sunnuntai 2. toukokuuta 2010

Mejärinkiläisten treenit

Mejää

Viikonloppuna on kuljettu metsässä useita tunteja ja hieman mietin kuinka holsku (...ja ennen kaikkea emäntä?!) jaksaa illalla vielä jäljestystreeneissä mutta hyvinhän me jaksettiin. :)

Koiria oli mukana tällä kertaa neljä. Kolme noutajaa (tolleria) ja yksi holsku. Kaikki koirien ohjaajat kulkivat kaikkien koirien jäljet, joten kuntoilua tuli taas oikein urakalla. :) Pikku-Maisa tolleri oli elämänsä ensimmäistä kertaa jäljellä. Voi, että miten innoissaan Maisa oli. Ihanaa seurattavaa, kun näkee aina kuinka koirat rakastavat tuota lajia. Koirien perässä kulkeminen on aina yhtä mukavaa, vaikka eivät omia olisikaan . :)

Ihmishäiriötä hakemassa

Tänään lähdettiin sitten hakemaan Romeon sitä viimeistä silausta, ennen tulevaa mejäkoetta, eli ihmishäiriöitä jäljellä. Tarkoitus saada testattua vieraiden ihmisten mukana olo Romeon jäljestysvarmuuteen ja keskittymiseen.

Romeon perässä jäljelle lähtikin sitten melkoinen armeija miehiä ja naisia. Mukana menossa olivat kaksi miestä ja kolme naista. :D

Ennen lähtöä Romeo haisteli mukaan lähtevät ihmiset ohimennen mutta esim. kaadon viejän, R. näki vasta pikaisesti ennen jäljelle lähtöä. Romeo ei juurikaan välittänyt muista ihmisitä ja oli selvästi tietoinen, että kohta pääsee jäljelle ja se oli asia mikä eniten kiinnosti. Oikein hyvä!

Jäljen alusta lähtien Romeon työskentely oli aivan erinomaista. Ehdottomasti Romeon paras jäljestys tähän astisista, joten ei tarvinnut kyllä yhtään ainakaan hävetä holsku-pojan suoriutumista jäljellä. Suunta on oikein hyvä. :)

Kaikki jäljellä mukana olijat olivat yhtä mieltä siitä, että koira on ihan koevalmis, joten eipä muuta kun peukkuja pystyyn, että mahdutaan johonkin kokeeseen mahdollisimman pian. :) Yhtään hukkaa ei tänään tullut, joten oikein hyvillä ja luottavaisin mielin, mennään mukaan kokeeseen tämän päivän suorituksen jälkeen.

Romeon jälki

  • n. 600 metriä pitkä avoluokan jälki kahdella 90-asteen kulmilla, joissa makaukset
  • maasto perusmetsää + hakkuuaukiota
  • verta n. 2dl
  • sää puuskittaista kovaa tuulta ja välillä vesisadetta
  • kaatona hirvensorkka

Romeo keskittyi täysin jälkityöhän, eikä ottanut minkäänlaista häiriötä perässänsä kulkevista ihmisitä. Koko aikana se ei käynyt ketään moikkaamassa, kuten joskus nuoret koirat voivat tehdä. Romeo teki töitä erittäin hyvin keskittyen.

Kova puuskittainen tuuli teki jäljestyksestä ajoittain vaikeaa mutta Romeo meni koko jäljen lähes jäljen päällä pysyen, eikä tehnyt ylimääräisiä tarkastuslenkkejä. Jäljestys oli suoraviivaisempaa kun Romeolla yleensä.

Kummallakin makauksella Romeo pysähtyi ja nuoli maata, eli merkkasi makaukset todella hyvin. Tuossa kehuin sitä hiljaisesti. Muuten mentiin koko jälkiporukka hiljaa Romeon perässä nauttien sen keskittyneestä työskentelystä.

Hakkuuaukiolla kova tuuli hieman haittasi R.n työskentelyä ja Romeo pysähty hetkeksi miettimään kuinka edetä ja haki katseella vähän apuja. Käänsin katseen toisaalle, kuten muukin seurue (koiraan ei saa jäljellä ottaa katsekontaktia, koska se helposti tukeutuu silloin omistajaan ja myös muiden katsekontaki häiritsee koiraa) ja hetken emmittyään, Romeo jatkoi hienosti matkaa jäljen päällä pysyen aina kaadolle asti.

Kaadolla odotti hirvensorkka. Romeo nuoli ja pureskeli sitä päästä ja näytti erittäin ylpeältä ja innostuneelta siitä mitä oli löytänyt. Yritti kovasti nostaakin painavaa sorkkaa.

Kaiken kaikkiaan, mahtava suoritus. Hyvä Romeo! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti