Myyn jälki
Myylle tehtiin Juhannuspäivänä 1400 metrinen voittajaluokan jälki kuivaan ja laakeaan kangasmaastoon. Lämpöä reilut + 20. Jäljellä oli piikki, pari kulmaa ja teiden ylityksiä. Keppejä oli jäljellä kuusi ja jälki vanheni noin kaksi tuntia. Myyn tähän astisista jäljistä tämä jälki oli haastavin.
Myy selvitti jäljen hienosti nostaen kaikki kuusi keppiä, eikä eksyttykään missään vaiheessa. Tämä toi mukaan myös positiivisen ongelman. Tiistaina pitäisi päättää ilmoittautuuko oman seuran haku- vai jälkikokeeseen. Voittajaluokan korkkaus tuntuisi nyt jotenkin tosi houkuttelevalta ajatukselta. Kokeet ovat peräkkäisinä päivinä, joten molempiinkaan ei voi osallistua ja tuskin nyt mahduttaisiinkaan.
Tässä kuvattuna Myyn jäljen alkua. Jäljen alussa Myyllä on selvästi liikaa vauhtia, mutta jäljen edetessä, vauhti hiljeni sopivaksi. Janalla on pieni pala herkkua, jonka Myy syö.
Sunnuntaina käytiin Myyn ja Carun kanssa myös hakumetsässä. Tässä pieni pätkä Myyn työskentelystä tällä kertaa maalimiehen kamerasta kuvattuna.
Carulle otetiin tuulen puolelle neljä valmista löytöä, jotka pentu selvitti innolla ja helponoloisesti.
Ennen Juhannusta käytiin Carun kanssa pari kertaa leikkimässä kentällä ja kuvaajakin oli tällä kertaa paikalla. Perjantaina Caru pääseekin sitten jo "oikean" maalimiehen kanssa leikkimään.
Caru hoksasi asian todella nopeasti ja ymmärsi, että liehujen luo kannattaa pyrkiä mahdollisimman suoraan saaden sieltä palkan. Tässä vaiheessa tämä taito riittääkin vallan mainiosti! Peltojälkeä tehdään yhä edelleen, mutta janatreenit on hyvä jo aloittaa, jotta jatkosta janoista tulisi Carulle tulevaisuudessa toivottavasti Myytä helpompaa.
Caru keskittyy janalle lähtöön.
Nenä maahan ja menoksi.
Caru seuraa jälkeä janalle saaden janalta palkan.
Carun esineruutu
Janatreenin jälkeen tehtiin Carulle esineruutu. Carun esineruutuun olen kokonaisuutena tällä hetkellä erittäin tyytyväinen! Ruudussa Caru ilmentää sellaista voimaa ja vauhtia, jota toivon näkeväni sillä yhä enemmän myös tulevaisuudessa.
Esinettä on ensin hetsattu esineen viejän toimesta, jonka jälkeen odotan, että esineen viejä tulee pois ruudusta. Tämän jälkeen lähetän koiran ruutuun. Heti esineen noston jälkeen alan kehua koiraa juosten siitä pois päin, jolloin saan maksimaalisen vauhdin ja vietin esineen palautukseen. Esineen Caru tuo lähes jalkoihin, joka tässä vaiheessa riittää vielä hyvin kriteeriksi. Esineen korrekti luovutus rakennetaan sitten ihan erillisenä juttuna, nyt haluan vaan sitä, että Carulla olisi mahdollisimman kiva ilme hommia tehdessä.
Palkkaus tapahtuu patukalla, johon on solmittuna naru ja Caru syttyy hyvin taistelusta. Pentu tietää mikä kiva sitä odottaa esineen tuonnin jälkeen, joten esineen etsiminen ja palautus on tehokas ja nopea. Tätä ei voi enää kuin pilata, joten jatkossa mennään hyvin maltilla ruudun suhteen. 😆
Caru katselee mitä ruudussa tapahtuu...
Intoa riittää pienessä pojassa...
Keskittyminen ja lähetys...
Sokka irti.... !
Esine pyritään löytämään välittömästi ja pennulla on koko ajan hyvin nenä auki,
esine palautetaan vauhdilla,
koska siitä seuraa jotain tosi hauskaa..
Palkkaus pitää olla hyvä ja mieleinen ja koiran mukaan valittu....
... jotta lopuksi saadaan onnellinen hymy Carun naamalle. 💝
Caru, 10 kk.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti