Idiootti omistaja..

Uusi vuosi alkoi varsin ikävissä merkeissä. Myy pelästyi omalla pihalla rakettia, jonka jälkeen loppu yö meni voimakkaasti läähättäessä, täristessä ja selvästi pelätessä. Tilanne olisi ollut vältettävissä jos en olisi päästänyt koiria nopealle pissille omalle pihalle, kun ulkona oli yhdeksän aikaan ihan hiljaista... Koirat olivat syöneet luita, juonneet paljon vettä ja ajattelin, että niitä pissitti. Ihan vaan nopsaan käyvät kuseella ja sitten heti sisälle, mutta juu kun, ei! Yksi vinkuraketti siihen, niin sehän oli sitten Myylle siinä. Tehtyä ei saa tekemättömäksi ja harmittaa ihan tosi paljon. Romeohan ei ollut asiasta moksiskaan, mutta Myy valitettavasti oli. Tiedossa on siis jatkossakin ikäviä vuoden vaihteita.

Paljon ollaan talsittu viime aikoina metsässä kun jäille ei vielä pääse. Ihmeen innokkaasti paimenet lumessa kahlaavat, vaikka sitä on nyt paljon. Enempää ei lunta enää tarvittaisi tai muuten joudutaan lenkkeilemään ihan vaan tiellä ja se jos mikä on tylsää. Saarella asuessa on lähes kidutusta elämä talvella, jos ei pääsisikään jäälle. Nyt järvi on jäätynyt ja eletään sitä kriittisintä aikaa, seuraillen mitä säätilassa seuraavaksi tapahtuu. Pakkasia tarvittaisiin. Jos jäille sataa nyt paljon lunta, jäät eivät vahvistu, eikä hyviä jääkelejä tule.  

Ikäviltä yhteentörmäyksiltäkään ei olla vältytty vapaiden aikana. Koirissa vika ei ole koskaan, mutta ne omistajat! Purkaukseni fb:ssä:

VMP nämä irtokoiratilanteet! Pitäisi ehkä alkaa kuljettamaan jotakin kättä pidempää joka lenkillä mukana. Aika usein ryntäilijät ovat ihan ystävällisiä koiria. Kokemusta on myös niistä ei-ystävällisistä yhden murtuneen sormen verran. Ainoa vika näissä ystävällisissäkin on se, etteivät ne ole millään tavalla omistajiensa hallinnassa kun omistajille tuntuu olevan ihan se ja sama kun se on kuitenkin kiltti tai sellaisena sitä pidetään. Liian usein nämä koirat ovat olleet noutajia! Näistä koirista on ymmärrettävästi kiva pomppia toisten koirien iholle ja toiset koirat tykkää... Juu, ei. Romeo ei tykkää tällaisesta yhtään varsinkin kun se on kohtaamistilanteissa aina kiinni. Myy on myös hämillään/peloissaan ja senkin kierrokset nousevat kun sekin yrittää häätää vastapuolta pois. Jos erehdyt sanomaan vastapuolelle, että otappa nyt se koirasi kiinni ja kun hän ei lukuisista yrityksistä huolimatta onnistu tässä, syy on kenen? Tietenkin meidän (pahimmoillaan olen vielä yksin kahden paimenen kanssa) ja meidän koirien kun ne käyttäytyvät huonosti remmeissä... Taas saa tehdä vähän aikaa hallittua ohitusharkkaa, jotta Myy ei nosta kierroksia vastaantulevista ja ihan täysin ymmärrettävistä syistä. Romeon kohdalla ei enää auta minkäänlainen treeni kun siltä on jo kauan sitten usko loppunut siihen, että sitä pystyy oma ihminen suojelemaan... Seuraava koira voisi oikeesti ollakin joku aggressiivinen jättirotu ihan vaan oman lauman puolustamiseen jolle surutta syöttäisin kaikki iholle pyrkivät.

---

Vuoden vikat treenit käytiin tekemässä Haukkuvaarassa... 

Ääntely-projekti etenee. Myy keskittyy aiempaa paremmin. Viettiä on jouduttu laskemaan hetkellisesti aika roimasti mielentilaa ja keskittymistä tehdessä, mutta ääni on jäänyt lähes kokonaan pois! Nyt Myy olisi sellaisessa hyvässä tokomoodissa, mutta omaan silmään tekeminen näyttää liian vietittömältä ollakseen kivan näköistä... Koko treeni mentiin kuitenkin äänettä pientä rakkaalle videokuvaajalle suunnattua ilovinkaisua lukuunottamatta, joten tavoitetta kohti mennään. Palkka ei ole Myylle se mieluisin, mutta purkaa hyvin tuohon lussupalloon, joten saa vielä kelvata. Vaikea sanoa kuinka pitkälle tällainen treeni kantaa kokeissa vai kantaako se ollenkaan? Ollaanko lähtöpisteessä kun koekausi alkaa? Myy tietää jo, että vaaditaan hiljaisuutta, jotta pääsee tekemään. Vietin noustessa tilanne luonnollisesti vaikeutuu ja kun siihen lisätään vielä palkattomuus...