Arkea ja vähän reeniä...

Arkea ja vähän tokoo

Arki rullaa omalla painollaan ja Romeon kanssa treenataan aina kun vaan jotain ehditään. Romeon kanssa on nyt ilo liikkua lenkeillä missä vaan, kun se osaa käyttäytyä tosi nätisti. =) Se ei ole enää pöhissyt yhtään toisille koirille tai millekään muullekaan tiellä liikkujalle tai vastaantulijalle. On oikeastaan aika kummallistakin miten helposti muutosta tuohon asiaan saatiin ja tuo hyvä käytös näyttäisi jopa olevan pysyvää. Hihnan nykäisyä tai tiukistelua, ei ole juurikaan ensimmäisten lenkkien jälkeen tarvittu, vaan homma toimii yhä. Isäntä sanoikin, että Romeota voi viedä lenkillä vaikka pikku sormella, joka on aika hurja muutos entiseen Romeoon, joka tempoi hihnassaa ja rähjäsi vastaantuleville koirille ja veti ihmisiä päin. Nyt Romeo luottaa selvästi minuun ja toisaalta tietää, että en salli sen hölmöillä hihnassa, joten lenkit ovat kummallekin osapuolelle oikein miellyttäviä.

Joka päivä pyritään myös reenaamaan jotakin, eli ainakin vähän tokoa. Perusasento on Romeolla hyvä ja suora ja seuraaminen sujuu kanssa kohtuullisesti. Toisinaan takapää pyrkii vähän tuleemaan sivulle, mutta ei mitenkään pahemmin. Liikkeen pysähdyttyä R. istuu ilman erillistä käskyä. Maahanmeno liikkeestä ja eteen sujuu hyvin. Ei ole enää niin vinossa kun ennen tai Romeo ei loju lonkalla, kuten aiemmin usein teki. Vauhtia on jostakin tullut tekemiseen, joten ihan jees. Paikallaoloa ollaan treenattu myös. Ensin koiran jättö maa-käskyllä ja sitten paikka-käsky. Pyörin koiran ympäri ja väliin palaan palkkaamaan. Pysyy kohtuullisesti paikalla mutta pyrkii väliin nousemaan, jos aika käy pitkäksi. Ei ole ihan vielä sisäistänyt juttua, etteikö voisi välillä nousta... Luoksetuloissa pyrin saamaan R.n riittävän lähelle minua eli eteen istumaan. Palkkaa tarjoan jalkovälistä lentävällä pallolla taaksepäin tai namia niin, että namin saa vasta kun on riittävän lähellä minua eli ihan oikeassa kohtaa. Selvästi huomaa, että noin lähelle luoksetulo mitä tokossa esim. vaaditaan, ei ole koiralle välttämättä kovin luonnollista ja Romeo jää helposti vähän kauemmaksi istumaan. Nouto kapulalla on mennyt jostain syystä selvästi huonompaan suuntaan. Romeo on keksinyt, että kapula on mahtava purulelu. Sitä voi ainakin vähän pureksia ennen mammalle tuontia ja se pitää mahtavaa kolinaa kun sitä heittelee. :/ Täytyy yrittää paremmilla herkuilla ja nälkäisemmällä koiralla, saada tuota hommaa jotenkin toimimaan paremmin. Kun käännyn koiraan selin, siinä toivossa, että se toisi kapulan nopeammin minulle, niin takaa kuuluu hemmetinmoinen kolina ja puhina kun R. heittelee itsekseen kapulaa ja mählää sitä innoissaan suussaan. Ääni kyllä lupaavasti edes lähestyy minua, mutta toivottoman hitaasti. Kai tuota kunnollista kapulaotetta tarttisi alkaa harjoittelemaan ihan tosissaan. No joo, Reeniä vaan, jospa se siitä jossain vaiheessa alkaa toimimaan tuokin.

Romeo on kuitenkin mukava ja oppivainen elukka kaikkinensa. :) Selvää on, että minulla on hyvä harrastuskoira, joka myös tarvitsisi ja ansaitsisi hyvän ja osaavan ohjaajan. Siinä onkin sitä tavoitetta! Selväksi on jo tullut, että Romeo on hyvä koira juuri harrastuskaveriksi. Se oppii suhteellisen hyvin, kestää toistoja, ei paineistu helposti ja antaa anteeksi myös minun tekemiä virheitä. Esim. tokokurssin kouluttajan osaavissa käsissä tuota elukkaa on mukava sivusta katsoa, eli R. selvästi tarvitsee ohjaajan, joka on selkeä ja osaa näyttää koiralle sen, mitä siltä milloinkin vaatii. Toisaalta Romeo on myös hyvin energinen, kova ja vielä ainakin aika häiriöherkkä koira ja se tuo myös paljon haastetta kouluttamiseen. Onneksi enää ei vie kovinkaan kauan, kun päästään Romeon ehdottomasti niihin selkeästi vahvempiin ja mieluisampiin lajeihin, kuin mitä toko lajina Romeolle on. Lajeihin, mistä nimenomaan juuri tuo koira tykkää todella paljon, eli maastolajeihin ja jälkityöhön. Romeon intohimoa nenänkäyttöön ja jälkityöhön ei voinut olla huomaamatta viime kesänä ja syksynä, vaikka koira olikin silloin vielä hyvin nuori. Nuo ovat myös lajeja, missä koira saa toimia kaikkein eniten itsenäisesti ja tuntuvat sopivan hyvin juuri hollanninpaimenkoiralle. Mukavaa, tuskin maltan odottaa lumien sulamista! :D