Viimeisenä, vaan ei vähäisempänä huiputettiin paljon kehuttu Särkitunturi. Reitti tunturille ei ollut teknisesti haastava, mutta lyhyen matkan aikana korkeuserometrejä kertyy yli 200. Noin puolentoista kilometrin kohdalla oli Särkivaaran laavu, mukava paikka pitää pientä taukoa. Huipulta avautui hienot näkymät Pallastunturille ja Jerisjärvelle.
Särkitunturin huipulla.
Maaruskaa löydettiin täältäkin.
Huipulla oli kaunis tunturilampi.
Koirat saivat juodakseen.
Ruskakoira Martta
Väkkärä puu
Tunturilta laskeutumassa.
Ruskaa sellaisena, millaisena se meille näyttäytyi.
Viikko alkaa olla lopuillaan ja pian on aika palata takaisin arkeen. Ylläsloma sujui etukäteissuunnitelmien mukaan. Joka päivä tehtiin pieni reissu "jonnekin". Matkat olivat aika maltillisia. Käytiin Tuomikurun kierros, Kesänkijärven kierros x 2. (toinen kerta pyörillä), Varkaankurun polku, sekä kaksi tuntureiden huiputusta, toinen Kukastunturille ja toinen Särkitunturille. Tuomikuru ja Kukastunturi olivat maisemiltaan hienoimmat paikat. Ruskaa puissa oli aika vähän, loppuviikkoa kohden ruskan määrä hieman lisääntyi. Maaruskaa oli paikoittain jonkin verran. Lämpötilat vaihtelivat neljästä pakkasasteesta n. 17 lämpöasteeseen viikon aikana. Joukkoon mahtui pakkasöitä ja hyvin lämpimiä päiviä. Nähtiin upeita revontulia monena yönä ja uskomattoman kauniita tunturi- ja metsämaisemia. Poroista eniten "haittaa" oli Kukastunturilla, siellä koirilla oli paljon hullua päässä. Kukastunturi oli myös pisin reitti mikä käveltiin, sen pituus oli 15 km. ja aikaa siihen meni neljä tuntia.
Koirien kanssa reissaaminen sujui hyvin, vaikka onhan siinä aina puolensa. Nuoret koirat ovat innokkaita etenemään uusilla reiteillä ja varsinkin paikoissa, joissa on paljon poroja. Hihnassa vetämistä esiintyi paljon, mikä oli raskasta. Korvat katosivat välittömästi, kun koirat haistoivat porot. Pahin pelkoni oli, että valjaat pettävät jossain tiukassa tilanteessa ja koira karkaa tunturiin. Ohitukset muista kulkijoista olivat helppoja. Loppujen lopuksi kohtaamisia tuli aika vähän. Olimme aina aikaisin aamusta reiteillä muiden vielä nukkuessa. Mökissä oli rentoja ja väsyneitä koiria. Nopeasti koirat kotiutuivat uuteen paikkaan ja olivat kuin kotonaan. Lähes joka päivä käytin koirat kauppareissun ohessa Äkäslompolan koirapuistossa, jotta ne saivat päivittäin rentoilla ja juosta myös "vapaana". Koiriin suhtauduttiin yleisesti Ylläksellä hyvin, ja esim. ns. hienoissa ruokaravintoloissa saattoi olla koiria.
Sydämestä jäi palanen tänne, takaisin tullaan varmasti jossain vaiheessa. Kiitos Ylläs ja loma, olit hyvä meille. 💝 Näihin kuviin ja tunnelmiin päättyy meidän retki Ylläkselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti