lauantai 13. huhtikuuta 2013

Hyvän mielen sadetreenit!

Vettä satoi koko päivän, mutta ei haitannut tahtia. Kivat treenit koirien kanssa. :) Romeon kanssa otin pelkästään liikkeelle lähtöjä ja takapään vahvistusta. Paikka muutaman kerran ihan naurettavan vino, eikä edes Romeon tapaista, mutta loppuun muutama hyväkin. Myyn kanssa seuraamista, eli lähinnä imutusta ym. pentuhömppää ja Moorekin sai osansa. :) Tärkeintä oli yhdessä olo ja mukava tekeminen. Näitä lisää.

Videokooste treeneistä.



Taistelu on se mistä Romeo syttyy, mutta kuinka hyödyntää sitä kunnolla koulutuksessa?

5 kommenttia:

  1. Ihania koiruleita ja kiva videoa, jäin seurailemaan teitä. Tuo Myyn seuraaminen on niin ihanan näköistä, etujalat heiluu kuin kouluhevosella! :D Nyt pakko kysyä, että mitä tarkoittaa imuttaminen? :D Monesti olen kuullut siitä puhuttavan, mutta mulla on vähän nää termit hukassa..

    http://pirinransu.blogspot.fi

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista. Myy on vähän pulskassa kunnossa, silläkin nuo jalat vispaa. :D

    Imutuksessa nami koiran nenun eteen ja menoksi. Imutuksen avulla koira tulee ohjaukselle alttiiksi ja oppii, että ohjaajan vieressä on hyvä olla. Imutus ei kuitenkaan opeta koiraa vielä varsinaisesti seuraamaan. :)

    VastaaPoista
  3. Ei Myy liian pulska ole. Ylimääräinen katoaa hyvin nopeesti, kun ottaa kasvuspurtin. Jalat venähtää hetkessä. Ei ton ikäinen pentu vielä koipiaan hallitse :D

    Imutus on tosiaan yksinkertaisuudessaan tuota nakilla imuttamista, mikä videolla varmaankin näkyy. Mun kone ei jaksanut niin pitkälle.

    Taistelua voi Romeon kanssa hyödyntää taistelulla. Ohjaajan pitää laittaa itsensä likoon ja oikeesti vääntää sen kanssa. Se ei oo samanlainen taistelija kuin esim. Omppa, joka kyllä taistelee, vaikka lelun laittaa puunoksaan ja repii sitä loppupäivän itekseen kyllästymättä. Ohjaajan pitää ite opettalla leikkimään Romeon kanssa. Riehut Romeon kanssa pihalla. Kehut sitä, kun se lähtee viemään sua lelun perässä. Romeo on maailman voimakkain ja hienoin koira. Pari minuuttia ja puuha loppuu siinä vaiheessa, kun ilo on molemmilla ylimmillään. Jos samalla teet perusasentotreeniä, toivottavasti vaikuttaa vireeseen positiivisesti ja nousee paremmin sivulle tulosta.

    Kuten viimeksi sanoin, et voi pitää palloa näkösällä ja sit antaa sille palan nakkia. Koiraa ei voi opettaa siihen, että "tässä tää pallo nyt olis", mutta et sit saakaan vaan syö vähän nakkia. Jos nakkia haluaa antaa (ja se tuntuu tilanteessa kätevämmältä), ei nakkiakaan tarvii suoraan kurkkuun työntää. Vapautus ja nakki liikkeelle. Voi nakkiakin saalistaa, kun nakki lähtee karkuun.

    T: Anna

    VastaaPoista
  4. Olen yrittänyt noin, kuten Anna kerroit, mutta ilo loppuu siihen kun aletaan treenata taistelun sijaan ja se loppuu sit kerrasta. Taistella se jaksaisi vaikka maailman loppuun asti. Olen aina sanonnut, että Romeo tarivitsisi vietin nostoon hyvin fyysisen ja jaksavan ohjaajan, joka jaksaisi sen kanssa kunnolla riehua. Valitettavasti ite en jaksa niin paljoa kun mikä koiralle olisi sopivaa ja jotta vietti nousee. Mulla on omat rajoitteeni jo pelkästään tämän oman sydänvian takia...

    Tuo nakin anto pallon sijaan oli vaan hetkellinen aivopieru jännitävältä ja väsyneeltä ohjaajalta ja ei ole muuten tapana...

    VastaaPoista
  5. Kyllä sä vähän pystyt itestäs antamaan Romeon kanssa riehumiseen! Jos jaksat agia ja normaalia lenkkeilyä, pystyt riehumaan koirankin kanssa. Ongelma nyt vaan on, miten teidät opetetaan riehumiseen yhdessä, kun Romeo ei vieraassa paikassa lähde peliin, eikä tutussakaan yleensä vieraan kanssa.

    Jos sivulle tulo pilaa pelin, kokeile käskee istumaan tai maahan ja heti taas riehut päälle, kun perse tai kyynärät menee maahan. Oppii sen, että peli jatkuu, kun tekee jonkun tempun. Jos istu ja maahankin pilaa pelin, sitä pitää sit opettaa, että yksinkertaisilla asioilla pääsee riehumaan. Ei sitä opettamatta osaa yksikään koira :)

    VastaaPoista