maanantai 26. lokakuuta 2009

Pk-jälkeä ja vähän muuta...


Pk-jälki
Sainpas sitten ainakin vielä yhden jäljen vedettyä ennen lumia... Hyvä minä!

Hyvät lämmittelyt...
Romeolla oli takana peräti kaksi tuntia metsässä samoilua ja riekkumista terriereiden kanssa ennen jälkeä. Päätin vetää siitä kerrankin kunnolla höyryt pois ennen jälkeä. Heh... eipä holskua niin vaan tainnuteta;) Virtaa oli silti ihan kiitettävästi ja sain jarrutella liinasta ihan kunnolla, jotta vauhti ei mene liiallisuuksiin. Pitkäkään lenkki ei siis ainakaan haittaa tee...

Jälki oli n. 50 metriä. Yksi kulma, ei keppejä. Jäljellä on kaksi (!) :) palaa juustoa, toinen kulmassa ja toinen välillä. Loppupalkkana Whiskas kissanruokaa. Nakit ym. namit olen jättänyt pois jäljeltä johtuen siitä, että Romeo ei niitä syö. Jäljestys on selvästi Romeolle riittävän hyvä palkka ja motivoi sitä hyvin. Sillä on selvästi suuri intohimo jälkityöhön.

Hyvin Romeo menikin jäljen. Alkuun yritti jälleen rynniä, mutta rauhoittui matkan edetessä ihan hyvään vauhtiin. Kuono pysyi koko ajan maassa. Paikoin vähän haahuili sivusuunnassa jäljen kummallakin puolella, mutta palasi aina hyvin jäljelle, jota pitkin eteni aina loppuun asti.

Ihan hyvä fiilis hommasta jäi ja oli ihan hyvä ratkaisu jättää jäljeltä nuo namit pois. Nuokin kaksi juuston palaa jäivät jäljelle, vaikka kuono niissä kävikin. Romeo on niin kiihtynyt jäljestäessä, että se ei halua silloin syödä mitään. Samantyyppinen koira tuolta osin kuin Moorekin. Ensin työt ja sitten huvi. :)

Meidän Aamukoira tokoilee ja harjoittelee kauniisti hihnassa kulkemista...
Romeolla jostain syystä "kaikki" sujuu (toko, hihnaharjoitukset...) tavatoman hyvin aamuisin kello 6.30-7.00. Päivälenkeillä Romeo on jotenkin ihan erilainen. Hajut vievät silloin enemmän, eikä Romeo jaksa niin keskittyä. Olisiko sitten tienvarsia kulkenut niin moni mielenkiintoisenhajuinen koira päivän mittaan? Hihnaharjoitukset sujuvat siis ja eivät suju. Usein aamuisin Romeo kelpaisi hihnassa kulkemisen esimerkkikoiraksi mihin tahansa koirakouluun. Se ei vedä yhtään, vaan säätelee upeasti välimatkaa siihen, että hihna ei pääse kiristymään. "Päivällä" se kävisi hyvin esimerkistä "Näin koiran ei tule missään tapauksessa kulkea hihnassa..." Se vetää ja kiskoo hajujen perään. Pörisee vastaantuleville ym. Päivisin yleensä sitten suuntammekin metsiin lepuuttamaan meidän kaikkien hermoja ja nauttimaan puhtaasta ja raikkaasta luonnosta. Ja koirat saavat nauttia vapaudesta!

Tokoa ja hihnaharjoituksia harjoitellaan siis enemmän aamuisin, jolloin se on molemmista mukavaa ;). Hitaasti mutta varmasti Romeo edistyy ja esim. seuraaminen alkaa sujua jo hitaamassakin vauhdissa ilman poikitusta tai edistämistä.

Purukalusto ja sen esittäminen...
Eilen meillä kävi vieraita täältä, http://www.arcticsoul.net/ ja perheen miesvieras sai katsoa Romeon hampaat ilman mitään sen kummempia peruutuksia tai arkailuja. Ollaan siis edistytty tuossa ihan mukavasti ottaen huomioon, että näyttely on vajaan kuukauden päästä. Hyvä mieli tästä. :)

Tylsää, että illat vaan pimenee. Iltavuoron jälkeen ei enää näe lähteä metsään koirien kanssa kuten aiemmin. :( Toivotaan, että edes lunta saataisiin pian. Lumia odotellessa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti