Äijä edistyy :)

Porukkatokossa

Romeon kanssa oltiin sunnuntaiseen tapaan porukkatokossa. Koiria oli paljon paikalla ja Romeoon olen oikeen tyytyväinen tänään! Yhtään puhinaa tai pörinää ei koirasta tunnin aikana kuulunut. Ei siis yhtään! :) Jotkut koirista pörisivät aika paljonkin ohitustilanteissa, mutta Romeo suhtautui niihinkin hyvin tyynesti ja keskittyi hienosti minuun. Selvästi Äijä on edistynyt tässä tosi paljon.:) Ennen ainakin kentälle tullessa, piti kaikille ilmoittaa pörähtämällä - "Täältä tulee Romeo, ettäs tiedätte." =)

Harjoittelimme tänään luoksepäästävyyttä, ohituksia ja kohtaamisia toisista koirakoista, seuraamista, liikkeestä maahanmenoa, -seisomista ja -istumista sekä kouluttaja kertoi lelupalkkauksesta.

Ohitukset menivät siis tänään Romeolta paremmin kuin koskaan aiemmin! Hihna löysällä Romeo ohitti läheltäkin vastaantulevia koiria. Kontakti oli hyvä ja koira keskittyi huomattavan paljon paremmin tekemiseen kuin esim. viime kerralla. Romeon ongelmana kun toisinaan on vähän huono keskittyminen häiriössä. Se kun on aina niin energinen, eläväinen ja tarkka ympäristöstä. Seuraaminenkin sujui ihan hyvin kuten myös liikkeestä maahanmeno, seisominen ja istuminen.

Loppupuolella treenejä keskittyminen alkoi jo vähän herpaantua ja mm. hyvät hajut alkoivat kiinnostaa nameja enemmän. Treenit kestävät tunnin, joten ihan ymmärettävää, että nuori koira ei jaksa samalla tavalla koko tuntia työskennellä. Meidän treenit sisältävät siis aina myös paljon leikkiä ja pyrähtelyjä, jolla saan Romeosta purettua paineet aina välillä jos vaikka näyttää siltä, että koiran rentous alkaa kadota ja se jännittää. Oikein iloinen näiltä osin tämän päivän harjotuksiin ja ennenkaikkea Romeon kauniiseen käytökseen toisten koirien suhteen.

Sitten se vaikein juttu eli luoksepäästävyys. Eli nyt ollaan siinä pisteessä, että vieraat ihmiset ovat lähes kaikki Romeosta ihan mukavia, niin kauan kun eivät työnnä niitä sormia sinne kitusiin. :/ Eli Romeo leikkii mielellään myös vieraiden kanssa narupallolla, ottaa heiltä namia ja on ystävällinen, mutta se varsinainen kopelointi pelottaa yhä kovasti. Tänään teimme sitten niin, että pidin koiraa kiinni ja kouluttaja kopeloi koiraa sen vastustelusta huolimatta. Alkuun Romeo yritti riuhtoa ja rempoa mutta kun en antanut sen tehdä sitä, vaan pidin sitä tiukasti paikoillaan, Romeo rauhoittui. Selvästi näki, että kovasti se polo jännittää tilanetta. Kehuin sitä samalla kun mieskouluttaja kosketteli koiraa. Toimenpiteen jälkeen annoin narupallon kouluttajalle, jotta hän leikittäisi nyt vuorostaan koiraa. Romeo selvästi arasteli alkuun kouluttajaa ja varovasti Romeo uskaltautui kuitenkin tarttumaan leluun, mutta ei varsinaisesti innostunut leikkimään. Leikitin ja rentoutin välillä itse koiraa ja palasimme vielä uudelleen mieskouluttajan luo. Tällä kertaa kouluttaja antoi Romeolle nameja ja taputuksia, jotka kelpasivat oikein hyvin. Romeo oli selvästi jo unohtanut ikävän toimenpiteen tältä vieraalta. Kouluttaja jopa houkutteli Romeon makupaloilla pienelle kävelylenkille kanssaan ja Romeo unohti mamman läsnäolon ja lähti ihan reippaana kouluttajan matkaan. Höh, sinne meni mun koira... :) Mukavaa on kuitenkin se, että Romeosta vieraat ihmiset ovat nyt pääsääntöisesti mukavia. Joten eiköhän tuo kopelointiongelman yli jossain vaiheessa päästä. Ja jos ei päästäisikään, niin ei siihenkään meidän maailma kaadu. Jos koiran raja kulkee siinä, niin eihän se koira silloin mikään huono koira ole jos muuten pärjäilee ihmisten ja toisten koirienkin kanssa ihan hienosti. Mukavat treenit taas ja kiva oli nähdä, että eteenpäin ollaan taas menty ihan reippaasti eikä yhdessä tehty työ ole mennyt hukkaan. Romeo selvästi edistyy. :)