Viikon varrelta

Jäällä juokseminen, frisbeen perässä hyppimen ja siihen päälle vielä agin harrastaminen, on varma tapa saada koiralle ainakin jonkin asteen jumeja aikaiseksi. Maanantaina Romeo kävikin ns. keväthuollossa >> koirahierojalla. Etupää oli hyvä, kuten se on aina ennekin ollut, mutta jumeja löytyi isoista reisilihaksista ja varsinkin lantion oikealta puolelta, kuten olin etukäteen arvellutkin koiraa katsoessa. Seistessä tunnusteltaessa tilanne näytti kuulema aavistuksen pahemmalta, mutta kun koira oli kunnolla käsitelty, jumit saatiin hyvin avattua. Käsittelyn jälkeen muutos oli selvä ja silmin nähtävä. Romeon selkä oli täysin suora, takajalat kunnolla takana, eivätkä lantion alla, kuten ovat nyt viime aikoina olleet. Olen miettinyt osteopaattiakin jossain vaiheessa, mutta toistaiseksi hieronta tuntuu rittävän Romeolle, jotta koira pysyy kunnossa, kun ei tuota rahaakaan niin hirveästi ole... Parin viikon päästä uudelleen, jotta nähdään onko muutosta oikeaan suuntaan tapahtunut.

Torstaina alkoi Muuran toko-/tottiskilparyhmä ja olin mukana molempien koirien kanssa. Romeolla oli laamailuvaihde vahvana päällä, eikä mitään järkevää saatu aikaiseksi uusien ryhmäläisten edessä, joita sitten vielä jännitinkin... :/  Anna oli tehnyt meidän päänmenoksi vaihtelevat yllätystreenit, mutta eipä tuo tuostakaan juuri millään tavalla innostunut. Seuraamisessa kannattaa kuulema taas vaihteeksi palata taaksepäin ja tehdä lähinnä kontaktiharjoituksia ja liikkeelle lähtöjä. Kotiläksyksi itselle kävelyharjoittelua ja erityisesti noita käännöksiä ja paikallaan pyörimistä, jotta koiran takapään käyttö entisestään vahvistuu. Romeolle voisi tehdä hyvää, jos se vaikka pari treeniä pelkästään katselisi autosta Myyn ja minun treenaamista. Saataisiin se edes vähän kateelliseksi ja mahdollisesti tätä kautta myös innokkaammaksi taas hommiin.

Pennun tulo on vaikuttanut Romeoon hieman harmittavallakin tavalla, vaikka paljon se on tuonut mukanaan myös hyviä asioita. Vaikka tästä etukäteen vähän vitsailtiinkin, niin totta puhuen en yhtään ihmettele, miksi bh-koe ei mennyt Romeolta läpi vain viikko pennun tulon jälkeen. Romeon mielestä käskyjä voi aina silloin tällöin jättää "kuulematta". Uppiniskaisuus on selvästi lisääntynyt pennun tulon myötä...  Muutaman kerran on pitänyt jostain asiasta tiukemmin sanoa ja sitten ollaan taas niin nöyrää ja kilttiä. Kai se on mustasukkainen pennusta, kun on tottunut olemaan ainoa koulutettava ja saanut kaiken huomion. Onhan tuo ihan ymmärrettävää. Toivottavasti tuo korvattomuus on kuitenkin ohimenevää, koska tällä hetkellä tuleva tokokoe ei ilahduta yhtään. Täytyy yrittää saada hyvä ote koiraan takaisin ennen sitä.

Myy oli sen sijaan varsin pätevä ja erittäin innokas, vaikka harjoituspaikkakin oli uusi. Hipposhallin pihassa pelattiin jalkapalloa, ihmisiä käveli edestakaisin, autoja lähti parkista, koiran ulkoiluttajia kulki ohi ja samaan aikaan toinenkin koira teki kentällä, mutta niin vaan pieni jaksoi keskittyä pelkästään minuun ja teki treenit samoin kuin meidän olkkarissakin. Myy sai kovasti kehuja hyvästä keskittymisestään. Päivän lause olikin, "mitä pienempi koira, sen parempi keskittyminen". :) On se vaan hieno pieni koira.

Myyn kanssa tein seuraamista, eteentuloja ja vauhtiluoksetuloja. Hienosti tyttö teki ja Myyn kanssa on todella ilo treenata.

Perjantaina Myy kävi rokotuksilla, jossa selvisi, että neiti Hurjapää on katkaissut oikean kulmahampaansa. :( Ei aavistustakaan missä, mutta kolina käy päivittäin, joten en toisaalta myöskään ihmettele. Sai nyt sitten jo heti ensimmäisen antibioottikuurin ja mahdollisesti hammas joudutaan vielä poistamaankin nukutuksessa, jos se alkaa osoittamaan tulehduksen merkkejä, jotta tuleva rautakulmuri ei vaurioidu. Onneksi tuli otettua tytölle vakuutus. On jotenkin sellanen fiilis, että Myystä kuullaan Tapiolassa vielä.:/

RYHMÄ RÄMÄ :)