Viikko aloitettiin Romeon käydessä hierojalla. Hieroja asuu kahden kilometrin päässä meiltä, eli ollaan >> Annen kanssa ihan naapureita. :) Tästä oikeastaan innostuneena, varasin Myyllekin ajan parin viikon päähän, kun sillekin noita "osumia" koko ajan tulee ja saapa siinä samalla jo tottua käsittelyyn.
Romeon tilanne jumien kannalta oli tällä kertaa erityisen hyvä, eikä Myy näkynnyt sen kropassa. Takareidessä oli ainoastaan vain aavistus kireyttä, muuten koira oli takaosaltaakin hyvässä kunnossa, eikä ollenkaan niin juminen esim. tuosta lantion seudulta, kuin mitä se joskus aiemmin on Annella käydessä ollut. Etuosa on Romeolla aina ollutkin hyvä ja niin se oli sitä nytkin. Poitsu nautti hyvin tyytyväisen oloisena saamastaan hoidosta ja kellahti lopussa selälleen koivet kattoa kohden venytettyinä.
Viimeisimmässä kokeessa (toko) näkynyt kankeus ja siihen liittyvä ärtyneisyys on ollut todennäköisesti parina edellisenä päivänä hankittua liikkumattomuudesta aiheutunutta, ohimenevää jumiutta. "Normaalielämään" (paljon liikuntaa) kun palattiin, Romeo piristyi taas melko pian entisenlaiseksi. Oli puhetta, että ei kannata normaalista liikunnasta jatkossa enää tinkiä, jos ollaan menossa kokeeseen. Vähäiset jumit selittänee varmasti myös se, että koirat liikkuvat nyt hyvällä alustalla, eikä asfalttilenkkejä tehdä ollenkaan. Ne juoksevat joka päivä pururadalla ja ns. hyväpohjaisessa metsässä, joka on taas oikein suotavaa jumien ennaltaehkäisynkin kannalta.
***
Päästiin Jatin treeniryhmään ensi kaudeksi ja ohjatut agitreenit alkavat ensi tiistaina. Kurssikaverit hakivat 1.lk-kisaaviin ryhmiin, mutta itse päätin kerrata vielä möllit. Koirasta olisi kyllä helposti kilpaileviin, mutta oma osaaminen kaipaa sitä "jotain". En ole tyytyväinen itseeni ohjaajana agin suhteen. Myös itsenäistä hallitreeniäkin tuli tehtyä keväällä ihan liian vähän. Kerran viikossa ohjatuissa käynti kun ei vie lajissa yhtään eteenpäin... Mielessä on ollut myös koko lajin lopettaminenkin, mutta katsotaan nyt vielä ainakin tämä kausi, josko jotain parannusta saataisiin aikaiseksi.
***
Kilparyhmän treenejäkin täytynee jättää nyt muutamat väliin, kun ei vaan kerta kaikkiaan pysty repeämään joka suuntaan ja olen niin täynnä tuota edestakaisin ajelua. :( Pääsen viideltä Muuramesta töistä (treenia alkavat kello 18), josta ajan kotiin 45 minuuttia ja saman tien pitäisi lähteä takaisin kohti Jyväskylää, jossa treenit ovat. Välissä ei ehdi käyttää koiria edes kunnon pissalenkillä, joten ei tuossakaan mitään järkeä ole. Suurimman osan treeneistä koirat ovat kuitenkin auton takakontissa odottamassa omaa vuoroaan. Pakko säästää vähän itseäänkin ja myös vähiä rahojaan, jotta selviää jollain lailla arjesta. Vähän sama homma noiden vepetreenejenkin suhteen. Olen töissä vepetreenejen pitopaikan vieressä, lähes oikeaan aikaankin vielä. Koirat ovat kuitenkin kotona 39 km päässä... Tulipa nyt melkoinen marina tähän loppuun, mutta nyt ei vaan meinaa jaksaa niin paljon kuin haluaisi... huoh.:(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti