Kadonneen sirun metsästystä, isi-tytärtapaaminen ja paljon muuta

Isä ja tyttö  HU JMVA LV JMVA EE JMVA LTJV-13 LVJV-13 TLNJW-13 TLNW-13 JMV-13 HERTOGIN HADEWYCH V.D. ROZEBORGH Rauha ja Romeo

Kaikenlaista on puuhattu reenilöiden parissa taas viikon aikana, joten tässäpä vähän koostetta.

Torstaina oli kilparyhmän treenit. Romeon kanssa ennen varsinaisten treenejen alkua kentällä tuloa (kontaktia ja muutaman askeleen seuraamista) ja samalla haettiin sitä oikeata tunnetilaa tekemiseen. Näyttää ihan kivalta; iloista ja vahvaa tekemistä. Viileämpi ilma on selvästi piristänyt holskua.

Myyn kanssa onkin sitten menty aavistus huonompaan suuntaan, mikä kuitenkin on ihan täysin ymmärrettävää. Omat työt ovat taas alkaaneet ja koirat viettävät pahimmoillaan lähes 9 tunnin päiviä keskenään kotona. Kotoa kun nappaa pennun suoraan tottistreeneihin ilman sen kummempaa lenkkiä, jota ei siis ehdi välissä tekemään, meno ei näytä ihan niin hyvältä kuin kesällä, jolloin muuta aktiviteettiä oli päivän aikana tasaisesti ja huomattavan paljon enemmän... Mitään tuhoja tms. pentu ei päivän aikana ole tehnyt. Luut ovat tyydyttäneet hyvin sen pureskelutarpeen ja pentu mitä todenäköisemmin nukkuu rauhassa päivän pitkän aamulenkin jälkeen. Kaikki energia purkautuu kuitenkin meidän tullessa kotiin ja sitten virtaa on kuin pienessä kylässä.

Liinaa jatkossa kaivataan, jotta neiti malttaa jättää treenikentän sivussa olevat ihmiset tervehtimättä kesken treenejen. Sivulle tuloja otettiin torstaina muutamia, sekä maahanmenoja ja vauhtiluoksetulo. Toisella kierroksella otin pennun paikkamakuuseen muiden tehdessä kentällä hommia. Alkuun Myyn piti pompahtaa pystyyn muutamia kertoja, mutta loppua kohden rauhottui jo hienosti ja pysyi maassa. Pikku lapsi antoi Myylle treeneissä myös makkaraa ja sekös oli Myystä mukavaa.

Kärsivällisyyttä ohjaajalle kaivataan nyt runsaasti... :)

***
Lauantaina olin Jatpailuissa töissä ja kisaamassa. Kisat olivat tällä kertaa joukkuekisat, eli jokainen treeniryhmän koirakko sai osallistua. Kolme parasta tulosta laskettiin mukaan kisaan. Jotenkin jännitin mukamas suurta yleisöä niin, että sössin lähdön. Pasmat meni sekaisin, kun Romeo odottamatta varasti. En korjannut ja palauttanut sitä takaisin, minkä teen aina. Tämä oli tietenkin suuri virhe, joka kostautui heti kolmannella esteellä, kun en ehtinyt ohjata Romeota putkeen, jolloin se sukelsi putken väärään päähän. Huolimattomuutta ja ihan turhaa hätäilyä. Missä oli oma keskittyminen? Huoh... :( Ehkä tuo oma väsymyskin näkyy nyt tekemisessä. Arki kun on melko tappavaa nyt, kun asuu niin kaukana työpaikasta ja työmatkat kestävät ihan liian kauan... Saatiin hylsy ansaitusti, vaikka rata oli sinällään varsin helppo. Joukkueemme teki kaksi nollaa (Hyvä Satu ja Eija!) ja kaksi hyllyä, joten meidän tuloksin ei palkintoja pokattu.

***
Sunnuntaina lähdettiin jo aamusta ajelemaan Killinkoskelle hakemaan kasvattaja Katian luota Romeolle uutta mikrosirua hajonneen sirun tilalle. Yllätys olikin melkoinen, kun laite haettiin ja siru piippasi välittömästi juuri siinä missä olen tiennyt sirun aina olevan! Kolmasti asia vielä varmistettiin - joka kerta siru löytyi heti -  olihan se uskottava, että Romeolla on kuitenkin toimiva siru. Asiasta tekee mielenkiintoiseksi se, että viime viikonlopun kokeessa kaikilta muilta koirilta sirunlukulaite löysi sirun heti, kun taas Romeolta sirua ei löytynyt, vaikka koira tutkitiin moneen kertaan ja erityisen huolella läpi...

Katia kirjoitti todistuksen sirun olemassaolosta, jonka toimitan kokeen järjestäjille, jotta Romeon viimeisin mejätulos saadaan voimaan. Jatkossa pidän myös samaisen todistuksen Romeon papereiden välissä, jotta vastaisuuden varalle on esittää, että tämmöistäkin voi tapahtua. Sirua ei vaan löydy ilman mitään selittävää syytä.

Matka Killinkoskelle ei missään tapauksessa ollut kuitenkaan turha... :) Tavattiin taas maailman ihanin Romeon Rauha-pentu (HERTOGIN HADEWYCH V.D. ROZEBORGH), Romeon Tyyne-sisko (TARITA'S GOLDEN GIRL), Romeon Taika-äiti (ZORIAN BRISCA CHIARA), valkkari Lotta ja brassi Hippu. Jälkimmäinen oli siis Romeon houkutuslintu ja Rauhan alulle panija.:)

HU JMVA LV JMVA EE JMVA LTJV-13 LVJV-13 TLNJW-13 TLNW-13 JMV-13 HERTOGIN HADEWYCH V.D. ROZEBORGH "Rauha" pikku pikku bikineissään...

Rauha

 

Rauha ja Romeo 

Romeon Taika-äiti FI MVA EE MVA LV MVA LT MVA BALT MVA ZORIAN BRISCA CHIARA

Romeon sisko Tyyne C.I.B FI MVA DK MVA EE MVA LV MVA LT MVA RU MVA BALT MVA BY MVA HU MVA RO MVA RO GR MVA RKFV-11 EEV-11 BALTV-11 LTV-13 LVV-13 MV-13 TARITA'S GOLDEN GIRL

Myy sai erittäin hyvää sosiaalistamista ystävällisiin vieraisiin koiriin ja leikit sujuivat hienosti kaikkien koirien kanssa. Katian koirat ovat aina olleet todella ihanteellisia luonteidensa puolesta, joten noiden koirien kanssa sossuilua voi harrastaa hyvillä mielin. Rauhalla ja Myyllä varsin synkkasi hienosti yhteen ja ne leikkivät innoissaan keskenään. Tytöt ovat nyt aivan samankokoisia.

Ihanat tytöt Rauha ja Myy!

Myy ja Hippu

Rauha ja Myy. Takana Lotta-valkkari

Romeon tullessa mukaan kuvioihin, Rauha sai ihan hirveät ilohepulit ja sekosi täysin. Valitettavasti meno oli niin kovaa, ettei juoksukuvista saatu muuta kuin suttua aikaiseksi.... :D

Isi ja tyttö

Hipun kanssa Romeolla rakkaus roihusi ja varsinkin kun Hippu aloittelee pian juoksujaan... Ihastuminen oli vahvasti molemminpuolista, eikä tätä pariskuntaa suuri koko ero haittaa millään tavalla.:D

Hippu ja Romeo = Rauha!

Lopuksi Myy pääsi vieläpä ajamaan n. 100 metrin peltojäljen (jälki nro 8) Katian antaessa nappulaa, jotta sain jäljen tehtyä. Hieno jälki Myyltä! Myy jäljesti askel askeleelta tarkasti ja rauhallisesti, vaikka kova sivutuuli varmaan jälkeä sivulle vähän painoikin. Hyvin jaksoi keskittyä pitämään nenun maassa koko pitkän jäljen ajan ja eteni lähes koko jäljen suorassa.

Tässä lyhyt todistusaineisto. :)



Kiva päivä takana. Kiitos Katialle ja Veikolle hyvästä seurasta ja makoisista munkeista. :)