perjantai 4. marraskuuta 2016

Lokakuu kahlattu..

Syksyä mennään, kelloja on käännetty ja pimeys yrittää väkisinkin nujertaa. Jos ei muuta niin se ainakin väsyttää! Uupumusta vastaan taistelen säännöllisillä, hyvin reippailla aamulenkeillä otsalamppujen valossa. Metsälenkkejä tehdään muutenkin aina kun vaan aika sallii. Metsä on kyllä uskomattoman voimauttava paikka. Vaikka kuinka väsyneenä sinne lähtee, takaisin tulee aina virkistyneenä. Välillä pitää sitten saada myös käpertyä sohvalla ja katsella hömppää telkkarista... ja nukkua. On tämä vuodenaika vaan jotenkin aika raskas. Onneksi tuo kevyt lumikin tuo edes vähän valoa.

Viime kerran agin ohjatuissa pääteema meille oli tehdä suljettuun kulmaan itsenäiset kepit. Kepit käskyllä Myy ei lähtenyt hakemaan hyvin keppejä, joten alku varsin oli vähän hankalaa. Menemene-kehotus tuotti parempaa tulosta ja lopulta saatiin pari kivaa irtoamista... Itsenäisesti ei olla käyty hallilla harkkaamassa nyt ollenkaan, koska en vaan ole jaksanut.

L. kävi keskiviikkona Myyn kanssa Jatpailujen möllimestaruuskisoissa "tuhlaamassa" palkinnoksi saamansa lahjakortin. Olin itse kisassa ratatyöntekijänä ja oletin, että mölleillä on kisassa jonkinlainen putkiralli... No ei ollut. Puomi ja A roudattiin myös radalle ja radasta rakentui ihan kunnollinen agilityrata. Hetken mietin, että voiko kokematon ohjaaja ohjata myös kontaktit, mutta koska rata näytti muuten hyvin simppeliltä - päätin, että menkööt. Ekalta radalta 15 vp. Ohjaus vähän myöhästyi parissa kohtaa. Uusinta rata oli hieno ja siitä parivaljakko selvisi viidellä virhepisteellä. Hyvät iltarilluttelut molemmille.




Kikkarilla ajelut ym. mukavat aktiviteetit ovat jääneet ihan liian vähäiseksi tänä syksynä, vaikka kuiva syksy olisi ollutkin ihanteellista aikaa ajelulle. Lokakuu on ollut kalenterin osalta täynnä kaikenlaisia menoja. Mukaan on mahtunut kahdet hakukokeet, yhdet agikisat, agin työvelvoitteen tekeminen ja yhdet sulanmaan vetokisatkin, jossa toimin ajanottajan sihteerinä. Vetokisat olivat kyllä varsin mielenkiintoiset ja voi hyvinkin olla, että ensi vuonna kokeillaan harrastelijoiden kikkariluokkaa Myyn kanssa. Kiva oli nähdä hyvin onnellisia koiria, jotka saivat tehdä juuri sitä mistä ne eniten pitävät.



Viime sunnuntaina kaivettiin omakin kikkari viimeinkin esiin varastosta ja käytiin huristamassa Myyn kanssa kympin lenkki. Mentiin rauhassa ja nautiskellen. :) Ehkä tässä päästään vielä ajelemaan kunhan sää taas lämpenee.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti