Linjoilla taas pienen tauon jälkeen. :) Lapsen vakava sairastaminen, Jyvässeudulla liikkuva kennelyskä ja kovat pakkaset - siinäpä syyt siihen, että viime päivinä ei olla treenailtu yhtikäs mitään. Ollaan "vaan" lenkkeilty, jotta koirat eivät ihan tylsisty. Onneksi kaikki on parempaan päin menossa, joten eiköhän tästä päästä taas jatkamaan treenejäkin entiseen malliin. Paukkupakkasetkin lauhtuivat mukavasti viikonlopuksi ja jäälle pääsi molempina päivinä. Koirien elämä on ollut lähinnä viime ajat >> tätä klick. Hyvin keksivät puuhaa itsekin ja saavat aikansa kulumaan. :D Videolla tulevat hyvin paimenten luonteet esille. Periksi ei anneta ja voittajaakaan ei aina ole. Jäälenkkejen jälkeen ottavat muun ajan rennosti.
Salakuva yöltä - pariskunta yöunilla |
Myy nukkuu yöt nykyään lähes Mooren kainalossa ja tuossa on kyllä niin hellyttävä pari, ettei toista ole. :D Moore on aina arvostanut ns. omaa tilaa, eikä metrin säteelle sen nukkumapaikasta ole ollut kenelläkään asiaa. Jos kaunis tyttö haluaa kuitenkin tulla joka yö sitkeästi kainaloon, onhan sitä lopulta annettava paatuneimmankin periksi...
***
Maanantaina Rompsu sai postista mitalin. Nauha oikein Hollannin väreissä. :)
Seuraamisessa Romeo puski eteen ja edisti kovasti. Oli vaan niin intoa täynnä... Hyvin kesti kuitenkin korjaamista, eikä laskenut tästä yhtään - päinvastoin. Kaukot myös hyvät ja teki kivalla ilmeellä. Liikkeestä maahanmeno myös nätti, sikäli mikäli oikein näin. Liikkeestä seisominen oli unohtunut. Putosi kolme kertaa kauniisti maahan seiso-käskyllä. Lyhyt paikkamakuukin tehtiin ja saatiin siihen hyvää häiriötä, kun kentällä samaan aikaan lämmitteli myös kelpieuros, joka koitti provosoida Romeota katsein ja murinoin... Tämä piti hyödyntää ja tehtiin myös paljon hyviä kontaktiharjoituksia. Mitä suurempi häirö, sen paremmin Romeo tekee vietin noustessa. Pitkä tokotauko oli tehnyt taas pelkästään hyvää ja vaikka olen miettinyt Romeon tokoilujen kokonaan lopettamistakin, niin enpä tiedä. Toinen tykkää lajista kuitenkin noin paljon.
Agissa aiheena oli Juostaan ja rytmitetään. Juosta siis sai ja oma tossu oli jotenkin jähmeä, enkä pysynyt Romeon vauhdissa... Tiina puhui jotain sipsuttelusta ja siltä se kyllä tuntuikin. Rytmityksessä huomasi oman juoksulinjan tärkeyden. Kovin helposti veti koiran perässään hypyn ohi (3-hyppy), jos juoksulinja jäi liian kauaksi hypystä. Pussiin tulo hypyn jälkeen oli myös melko haastava vaikean kulman takia, enkä ehtinyt millään tekemään persjättöä kasiesteelle... Koko ajan oli tunne, että myöhässä ollaan, mutta Romeo kyllä pelasteli paljon... Kivaa oli. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti