Ulla Kaukosen Agilityn Hyppykurssista 14.-15.8.2010 muistiinpanoja
Ensimmäinen päivä
Lämmittelyn tärkeys. Siitä kirjoitin jo aiemmin, joten ei siitä tässä enempää
- Agility on vaativa laji ja sitä voi verrata ihmisillä huippu-urheiluun.
- Paljon koiria ns. hajoaa lajissa ja hyppytekniikan on oltava kunnossa ja oikea. Väärä hyppytekniikka on koiralle epämiellyttävää.
- Harjoiteltava on koiran mukaan, eikä koskaan liikaa.
- Koiran hypyn tulisi olla aina vaivaton ja äänetön.
- Alkuun ei tule vaatia koiralta nopeutta eikä rimoilta korkeutta. Hitaus on hyvä merkki, silloin koira ajattelee. Vauhti tulee vasta myöhemmin.
Puhuttiin myös koiran tehtävistä agissa eli siitä miten koira arvioi reittiä esteelle ja esteen etäisyyttä ja ponnistuspaikan arviointia.
Ohjaajaan tulee olla reipas ja itsevarma ja käskyttää kunnolla. Oma asenne on tärkeä.
Kouluttaja kertoi myös erilaisia syitä mahdollisiin hyppyongelmiin ja esim. riman pudotus juontaa usein tapahtumaan mitä on tapahtunut aiemmin eli jo paria estettä ennen.
Koiralla on kolmen sekunnin muisti, jonka jälkeen se miettii jo muuta! Älä siis rankaise koskaan koiraa rimanpudotuksesta tms.
Kouluttaja kertoi mm. koiran antomiasta ja fysiologiasta sekä kävimme läpi etäisyyksien arviontia ja hyppytekniikkaa.
Ulla Kaukonen kertoi myös syvätuesta ja syvistä lihaksista. Eli vilkaskin ja liikkuva koira voi olla vailla syviä lihaksia, jotka ovat koiralle erittäin tärkeitä ja suojaavat koiraa mahdollisilta jumeilta ja kolhuilta. Hyvät lihakset kestävät paremmin myös kolhuja ja törmäyksiä. Niiden tehtävä on myös tukea niveliä, auttaa kropan hallinnassa ja tuoda lihasten voima käyttöön. Ne aktivoituvat vasta hitaassa liikkeessä ja tasapainoillessa.
Kaukonen kertoi myös pentujen agilitysta. Pentu on siis agilityssa iältään n. 14 kk, jolloin viimeiset kasvulevyt kiinnittyvät. Muu kroppa on valmis vasta 2-3 vuotiaalla koiralla.
Korkeuden kanssa tulee mennä maltilla ja tarkkailla koiran kroppaa. Apuohjaaja on hyvä ja näkee sivusta koiran tekniikan ja myös koiran halun hypätä.
Tuli myös selväksi, että lepopäivät ovat erittäin tärkeitä ja treenaus liian usein heikentää suoritusta.
Ohjaajahäiriötä kannattaa ottaa aika pian harjoitteluun mukaan, jotta koira tottuu siihen alusta asti. Ohjaaja siis liikkuu kentällä ja vaihtaa paikkaa.
Romeo
Kouluttajan palute Romeosta oli, että Romeo on agiin vielä ns. pentu ja sille tulee antaa runsaasti aikaa kasvaa ja kehittyä ja oppia hallitsemaan oma kehonsa. Se on vielä melko holtiton kroppansa kanssa mutta sillä on kuitenkin mukavasti ajatus mukana hommassa.
Agiin Romeo on siis vielä täysin keskenkasvuinen ja tarvitsee vielä paljon aikaa. Romeon ikäisellä koiralla ei tulisi juurikaan hyppyjä tehdä muuta kun korkeintaan ihan matalilla rimoilla. Kouluttaja suositteli käyttämään Romeon kanssa set pointteja eli ns. ponnareita, joka on putken puolikas eikä satu koiraan. Vasta kun kynnet lakkaavat kokonaan osumasta niihin, niin tilalle voivat tulla pikku hiljaa rimat. Perussarjaa ja niitä mitä viikonloppuna harjoiteltiin, voidaan tehdä jo vapaasti. Lähinnä reenattiin siis ponnareilla kaikki esteet.
Kurssin antia
Kurssi herätti paljon ajatuksia. Koiria hajoaa lajissa yllätävänkin paljon. Kaikki rodut eivät mielestäni sovellu lajiin.
Tekniikan on oltava ehdottomasti kunnossa, jotta koiran voi antaa hypätä. Oikean hyppytekniikan tärkeys korostui kurssilla ja se, että hyppäämään ei kannata ohjata koiraa miten sattuu tai väärästä kohtaa. Liikaa ei saa myöskään harjoitella.
Syvät lihakset täytyy saada koiralla kuntoon koska niillä ja koirien jumeilla ja erilaisilla kivulla on ihan selvä yhteys. Hidas kävely ja tasapainoilu siis kunniaan. ;) Hyvä asia tämä ja yksi kurssin parasta antia, jota en ole tiennyt aiemmin.
Muutenkin oli mukavaa olla kurssilla ottamassa oppia kun vielä ei ole ehtinyt virheitä tehdä kun ei ole lajia harrastanut. Ehdottomasti toivoisi kaikkien käyvän vaikkapa juuri Ullan kurssin ennen agin aloittamista. Kurssi oli oikein hyvä ja monipuolinen. :)
Varmaan paljon tärkeitä juttuja jäi vielä sanomatta mutta tässä ainakin jotakin. :)
