Kannonkoskella...
vai Kannonkoskessa? (Hilmonkoski)
Lauantaiaamuna noin kello 7.00 lähdettiin ajamaan Kannonkoskelle Keski-Suomen Mäyräkoirakerhon, eli oman seuramme mejäkokeeseen. Tehtiin yksi voittajajälki ja yksi avojälki riistarikkaaseen maastoon. Kuuma oli jälleen kerran, kun sää taas "sopivasti" lämpeni juuri kokeeseen. Teeret lentelivät ympärillä ja avojäljellä n. 30 metrin päässä meistä laidunsi kaikessa rauhassa hirvilehmä. Vedin sientä samalla perässä ja isäntä alkoi innolla kaivamaan kännykkää, jotta saadaan hirvi kuvattua. Levollisen näköisenä se mutusteli heinää ja antoi meidän rauhassa lähestyä sitä. Funtsin sitten, että hirvi saattaa tulla päälle koska ollaan niin lähellä sitä ja kuinkas sitä sitten väistellään, kun jäljeltäkään ei saisi mielellään poistua. Naksuttelin suuta ja hirvi havaitsi meidät ja lähti arvokkaasti astelemaan toiseen suuntaan. Hienoa oli kyllä nähdä hirvi niin läheltä omassa ympäristössään. On se kuitenkin aikas iso. =)
Majapaikan vieressä oli riistantutkimuskeskus ja siellä oli käytössä haaska. Paikalla on kuulemma käynyt viisi eri karhua, joten niitä oli myös runsaasti koealueella ja paikalliset olivat niitä usein myös nähneet. Niihin emme onneksi törmänneet, vaikka metsässä kokeessa Romeota joku pelottikin.Illalla paisteltiin makkaraa, aina yhtä hyvässä mejäseurassa, ;) tehtiin iltalenkki kauniille Hilmonkoskelle. Illalla olikin jo mukavan viileää. Matkailuauton takana oli kiva pelto missä sai juoksuttaa koiria. Ruoho oli niin pitkää, että Romeo sai etsiä palloa pellosta ja Romeo nautti kovasti pellolla pomppimisesta. Yö nukuttiin omassa matkailuautossa.
Ennen nukkumaanmenoa ihastelimme hienoa kuutamoa
Aamulla herättiin siihen kun porukkaa alkoi tulla koepaikalle. Olimme ilmoittautuneet jo illalla, joten saimme onneksi nukkua melkein puoli kahdeksaan. Jäljet oli laitettu niin, että avokoirat oli jaettu ryhmien alkuun ja meillä se tiesi sitä, että meidän lähtövuoro oli vasta neljäntenä koirakkona. Rotuina olivat mm. belgianpaimenkoira, beagle ja kaksi venäläis-eurooppalaista laikaa... Rotukirjo siis ihan mielenkiintoinen. Mäyräkoirilla koe oli samalla myös heidän mestaruuskokeensa.
Jäljestys sujui mukavasti. Eteneminen oli reipasta ja varmaa yhtä kohtaa lukuunottamatta. Makuut Romeo merkkasi hyvin, paitsi makauksista ekaa josta ei havaintoa minullakaan. Yhdessä kohtaa Romeo kieltäytyi etenemästä, vaikutti vähän pelokkaalta ja vaihtoi äkkiä suuntaa. Haki jotakin ilmavainulla jäljen oikealta puolelta, josta saatiin yksi hukka ja siihen taisi mennä sitten myös meidän PM-paikka.
Kokeesta jäi kuitenkin valtavan hieno fiilis. Olosuhteet olivat vaativat kuumassa metsässä juuri puolen päivän aikaan jolloin oli kuuminta. Tuuli oli myös kohtalaisen kovaa ja jälkikin oli hyvin haasteellinen maastoltaan, joten nämäkin huomioiden Romeo työskenteli hyvin. Etenevyys sujuu paremmin kuin koskaan aiemmin, eli koira luottaa yhä enemmän omaan osaamiseensa ja nyt se alkaa näkyä yhä selvemmin. Romeo tavallaan saalistaa jälkeä joka on hienoa katsottavaa. Täytyy jarrutella suhteellisen kovasti, jotta huolimattomuus ei tule myöhemmin mukaan kuvioon. Hienon näköistä jäljestystä ja tuomarinkin sanoi, että tältä menon pitääkin näyttää.
Raskas, mutta hieno viikonloppu takana. Mäyräkoirien mestariksi ylsi mejärinkiläisten Karin Iiris hienoilla 49. pisteellä, joten onnea heille!
Tuloksena tänään siis VOI 2 36 p.
Tuomarin koeselostus (Nina Kujala)
Rauhoitettu, opastettu lähtö alkumakaus merkaten. Romeo jäljestää pääsääntöisesti ilmavainulla jäljen molemmin puolin siksakaten. 1. ja 2. osuus jäljen päällä tapahtuvaa työskentelyä. 3. osuuden alussa vaikeat tuuliolosuhteet ja maastonmuodot ajavat Romeon aina hukkaan saakka. Myös viimeisen osuuden alussa laaja tarkastuslenkki. 1. kulma rengastamalla, 2. katkokulma jäljentekijöiden jälkiä pitkin ja viimeinen tarkasti. Makauksista 1. ohi, muut merkkaa tarkasti. Kaadolle pysähtyy ja jää nuolemaan. Hieno suoritus vaikeista olosuhteista huolimatta, tulevaisuudessa varmasti korkeampia pisteitä. 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti