tiistai 29. syyskuuta 2015

Mooren kuulumisia




Mooren vointi on ollut tarkassa seurannassa ja se on ollut viime päivien suurin huoli. :( Olemme olleet valmiit jo luovuttamaan ja lopetuspäivääkin oli mietitty tälle päivälle... Moore on ollut öisin levoton, apea ja sillä on ollut selvästi paha olla. Lenkillä (lyhyellä) se innostuu, mutta väsyy helposti. Läähättää. Sitten Moore on taas piristynyt. Se on syönyt hyvin koko ajan ja usein ruoan jälkeen se kellii selällään. Hetkittäin se vaikuttaa oikein tyytyväiseltä.

Moore on käynyt tänään lisätutkimuksissa kohonneiden maksa-arvojen takia. Huomenna se viettää klinikalla koko päivän, jotta siltä voidaan ottaa tarvittavat verikokeet kolme kertaa päivässä tarkkoina kellon aikoina. Tämä siksi, jotta voidaan poissulkea mahdollinen cushingin tauti, joita skoteilla on. Keuhkot on kuvattu rtg:llä koska hengitys on ollut ajoittain äänekästä. Vatsa on ultrattu ja sieltä ei onneksi löytynyt mitään kovin pelottavaa, eikä sitä pelättyä nestettä ollut vatsaontelossa toisin kuin alkuun luultiin. Painoa on tullut kilo lisää ja vatsa on vähän pömpön oloinen. Eturauhanen oli kuitenkin reilusti suurentunut, painaa virtsarakkoa joten tämä voisi selittää Mooren kurjaa oloa. Nyt on tarkoitus hoitaa eturauhanen kuntoon ja katsoa mikä Mooren vointi on sen jälkeen. Jos voinnissa ei tapahdu hoidon jälkeen selvää parannusta, oireet aiheuttaa silloin maksa ja vaihtoehtoja ei enää jää. Lääkitys eturauhaseen aloitettu ja nyt toivotaan parasta. 

H. on lukenut mm. öisin paljon englanninkielisiä eläinlääkärin kirjoittamia artikkeleita skottejen maksasairauksista. Hyvin mielenkiintoista tietoa on tullut sieltäkin esiin. Skoteilla maksa-arvot ovat jo noin yleensäkin keskimääräistä reilusti korkeammat kuin mitä useimmilla muilla roduilla. Selistystä sille miksi näin on, ei kukaan tiedä. Skottifoorumilla sanottiin jopa, että maksa-arvoihin pitäisi olla skoteilla oma taulukko! Jotkut skotit pärjäilevät yllättävän hyvin korkeiden maksa-arvojen kanssa eläen vuosia hyvää koiranelämää kun taas toiset skotit menehtyvät maksasairauksiin hyvinkin lyhyessä ajassa. Muutamissa päivissä, viikoissa... 

Saimme tuoda hänet vielä kotiin... Voi rakas Moore.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti