Uudenlaista arkea opettelemassa

Pentuhypetyksen ohella vähän muitakin kuulumisia! Syksy on tullut lähes huomaamatta ja lähes mennytkin, kun ensilumikin on jo käynyt maassa. Myylle oli suunnitelmissa vielä yksi hakukoe tälle kaudelle, mutta koe peruuntui järjestäjien toimesta, koska Iisalmeen tulikin talvi. 

Isot koirat ovat päässeet juoksemaan paljon metsään ja ne ovat nauttineet viilenevistä ilmoista.

Yliopistomaailma opiskeluineen ja siihen yhdistettynä pentuarki muun lauman ohella alkavat pikku hiljaa yhdistyä ja uusi arki löytää omanlaistaan rytmiään. Moore on poissa ja Caru on laumassa. 

Opinnot työllistävät täysipäiväisesti esseineen, tentteineen ja ihan uudenlaisine haasteineen. Oppimistehtäviä on ollut paljon odotettua enemmän. Tehtävät ovat myös hyvin laajoja kokonaisuuksia, eikä akateemisen yli 10 sivun esseen kirjoittaminen suju ihan hetkessä. Nautin silti opinnoista ja myös opintojen tuomasta uudenlaisesta vapaudesta ja siitä, että päivät ovat hyvin erilaisia. Pennulle jää aikaa toisinaan jopa melko ruhtinaallisesti, kun aika monia luentoja voi katsoa tallenteina myös kotona. Hyvää vastapainona opinnoille ovat koirat, eikä vapaa-ajan ongelmia ole.  

Tällä hetkellä talossa on melkoinen pentukaaos. Pentu levittää lelunsa joka paikkaan, eikä kukaan ehdi niitä siivoamaan. Pissaakin on vähän joka paikassa ja pennun imelä haju lähinnä jo ällöttää.

Koiran pennun tulo tuo ihan mieleen vauvaperheen arjen. Omalla tavallaan pentuaika on raskasta, mutta onhan se silti myös hyvin antoisaa ja ihanaa. Caru on jo lähes sisäsiisti, jos sen vaan joku ehtisi viedä oikeaan aikaan ulos. Carun kiltteys on aika lailla varissut ekoista viikoista ja varsinkin iltaisin pennusta tulee esiin pieni perkele. Caru on nyt siinä kaikkein ikävimmässä puruiässä ja se roikkuu naskalihampaillaan koko ajan kaikessa mikä liikkuu, roikkuu tai pysyy paikallaan. 

Romeo auttaa hienosti pennun hoidossa. Se onkin pennun luottoleikittäjä ja pennun palvonnan kohde. Romeo osaa sanoa pennulle uskottavasti, jos se ei jostain tykkää. Romeo tuntuu tykkäävän uudesta pikku ystävästään ja se usein oma-aloitteisesti leikittää pentua. Pennun ja Romeon voi huoletta tyrkätä yhdessä takapihalle. Pentua ei edes  kovin helposti palele Romeon seurassa, koska silloin ei ehdi istumaan kun pitää juosta lujaa Romeon perässä.

Myy on alkanut myös kiinnostumaan pennusta ja tutkinut sitä aiempaa enemmän. Se tarvitsee pennun tutustumiseen enemmän aikaa kuin mitä Romeo, mutta luulen, että tuostakin tulee vielä hyvä parivaljakko. Tässä pikku pätkä tämän aamun yhteislenkiltä.

Caru on edelleen söpö, joskin ulkonäkö hämää mitä kiltteyteen tulee. 😅

Hihnassakin ollaan harjoiteltu kulkemaan.

Caru on käynyt myös neljänsissä hakutreeneissä. Palo hakuun on saatu nyt syttymään ja muuta tavoitetta pennulle ei vielä tässä vaiheessa ole. Talvi tulkoon kun on tullakseen, olemme valmiit jäämään hyvillä mielin tauolle. 

Koostin myös pienen pentuvideon muistoksi Carun pentuajoista, koska pentu kasvaa vauhdilla ja kohta se on jo iso koira.