nyt Romeota enemmän kun sen tuonti. Jatkossa tuo lähmääminen on ehdottoman kielletty ja siihen pitää puuttua nyt kovemmin eli kieltää kokonaan. Läksyksi saimme harjoitella noutoa sisällä niin, että koira esim. nurkkaan, tuo-käsky ja kun koira ottaa kapulan suuhun niin nami tilalle ja kehu. Laiha lohtu, myös kouluttajan koiralle oli yksi vuotiaana tuollainen vaihe, että jo osattu nouto meni vähän takapakkia.

Teimme myös ohjattua noutoa eli vein Romeon kanssa dummyn kentän reunalle maahan ja innostin sitä sanoin samalla dummysta. Palasin koiran kanssa kentän keskelle niin, että koira oli selkä dummyyn päin ja itse olin koiraan päin. Käsiohjauksella tuo-käsky ja koira hakemaan dummya. R. lähtee lumi pöllyten ja menee tosi lujaa dummyn luo, mutta siihen se hyvä osuus sitten loppuukin. Romeo alkaa pureksia dummya ja viskoo sitä suussaan. Tulee aika lähelle mutta viime hetkellä saattaakin kääntyä pois päin, eikä siis luovuta dummya/kapulaa niin, että pääsisi palkkaamaan kunnolla hyvästä suorituksesta.

Lentävällä pallolla palkkaus onnistui kerran kouluttajalta hyvin, mutta jotenkin huonosti tuo nouto nyt sujuu. Syyksi mietittiin sitä, että Romeo on saanut leikkiä paljon pallolla viime aikoina yksikseen ja on saanut lähmiä palloa suussaan, kun ollaan kuljettu paljon jäällä. Nyt leluilla leikkiminen tehdään vaan ja ainoastaan minun kanssa. Leluvalikoimaa on myös syytä uusia. Täytyy soppailla kunnolla tuolla Tampereen Kv:ssa ensi viikonloppuna. :) Varsinkaan kun en uskalla (enkä kehtaa) jäädä kehän reunalle norkoilemaan kun tuo possu menee kehään... Se on siis oikein hyvä aika suunnata myyntikojuille.

Seuraaminen sujui ihan ok, minun käsi saa olla ylempänä ja laskea vaan palkatessa alemmaksi, jolloin koira ei kurottele namia kädestä. Hyvä-sanan saa unohtaa välistä, seuraa-käsky johon on yhdistetty palkka, riittää oikein hyvin kehuksi koiralle. Eli ei muuta kun reeniä, reeniä vaan...

Muuten Romeo on käyttäytynyt todella mallikkaasti esim. tuolla jäällä, jossa olemme liikkuneet viime aikoina päivittäin. Se ei lähde muiden jäällä liikkujien, kuten hiihtäjien tai moottorikelkkojen perään, vaan uskoo hyvin käskyä "ei mene." Eilen jäällä se tuli hyvin testattua kun isäntä tuli jäälle myöhemmin ja Romeo ei vielä tuntenut kaukaa lähestyvää hahmoa. Romeo katsoi minuun pyytäen lupaa ja odottaen mitä sanon. Vasta vapaa-käskyllä se ampaisi täysiä isännän luo. Ihana mussukka se vaan on. :)

maanantai 15. maaliskuuta 2010

Jäällä

Treenikuvia

Tokoa järven jäällä.

Ei hassumpi ympäristö treenata. :)




perjantai 12. maaliskuuta 2010

Arkea ja vähän reeniä...



Arkea ja vähän tokoo

Arki rullaa omalla painollaan ja Romeon kanssa treenataan aina kun vaan jotain ehditään. Romeon kanssa on nyt ilo liikkua lenkeillä missä vaan, kun se osaa käyttäytyä tosi nätisti. =) Se ei ole enää pöhissyt yhtään toisille koirille tai millekään muullekaan tiellä liikkujalle tai vastaantulijalle. On oikeastaan aika kummallistakin miten helposti muutosta tuohon asiaan saatiin ja tuo hyvä käytös näyttäisi jopa olevan pysyvää. Hihnan nykäisyä tai tiukistelua, ei ole juurikaan ensimmäisten lenkkien jälkeen tarvittu, vaan homma toimii yhä. Isäntä sanoikin, että Romeota voi viedä lenkillä vaikka pikku sormella, joka on aika hurja muutos entiseen Romeoon, joka tempoi hihnassaa ja rähjäsi vastaantuleville koirille ja veti ihmisiä päin. Nyt Romeo luottaa selvästi minuun ja toisaalta tietää, että en salli sen hölmöillä hihnassa, joten lenkit ovat kummallekin osapuolelle oikein miellyttäviä.

Joka päivä pyritään myös reenaamaan jotakin, eli ainakin vähän tokoa. Perusasento on Romeolla hyvä ja suora ja seuraaminen sujuu kanssa kohtuullisesti. Toisinaan takapää pyrkii vähän tuleemaan sivulle, mutta ei mitenkään pahemmin. Liikkeen pysähdyttyä R. istuu ilman erillistä käskyä. Maahanmeno liikkeestä ja eteen sujuu hyvin. Ei ole enää niin vinossa kun ennen tai Romeo ei loju lonkalla, kuten aiemmin usein teki. Vauhtia on jostakin tullut tekemiseen, joten ihan jees. Paikallaoloa ollaan treenattu myös. Ensin koiran jättö maa-käskyllä ja sitten paikka-käsky. Pyörin koiran ympäri ja väliin palaan palkkaamaan. Pysyy kohtuullisesti paikalla mutta pyrkii väliin nousemaan, jos aika käy pitkäksi. Ei ole ihan vielä sisäistänyt juttua, etteikö voisi välillä nousta... Luoksetuloissa pyrin saamaan R.n riittävän lähelle minua eli eteen istumaan. Palkkaa tarjoan jalkovälistä lentävällä pallolla taaksepäin tai namia niin, että namin saa vasta kun on riittävän lähellä minua eli ihan oikeassa kohtaa. Selvästi huomaa, että noin lähelle luoksetulo mitä tokossa esim. vaaditaan, ei ole koiralle välttämättä kovin luonnollista ja Romeo jää helposti vähän kauemmaksi istumaan. Nouto kapulalla on mennyt jostain syystä selvästi huonompaan suuntaan. Romeo on keksinyt, että kapula on mahtava purulelu. Sitä voi ainakin vähän pureksia ennen mammalle tuontia ja se pitää mahtavaa kolinaa kun sitä heittelee. :/ Täytyy yrittää paremmilla herkuilla ja nälkäisemmällä koiralla, saada tuota hommaa jotenkin toimimaan paremmin. Kun käännyn koiraan selin, siinä toivossa, että se toisi kapulan nopeammin minulle, niin takaa kuuluu hemmetinmoinen kolina ja puhina kun R. heittelee itsekseen kapulaa ja mählää sitä innoissaan suussaan. Ääni kyllä lupaavasti edes lähestyy minua, mutta toivottoman hitaasti. Kai tuota kunnollista kapulaotetta tarttisi alkaa harjoittelemaan ihan tosissaan. No joo, Reeniä vaan, jospa se siitä jossain vaiheessa alkaa toimimaan tuokin.

Romeo on kuitenkin mukava ja oppivainen elukka kaikkinensa. :) Selvää on, että minulla on hyvä harrastuskoira, joka myös tarvitsisi ja ansaitsisi hyvän ja osaavan ohjaajan. Siinä onkin sitä tavoitetta! Selväksi on jo tullut, että Romeo on hyvä koira juuri harrastuskaveriksi. Se oppii suhteellisen hyvin, kestää toistoja, ei paineistu helposti ja antaa anteeksi myös minun tekemiä virheitä. Esim. tokokurssin kouluttajan osaavissa käsissä tuota elukkaa on mukava sivusta katsoa, eli R. selvästi tarvitsee ohjaajan, joka on selkeä ja osaa näyttää koiralle sen, mitä siltä milloinkin vaatii. Toisaalta Romeo on myös hyvin energinen, kova ja vielä ainakin aika häiriöherkkä koira ja se tuo myös paljon haastetta kouluttamiseen. Onneksi enää ei vie kovinkaan kauan, kun päästään Romeon ehdottomasti niihin selkeästi vahvempiin ja mieluisampiin lajeihin, kuin mitä toko lajina Romeolle on. Lajeihin, mistä nimenomaan juuri tuo koira tykkää todella paljon, eli maastolajeihin ja jälkityöhön. Romeon intohimoa nenänkäyttöön ja jälkityöhön ei voinut olla huomaamatta viime kesänä ja syksynä, vaikka koira olikin silloin vielä hyvin nuori. Nuo ovat myös lajeja, missä koira saa toimia kaikkein eniten itsenäisesti ja tuntuvat sopivan hyvin juuri hollanninpaimenkoiralle. Mukavaa, tuskin maltan odottaa lumien sulamista! :D

sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

Äijä edistyy :)

Porukkatokossa

Romeon kanssa oltiin sunnuntaiseen tapaan porukkatokossa. Koiria oli paljon paikalla ja Romeoon olen oikeen tyytyväinen tänään! Yhtään puhinaa tai pörinää ei koirasta tunnin aikana kuulunut. Ei siis yhtään! :) Jotkut koirista pörisivät aika paljonkin ohitustilanteissa, mutta Romeo suhtautui niihinkin hyvin tyynesti ja keskittyi hienosti minuun. Selvästi Äijä on edistynyt tässä tosi paljon.:) Ennen ainakin kentälle tullessa, piti kaikille ilmoittaa pörähtämällä - "Täältä tulee Romeo, ettäs tiedätte." =)

Harjoittelimme tänään luoksepäästävyyttä, ohituksia ja kohtaamisia toisista koirakoista, seuraamista, liikkeestä maahanmenoa, -seisomista ja -istumista sekä kouluttaja kertoi lelupalkkauksesta.

Ohitukset menivät siis tänään Romeolta paremmin kuin koskaan aiemmin! Hihna löysällä Romeo ohitti läheltäkin vastaantulevia koiria. Kontakti oli hyvä ja koira keskittyi huomattavan paljon paremmin tekemiseen kuin esim. viime kerralla. Romeon ongelmana kun toisinaan on vähän huono keskittyminen häiriössä. Se kun on aina niin energinen, eläväinen ja tarkka ympäristöstä. Seuraaminenkin sujui ihan hyvin kuten myös liikkeestä maahanmeno, seisominen ja istuminen.

Loppupuolella treenejä keskittyminen alkoi jo vähän herpaantua ja mm. hyvät hajut alkoivat kiinnostaa nameja enemmän. Treenit kestävät tunnin, joten ihan ymmärettävää, että nuori koira ei jaksa samalla tavalla koko tuntia työskennellä. Meidän treenit sisältävät siis aina myös paljon leikkiä ja pyrähtelyjä, jolla saan Romeosta purettua paineet aina välillä jos vaikka näyttää siltä, että koiran rentous alkaa kadota ja se jännittää. Oikein iloinen näiltä osin tämän päivän harjotuksiin ja ennenkaikkea Romeon kauniiseen käytökseen toisten koirien suhteen.

Sitten se vaikein juttu eli luoksepäästävyys. Eli nyt ollaan siinä pisteessä, että vieraat ihmiset ovat lähes kaikki Romeosta ihan mukavia, niin kauan kun eivät työnnä niitä sormia sinne kitusiin. :/ Eli Romeo leikkii mielellään myös vieraiden kanssa narupallolla, ottaa heiltä namia ja on ystävällinen, mutta se varsinainen kopelointi pelottaa yhä kovasti. Tänään teimme sitten niin, että pidin koiraa kiinni ja kouluttaja kopeloi koiraa sen vastustelusta huolimatta. Alkuun Romeo yritti riuhtoa ja rempoa mutta kun en antanut sen tehdä sitä, vaan pidin sitä tiukasti paikoillaan, Romeo rauhoittui. Selvästi näki, että kovasti se polo jännittää tilanetta. Kehuin sitä samalla kun mieskouluttaja kosketteli koiraa. Toimenpiteen jälkeen annoin narupallon kouluttajalle, jotta hän leikittäisi nyt vuorostaan koiraa. Romeo selvästi arasteli alkuun kouluttajaa ja varovasti Romeo uskaltautui kuitenkin tarttumaan leluun, mutta ei varsinaisesti innostunut leikkimään. Leikitin ja rentoutin välillä itse koiraa ja palasimme vielä uudelleen mieskouluttajan luo. Tällä kertaa kouluttaja antoi Romeolle nameja ja taputuksia, jotka kelpasivat oikein hyvin. Romeo oli selvästi jo unohtanut ikävän toimenpiteen tältä vieraalta. Kouluttaja jopa houkutteli Romeon makupaloilla pienelle kävelylenkille kanssaan ja Romeo unohti mamman läsnäolon ja lähti ihan reippaana kouluttajan matkaan. Höh, sinne meni mun koira... :) Mukavaa on kuitenkin se, että Romeosta vieraat ihmiset ovat nyt pääsääntöisesti mukavia. Joten eiköhän tuo kopelointiongelman yli jossain vaiheessa päästä. Ja jos ei päästäisikään, niin ei siihenkään meidän maailma kaadu. Jos koiran raja kulkee siinä, niin eihän se koira silloin mikään huono koira ole jos muuten pärjäilee ihmisten ja toisten koirienkin kanssa ihan hienosti. Mukavat treenit taas ja kiva oli nähdä, että eteenpäin ollaan taas menty ihan reippaasti eikä yhdessä tehty työ ole mennyt hukkaan. Romeo selvästi edistyy. :)

lauantai 6. maaliskuuta 2010

perjantai 5. maaliskuuta 2010

Makkararinki


Makkararinki
Tänään olimme Romeon kanssa mukana ns. makkararingissä. Makkararinki koostuu vieraista ihmisistä ja sen tarkoitus on antaa apua niille koirille, jotka esim. suhtautuvat hieman epäluuloisesti vieraisiin ihmisiin, joille halutaan muuten henkilöhäiriötä, tarvitaan käsittelyapua tai rohkaistaan pelokkaita koiria vieraisiin ihmisiin vaikka namien avulla. Aivan ensiksi on sanottava, että viekää ihmiset ihmeessä niitä koiranpentuja ja erityisesti palveluskoirien pentuja kyseisiin ryhmiin! Pentuna on vitsa tässäkin väännettävä ja myöhemmin ongelmien korjaaminen on huomattavan paljon vaikeampaa. Makkararingin kun saa kivasti koottua muista koiranomistajista vaikkapa jostakin koiraharrastusseurasta. Mukava on aina nähdä, kuinka esim. hieman arat koirat rohkaistuvat nopeasti kun saavat muutamia positiivisia kokemuksia kivoista vieraista. Suosittelen :)
Romeo ringissä
Vieraita ihmisiä oli tänään meidän lisäksi mukana viisi. Ensin harjoittelimme niin, että yksi vieras kulki Romeon läheltä, kierteli ja pyöri ja palkkasin koiraa kontaktista ja nätisti olosta. Romeota vähän jännitti uusi tilanne, joten jatkoimme harjoitusta niin, että seuraavaksi vieraat muodostivat ympyrän, jonka väleistä kuljin Romeon kanssa, jotta koira pääsee tekemään jotakin ja paremmin rentoutuu. Romeon kontakti oli ihan surkea :/. Aamulla jätkä oli riehunnut pellolla pitkään terriereiden kanssa (kuvalinkki aamupäivän touhuihin: http://nonomooreromeo.kuvat.fi/kuvat/Pellolla%20kev%E4t%202010/ ) ja syönyt poikkeuksellisesti ennen treenejä. Tyhmä minä, mutta kiltisti R. meni, eikä jännittänytkään mitenkään suuremmin vaikka palkka ei niin kiinnostanutkaan. Silloin tällöin vilkuili vieraita, mitähän porukkaa tuokin on, kun tuossa seisoskelevat. :D Kun koira oli rento eikä jännittänyt tilanetta, vein Romeon autoon odottamaan seuraavaa harjoitusta. Sitten oli vastaavasti oma vuoro auttaa muita. Omistaja kertoi miten kutakin koiraa tulee kohdata ja sen mukaan aina toimittiin. Namia, leikkiä tai muuten vaan rentona seisoskelua. Romeon viimeinen harjoitus tällä kertaa oli se, että leikitin ensin itse ja sitten annoin narupallon vieraille jotka leikittivät koiraa. Romeo leikki innolla ja rentona kaikkien leikittäjien kanssa, joten mukavaan fiilikseen saatiin lopetus ja tästä on hyvä jatkaa seuraavalla kerralla taas lisää. :) Kiva treeni ja Romeo sai sitä mitä haettiinkin eli hyvän kokemuksen vieraista ihmisistä. =)

torstai 4. maaliskuuta 2010

Loma

Lomalla - Jippii - lomalla!

Treenattu ollaan kanssa joo, mutta...
- Tuhannen taalan kysymys? Mitä miettii Romeo, joka katselee meitä ihmisiä, jotka pelaavat lattialla Trivial Pursuitia? Pakko oli ottaa kamera esiin ja tallentaa pojan fiksuja ilmeitä pelin kulessa... :D Kello on yli puolen yön ja jätkää jo vähän väsyttääkin...









maanantai 1. maaliskuuta 2010

Holskujen sielunmaisemaan tutustumassa


Vierailulla
Käytiin tänään yhdessä Romeon kanssa jyväskyläläisessä holskukennelissä kuuntelemassa holskukasvattajan oppeja ja ajatuksia siitä, mitä tulee holskun luonteeseen ja kouluttamiseen. Valaiseva käynti ja taas on paljon uskoa siihen, että oikeilla jäljillä ollaan Romeon kanssa ja eteenpäin mennään. =)

Miun Mussukka
Selvää on, että Romeo on vahvaluontoinen ja suhteellisen kova koira, joka ei ihan pienestä hätkähdä. Se palautuu hyvin nopeasti ikävän kokemuksen jälkeen ennalleen ja on niin kuin ei mitään olisi ollutkaan. Oikein käsiteltynä Romeosta saa mitä parhaimman koti- ja ennen kaikkea myös oikein hyvän harrastuskoiran. Romeo on koira, joka vaatii kuitenkin itselleen vahvan ja määrätietoisen omistajan, joka kertoo sille hyvin selvästi rajat ja luo sille omalla käytöksellään turvaa. Romeo on ns. omasta mielestään vähän epävarma mutta kuitenkin myös kovis, joka tarvitsee sen omasta näkövinkkelistä katsottuna itselleen vielä vahvemman ja ns. kovemman johtajan kuin mitä se itse kokee olevansa. Sellaisen, jota se voi kunnioittaa, johtajan, johon se voi luottaa joka tilanteessa. Jännä oli huomata, miten Romeon alun ennakkoluulo vierasta ihmistä kohtaan kääntyi hyvin pian ystävälliseksi luottamukseksi, kun vieras ihminen näytti Romeolle sen, mikä on sallittua ja mikä taas ei.

Luoksepäästävyys
Luoksepäästävyyttä harjoiteltiin ilman mitään leluja tai nameja. Luoksepäästävyys ja tutkiminen ei ole mikään temppu, mistä koiraa tarvitsee tai tulee palkita. Makkararinkejä ei kannata siinä mielessä suosia. Koira kyllä syö makkaran hyötymättä siitä sen enempää ja se ei vie asiaa eteenpäin. Koiran pitää ymmärtää, että tutkimusta pitää sietää eikä siinä mitään pahaa tapahdu. Riittävän monta toistoa ja koira hyväksyy asian. Hyvin yksinkertaista, mutta totta. Koira tutkitaan ja piste. Siitä ei kannata tehdä numeroa eikä mitään showta.

Romeo kokeili alkuun hieman pelottelua uuteen ja rohkeaan ihmiseen mutta määrätietoinen, päättäväinen, mutta ystävällinen käsittely palautti koiran välittömästi ruotuun. Hauska nähdä Romeon huomaavan, että tämä ihminen ei anna Romeon venkoilla yhtään tai ei pelkää koiraa, sille täytyy olla vaan kiltti. Romeon sai vaikka vääntää solmuun eikä käsittely tuottanut pienintäkään ongelmaa. Jännä oli huomata, että Romeo ei oikeasti pelännyt eikä osoittanut epävarmuuden merkkejä kun käsittelyä jatkettiin, vaan se olikin yllättävän rento. Romeo kunnioitti selvästi ihmistä, joka tietää mitä tekee ja otteet ovat päättäväiset ja varmat. Koki ilmeiseti jotenkin tämän ihmisen turvalliseksi. Käsittelyä jatkettiin aina niin kauan, että koira oli lopulta täysin rento ja huomasi, että eihän tässä oikeasti mitään pahaa tapahtunut. Venkoilu ei siis koskaan auta kiinni pitämisessä, vaan vasta kun koira rauhoittuu, tilanne loppuu ihmisen annettua siihen lupa. Sitten vasta koira pääsee vapaaksi.

Jatkossa on tarkoitus tavata näitä ns. rohkeita ihmisä (epävarmat kopeloitsijat vaan pahimmassa tapauksessa pahentavat tilannetta), jotka tekevät homman aina loppuun asti ja koiran venkoilulle ei anneta koskaan periksi. Haastetta ja työtä riittää vielä, mutta jo nyt muutos koiran käyttäytymisessä parempaan on ollut niin suuri ja niin lyhyessä ajassa tapahtunut, että kovin väärin tämä ei voi mennä. :) Tämän päivän jälkeen, en jaksa uskoa, että näyttelyissäkään tuon luoksepäästävyyden kanssa on mitään ongelmia jatkossa, kunhan handleri osaa asiansa, eikä jännitä suotta kuten minä itse tein.

Itse olen aina ollut koirien kanssa ns. kovempaan tai tiukempaan kasvatustapaan kielteisesti suhtautuva mutta selvää on, että koirissa on valtavia luonne-eroja. Se mikä sopii toiselle koiralle, ei välttämättä käykään sitten enää toiselle koiralle. Pelkällä ns. hyvällä - kehuin ja namein, leluin ym. palkaten - ei Romeon kaltaisesta vahvaluontoista suurta uroskoiraa kasvateta, niin ihanaa kuin se olisikin, se ei vaan yksinkertaisesti Romeon kohdalla toimi. Romeo on minun ensimmäinen palveluskoira ja kovasti on minullakin ollut uutta opittavaa tuon koiran kanssa. Omia koulutustapoja on pitänyt puntaroida uudelleen ja miettiä myös uusia näkökulmia asioihin. Kuka vie ja ketä?-tyyliin ja voisiko muuttaa omia tapoja jotenkin ym. Aina onneksi oppii uutta ja holskurintamalla on apua oikein kivasti saatavilla. Kiitos taas tänäänkin hyvistä neuvoista ja holskuasiantuntemuksesta sekä suuresta avusta Ellille. Palaamme taas näiden treenejen merkeissä asiaan. :)