Taantuma takana?

Maanantaina oli kesän ensimmäinen hellepäivä. Ovi oli auki koko päivän ja koirat viettivät aikaansa ulkona lähes koko päivän. Kaksi kolmesta koirulista makoili tai puuhaili omiaan ollen suurimman osan ajasta varjossa. Myy sen sijaan otti aurinkoa yhdessä mun kanssa... Voimakkaasta läähätyksestä huolimatta ei siirtynyt varjoon oikeastaan koko päivänä. : p Ei sentään saanut auringonpistosta.

Auringossa oleilu oli tehnyt pelkille pelkästään hyvää, koska illalla agitreeneissä Myyn vire oli lähes täydellinen. Treenit lupailivat pitkästä aikaa jopa pienoista eteenpäin vievää kehitystä. Josko tämä agitaantuma alkaisi pikku hiljaa olla tässä. Tilanne ei ehkä sittenkään ole ihan niin toivoton, kuin miltä se näytti kontaktien osalta. Ylösmenokontakteilla merkkaus ainakin yhdellä käpälällä (kehikko puomilla), alastulot täydellisiä ja jopa kepeille viennitkin onnistuivat, vaikka kulmat olivatkin haastavia. Pitkästä aikaa hyvän mielen agireenit. :)

Alla rata. Numerointi ei pidä paikkaansa.

Eilen hakuiltiin. Tälläkin kertaa bongattiin viime kertaiseen tapaan hakualueelta kyy, joka sai ämpärikyydin alueen ulkopuolelle... Onneksi koirat eivät ole käärmeisiin törmänneet, vaikka läheltä piti tilanne olikin kun maalimies kuljetti koiraa kyyn ohi. Myylle ensimmäistä kertaa haltuunottoja parilla piilolla. Kutsuin Myyn makuulta sivulle, seuruutin vähän matkaa, vapautin ja takana tuleva maalimies palkkasi koiran. Ekalla umpparilla oli malttamaton siinä vaiheessa kun maalimies tuli ulos piilosta ja piti vähän käydä nopeasti moikkaamassa... Ihan kivasti hallinta lopulta toimi ja varsinkin toinen hallinta oli hyvä. Muuten reeneissä olikin pienoista säätämistä. Tyhjillä ei ollut ongelmaa, mutta tällä kertaa Myy ei tarkastanut piiloja riittävästi vaan otti rullan liian kaukana maalimiehestä... Tätä teki useammankin kerran, mutta onneksi radiopuhelimien avulla oltiin koko ajan hyvin tilanteen tasalla. Joka kerta tarkastettiin maalimieheltä kävikö kunnolla piilolla ja niin monta kertaa koira sai mennä uudelleen, että meni kunnolla perille. Jos homma jatkuu samanlaisena, Myy saa kaulaansa kuparipannan (ikävä ottaa suuhun) ja käyttöön tulevat uudelleen irtorullat, jolloin koira joutuu varmasti käymään piilolla. Nyt on tulossa viikon tauko hakuilusta, joten voihan olla, että homma taas ensi kerralla toimiikin jo paremmin tältä osin. Ongelmien tullessa esiin korostuu osaavan hakuryhmän merkitys. Onneksi on ihmisiä, jotka osaavat viedä koiraa oikealla tavalla eteenpäin tässäkin tilanteessa. Tämäkin kun on kuulema vaan yksi ylimenovaihe ja hyvin korjattavissa.

Huomenna matkaamme mökille. Voipi olla, että jokunen janaharjoitus viikon aikana tehdään, mutta muuten pidetään treenitaukoa ja naatitaan kesästä. :)

Ps. Tapahtui toissa päivänä. Naapurin lapsi oli isänsä kanssa pihalla leikkimässä ja menin Romeon kanssa ohi. Pihalta kuului: "kato iti, tuolla menee leijona..." : p