Sairastuvalta taas päivää!

Elossa ollaan (kirjaimellisesti..) yhä. Mikä parasta, Myyn vointi alkaa viimeinkin olla oikein hyvä. Pikku hiljaa ollaan palaamassa taas kohti normaalia elämää. Ilman vastoinkäymisiä toipuminen ei ole kuitenkaan edennyt.

Ensimmäisten leikkauspäivien jälkeen, (6 pv. leikkauksesta) Myyllä alkoi tyhjän mahan oksentelu. Aina kun ruokaväli venyi töiden tai yön takia pitkäksi, oli oksennusta lattioilla. Mistäkö tiesin, että oksentelija oli varmasti Myy? No, kun sen päässä oleva kupu oli oksennuksessa kun tulin töistä. Oksennus oli lähinnä limaa, mutta varmasti koiralle ikävää yökkiä jatkuvasti vasta operoidulla vatsalla. Vaarana oli myös, että vatsan ompeleet pettävät. Pettivätkö ne? Siitäkään en voi olla täysin varma, vaikka joka suunnasta vakuutettiin, että ompeleet kestävät jo tuossa vaiheessa. Ei auttanut, kun ottaa taas kaikki pahoinvointi- ja närästyslääkkeet uudelleen käyttöön. Märkäruokaa meni paljon, kun en oikein uskaltanut muuta vielä tuossa vaiheessa antaa. Myy kuitenkin yökki, laihtui ja tilanne paheni lääkkeistä huolimatta. Päätin, että jotain muutosta on tapahduttava. Maalaisjärki käyttöön. Kaikki lääkkeet kerrasta veks ja Mooren elvytyspuuroa napaan. Ruokailukerrat  3 kertaa pv. ja tein kaikkeni hoitoringin ja töiden suhteen, että Myy sai ruokansa ajoissa. Aterioista kaksi on puuroa (aamu ja päivä) kolmas tuttua, hyvin liotettua nappulaa (ilta). Uunipuuro sisältää:

• vajaa 2 litraa vettä,
• 1400 grammaa ihmisille tarkoitettua kanaa, 
• hyvin liotettua (väh. 8 h) ohra-riisisuurimoita (4 dl), 
• pinaattia kaksi pussia, 
• pari porkkanaa raasteena, 
• ripaus merisuolaa,
• annosteluvaiheessa lisään jokaiseen ateriaan raakaa naudan mahaa ja toisinaan vähän öljyä. 

Tein isoja puuroannoksia, jota laitoin pakkaseen purkitettuna valmiisiin annoskokoihin. Välipaloina laktoositonta kermaviiliä ja raejuustoa vähän joka väliin... myös yöllä, jos olimme hereillä ja näytti, että Myytä närästää tai se on levoton.

Iltaruokana annan noin 1 1/2 dl. hyvin liotettua nappulaa. Sitä samaa mitä koirat ovat syöneet jo vuosia. Juuri ennen nukkumaan menoa, saatan antaa vielä noin desin raejuustoa. 

Märkäruoka myös kokonaan pois ja kas, tilanne alkoi korjaantua välittömästi. Yökkimiset loppuivat ja Myy voi nyt silminnähden paljon paremmin. Sitä ei närästä, eikä se yöki enää. Vatsa tuntuu olevan nyt kunnossa ja Myy kestää pidempiäkin ruokavälejäkin ilman yökkäilyä. Se on selvästi kylläinen ja tyytyväinen ja vatsa on nyt enemmän täynnä, kun mitä se oli märkäruoalla. Mikä parasta, Myy on tällä hetkellä ihan normi painossaan, jopa ihan aavistuksen pulskakin.

Naudan maha on varmasti ollut suuressa roolissa ja normalisoinut vatsan omat pöpöt antibioottikuurin jälkeen. Hätäpäissään ehdin leikkauksen jälkeisinä päivinä tilata hyvin sulavaa RC:n erikoisruokaa nappulana (14 kg säkin) sekä paljon märkäruokaa purkkeina, mutta eiköhän nuo kaikki tule käytettyä mökillä ja kisapäivinä, jolloin tarvitaan hyvin sulavaa ja turvallista ruokaa. 

Lenkit tehdään yhä koko ajan hihnan kanssa, mutta flexin kanssa vapautta on jo enemmän. Aamuisin tehdään paimenten kanssa tunnin kävelylenkki (n. 5 km) ja me molemmat olemme kovasti onnellisia näistä kävelyistä. Menohalujajan Myyllä olisi jo vaikka kuinka, mutta aika hyvin se on silti sopeutunut elämään, jossa ei oikeastaan tehdä muuta kuin syödä ja levätä.   

Huhtikuun lopulla tulee kuukausi leikkauksesta ja sen jälkeen aloitellaan pikku hiljaa myös vapaana liikkuminen pieninä annoksina. Pari kuukautta mennään yhä hillitysti, vähitellen liikuntaa lisäten ja kuntoa kohottaen. Kesäkuun alussa on tarkoitus aloitella myös pikku hiljaa treenit ja toiveissa olisi, että loppukaudesta viimeistään jo palattaisiin kisakentille.

Ruokailu jatkuu Myyllä (..ja muillakin koirilla) jatkossakin hyvin tarkkaan mietittynä, riskejä välttäen. Jos jotain silti sattuu, voin olla ainakin varma, että kaikkeni tein.. 

Käytiin eläinlääkärissäkin, mutta tällä kertaa ilman koiraa.