maanantai 15. elokuuta 2016

Esa Tapion tottelevaisuuspäivä

Sunnuntaina kävin kuunteluoppilaana Keski-Suomen Palveluskoirayhdistyksen järjestämässä Esa Tapion tottiskoulutuksessa. Esa Tapio on kokenut maalimies ja maalimieskouluttaja ja hänellä itsellään on koirana malinois.

Alussa käytiin läpi vähän teoriaa. Puhutiin vietistä, tekniikasta ja hallinnasta. Maksimaalinen vire ja tunnetila on se mitä haetaan. Esakin korosti kentälle tulon tärkeyttä. Sitä, että koira nousee hyvälle tunnetasolle jo pelkästään kentälle menosta. Toisin kuin Kantoluodon semmassa, nyt koiria noin yleisesti haukutettiin ennen tottiksen aloittamista.

Matalammassa vietissä aloitellaaan pennun ja nuoren koiran kanssa ja iän mukaan viettiä nostetaan ylemmäksi. Hallinta pidetään kuitenkin sillä tasolla, että pysytään koko ajan toiminta-alueella.

Puhutttiin myös ohjaajan jännityksestä ja sen vaikutuksesta koiraan. Jännitys joko laskee tai nostaa koiran viettiä riippuen koirasta. Ohjaajan jännitys ei saisi tuottaa koskaan koiralle negativiisia fiiliksiä. Tärkeää olisi myös huomata, että treenataanko samassa viretilassa myös treeneissä? Esim. jos viretila laskee ali normitreenitilanteen (ohjaajan jännityksestä johtuen), koira onkin tuntemattomalla toiminta-alueella, jossa ei ole tottunut toimimaan. Jännittäjille E.T suositteli hakeutumista paljon paikkoihin, joissa ohjaan jännitys saadaan esiin ja koiran toimintaan voidaan puuttua korjaavasti. Esim. Koira alkaa passivoitua ja jätättää, se saadaan kannustamalla mukaan, päästään palkkaamaan jne.

Oli myös puhetta, että maastolajeissa koirat tietävät tottista selkeämmin mitä ovat menossa tekemään (vihjesanoin) kun taas tottiskentälle tullessa eivät aina tiedä mitä tullaan tekemään. (purut ja tottis.)

Muutamia juttuja jotka jäivät mieleen kentältä:
  • Seuraamisessa jos koira pälyilee ympärilleen ja alkaa jäädä, käännös oikealle. Tuo koiralle tarkkuutta lisää. 
  • Monella oli ongelmana oli seuraamisen vinous ja peräpään aukeaminen. Neuvoksi kääntymisiä vasemmalle. Käytettiin palloa ns. vilkkuna, jota näytettiin koiralle vasemmalle kääntymisissä (ensimmäisellä kerralla palkattiin kun katsoi palloon). Pallon paikka oli vasemmassa kädessä koiran näkyvillä. Palkkaus takaviistoon koirasta vasemmalle.
  • Palkan paikkaa kannattaa muuttaa säännöllisesti, jotta koiralle palkan paikka on aina yllätys. Kouluttaja itse käytti samaan aikaan kahta palloa, jolloin koira ei tiedä koskaan kumpi pallosta on kulloikin palkkana. Koiran vireystaso säilyy mahdollisimman hyvänä.
  • Jääveissä (istu, maahan, seiso) E.T käytti liinaa, jolla kevyt vastustus edestä antamatta koiralle lupaa tulla. 
  • Ennakkomerkeistä oli myös puhetta, että koiran on hyvä tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Esim. korvasta sipaisu, selän kosketus, vatsan sively, erilaiset äänenpainot jne. Toisaalta koirat oppivat kaaviot ulkoa ja vaikka ohjaaja mokaisi käskyt, koirat suorittavat liikkeet oikein...
  • Eteenemenossa jos koira keulii, yksi askel ja istuminen. Vaaditaan hallinta. Koirasta riippuen eteenmenossa ei treeneissä tarvitse tehdä maahanmenoa välttämättä ollenkaan. Toki koira pitää tuntea, ettei kokeissa tule yllätyksiä. 
  • Luoksetulossa jos tulee vinoon, voi pitää patukan näkyvillä edessä alhaalla ja ohjata sillä koiran keskelle. 
Noutoihin sain apua kun toisella koiralla oli melko samanlainen ongelma kuin meillä. Myy on palkattu aina irroittamisesta. Ei siitä, että puree hyvin ja rauhassa. Koulutusvirhe, joka täytyy nyt vaan korjata. Jännitteen avulla pitoharjoituksia esim. kentällä. Ensin kädet kapulalle ja sitten varovasti edetä aina siihen saakka, että kestää kapulasta otteen ja lopulta sen, että kapulaa voi vetää. Vapautus aina vasta silloin kun puree hyvin kapulaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti