Tottikset aloitettiin Myyn kanssa nyt ensimmäistä kertaa kiertymän jälkeen. Oltiin siis ekaa kertaa tänä vuonna ulkokentällä. Olihan se mahtavaa, vaikka arvatenkin mielentila oli Myyllä aika energinen ja ääntäkin oli. Virtaa on nyt ihan liikaa. Siihen varmasti auttaa jo pelkästään sekin, kun päästään tekemään enemmän. Yritän lohduttautua sillä, että ainakin energiaa ja kontaktia löytyy, eikä tuota koiraa tarvitse sen kummemmin nostatella. Seuraamisessa todella vahvaa poikittain painattamista, joka onneksi edes vähän väheni kun pääsi tekemään kauemmin... Myyn kaunis seuraaminen on kuin muisto siitä mitä se joskus on ollut. Palauteltiin jäävät taas mieleen. Istuminen ok. Maahanmenossa jäi muistaakseni jonkun kerran istumaan. Seisomisessa valui perään ekan kerran, mutta sitten alkoi pikku hiljaa muistaa mikä oli jutun juoni. Kapulalle karkasi. Palasi kyllä heti kun huomautin. Eteenmenoja kaksi, joista molemmat yllättävän hyvät siihen nähden mitä ovat olleet. Matkaa ei ollut niin paljon kun yleensä (peli olisi ollut täysin menetetty pitkästä matkasta) ja putosi hyvin maahan, eikä käskykään ollut mikään ruma. Nyt on oltava itse todella rauhallinen ja kärsivällinen, jotta tuon rakkaan pikku apinan saa taas kunnolla ohjaukseen.
Pk-hyppyjä käydään tekemässä juhannusviikolla ja silloin olisi tarkoitus myös ampua.
Hakutreeneissä tehtiin viime kerralla pidempää rataa. Myylle kahdeksan maalimiestä ja tällä kertaa kiintorulla käytössä. Etukulmat hallinnan kautta ilman palkkaa. Umppareilta palkka, väliin pari tyhjää, jotka olivat todella nättejä ja lopusta taas löytöjä. Kokonaisuudessaan rata kulki erittäin hyvin. Joitakin pieniä juttuja nousi esiin mitä tulee jatkossa seurata. Ihan pientä härväämistä löydöissä piiloilla. Joistakin maalimiehistä on kiinnostuneempi kuin toisista. Jostain syystä (etsii irtorullaa?) Myy käy makuulla maalimiehellä löydöissä ja ottaa tässä asennossa rullan suuhunsa ja lähtee... Sinälläänhän tuo on ihan sama, kunhan ei itse sekaannu onko näytöllä vai ei. Käy ainakin hyvin perillä asti. Oli kyllä hyvin tyytyväinen koira näiden treenien jälkeen.
Tänään suuntaamme ensi kertaa tänä vuonna mökille (jos norovirukseni viimeinkin alkaisi helpottamaan) ja siellä on luvassa jälkitreenejä! Eikä pelkästään Myylle, vaan molemmat veteraanipojat pääsevät verijäljelle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti