sunnuntai 9. elokuuta 2015

Agia lukuunottamatta - hyvän mielen treeniviikko!

Arki alkoi taas ja ensimmäinen työviikko on takana. Väsymystäkin vähän pukkaa, varsinkin kun tiistain hakutreenit venyvät välillä jopa lähes kello 23. saakka ennen kuin ollaan kotona ja kello soi seuraavana aamuna jo viiden hujakoilla...

Maanantaina oli ohjattujen agilityryhmän viimeinen kerta ja pidettiin jakson päättävät röllikisat, jotka "kisattiin" kahdella radalla. Tekeminen oli juuri sellaista kuten sen voi olettaakin olevan kun ei käytännössä enää edes treenata... Mikään, ei siis yhtikäs mikään, onnistunut. Kepeillä isoja ongelmia keppikulmissa ohjureistakin huolimatta. A-lla Myy oli ihan pihalla. Kuuluuko tehdä kontakti vai tulla suoraan läpi, en osaa tätä, auta-tyyppistä tekemistä. Selvästi pk-puolen hypyt sekoittavat pikku belgin päätä. Rimojakin kolisi alas ja putkierottelut menivät ihan ketuille... Pitää miettiä mitä me agin kanssa tehdään? Jatketaanko vai lopetetaanko laji? Nyt roikutaan sellaisessa välimaastossa, ettei kenelläkään ole kivaa, enkä vaan jaksa moitivoitua koko hommasta. Onneksi tuli "luvallinen" tauko lajista, jotta jää aikaa miettiä.



Tiistaina sen sijaan päästiin tuulettamaan päätämme hakumetsään. Myylle neljä maalimiestä. Etukulmista löydöt ja umppareista löydöt. Viimeisellä umpparilla otin hallinnan kautta. Pyysin sivulle ja annoin maalimiehelle luvan nousta. Piilon auetessa Myy meinasi mennä ensin ukkoa moikkaamaan... Seuruutusta vähän matkaa keskilinjaa kohti ja vapautus palkalle. Hyvät treenit taasen.

Lauantaina käytiin Koirakorvessa reenaamassa tottista. Matkan varrelle tein Myylle esineruudun kahdella esineellä. Romeonkin oli tarkoitus mennä sama ruutu, mutta päälle nouseva ukkonen sotki valitettavasti suunnitelmat.Romeon kohdalta. Myy haki molemmat esineet ennätysnopeasti ja teki hyvän ruudun. Ruudusta pidetään nyt vähän taukoa, koska Myy menee nyt niin hyvin, että tästä ole enää kuin se yksi suunta...

Pk-kentällä tehtiin hyppynoutoja, eteenmeno ja paikkamakuu. 
  • Hypyissä ei mitään kummempaa. Tasamaanouto voisi olla palautusvauhdilta nopeampi. Metrinen alkaa olla jo melko hyvässä kuosissa. Hyppy on ollut jo lähes alusta asti täydessä korkeudessa, koska Myy ei kolauttele jalkojaan lautoihin ja ponnistaa ilmavasti hypyn yli. Viime kerralla A:n palautuksessa Myy kiersi hypyn, annoin palautetta (palautus on aina sanallista) ja herkkänä/kilttinä koirana otti tästä painetta, joka näkyi pienenä epäröintinä estettä kohtaan. Hyppäsi nyt hyvin ja innokkaasti yli, jonka jälkeen aavistuksen epäröi paluuhyppyä. Taputin esteen yläreunaan kädellä sanoen samalla tuo. Tuli nyt hyvin yli, isot bileet pystyyn ja tähän lopetettiin treeni. Hyppyjä pyritään tekemään maltilla jo koiraakin säästellen ja jos saadaan yksikin hyvä suoritus, se riittää. 
Romeo kävi välillä kentällä tehden mm. seuraamista ja koko kentän mittaisen pitkän ns. pentuluoksetulon hetsauksineen. En tiedä olenko koskaan nähnyt raitapojan tulevan noin kovaa kuin mitä se tuli mun luo. Korvat litassa ja ihan täysillä. :) Ei puhettakaan, että olisin edes uskaltanut ottaa mitään loppuasentoa törmäyksen pelossa. Ihana ukko ja toinen on vaan niin innoissaan!  

Myyn kanssa jatkettiin: 
  • Eteenmeno. H. kävi viemässä patukan kentän päähän sillä välin kun vein Romeon autoon, eli Myy ei nähnyt patukan vientiä. Annoin Myyn olla vapaana autolta kentälle ja vierellä-käskyllä se kulki nätisi kentän reunaan. Koko ajan katseli valppaana ympärilleen, mutta piti hyvin paikkansa. Vierellä-käsky on siis käsky, jota käytän kun kuljemme ilman liinaa esineruutuun, hakuiluun jne. Kontaktia ei tarvitse pitää, mutta paikka tulee säilyttää. Kentän reunalla seuraa-käsky ja seuruutin lähtöpaikkaan. Myyn ollessa perusasennossa sanoin, että tehdään eteenmeno. Viime kerralla Myy oli pihalla kuin lumiukko eteenmenossa ja jäi pyörimään ympyrää kun lähetin sen eteenkäskyllä. Asiaa jotenkin sotki kun tultiin silloin suoraan paikkamakuusta, eikä se ollut nähnyt patukan vientiä... Nyt tuntui heti, että oli paremmin kartalla ja yritti välillä hätäiseen pälyillä eteenpäinkin. Seuruutus ja siitä eteenlähetys. Lähti ihan aavistuksen epäröiden, mutta melko lujaa ja suoraan. Kentän keskivaiheilla vauhti hidastui ja alkoi kaartaa aika reilusti oikealle. Onneksi voimakas tuulenpuuska toi hyvän hajun kentän reunalla odottavasta patukasta ja loppumatka mentiinkin jo sitten ihan täysillä ja suoraan. Itseluottamus sai taas hyvää vahvistusta.  
  • Paikkamakuussa tarkoitus oli tehdä 10-15 minuutin paikkamakuu tilanteessa riippuen. Tällä kertaa kentällä kävi sen verran kova tuuli, ettei mäkäräisiä, paarmoja tai muitakaan lentäviä otuksia ollut ja se näkyi heti parantavasti Myyn mielentilassa. Myy teki parhaimman paikkamakuun (10 min.) mitä ehkä koskaan ja vitsi, että olin iloinen tästä! Parasta oli hyvä mielentila. Se oli juuri sitä mitä olen Myylle paikkamakuuseen hakenut. Myy oli rauhallinen, levollinen, mutta silti keskittyneen tarkkaavainen. Katse oli koko ajan edessä, ei minkäänlaista lonkan vaihtoa, vinkumista tai muutakaan ääntelyä. H:n näyttäessä 10 minuuttia, en viitsinnyt jatkaa enää aikaa, jotta tilanne ei loppuajasta huononisi ja pääsisin palkkaamaan itsekin hyvillä mielin. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti