Vuoden vaihtuessa

Vuosi vaihtui jo melko perinteiseen tapaan. Tosin olin aattopäivän töissä, mutta H oli lomalla ja hoiti laumaa tuttuun uudenvuoden tyyliin. Koirille paljon aktiviteettiä ja lenkkiä aattopäivään - jopa vähän huvittavuuteen asti. Jaksaa, jaksaa. :) Ensin normilenkkiä ja lauman asettuessa mukavasti nukkumaan, H. avasi takaoven ja päästi koirat ulos... Päivällä kun ei saanut maratooniunia nukkua. Noin puoli kuudelta illalla - lauma sisälle, verhot ikkunoiden eteen, telkkari päälle ja musiikki soimaan. Kaikki koirat nukkuivat sikeästi ulkoa tulevista äänistä välittämättä aina kello neljään saakka aamulla, jolloin Myy kävi lyhyesti tarpeillaan, jatkaakseen tämän jälkeen uniaan. On se kyllä mukavaa, kun ei omista tällä hetkellä yhtään ääniarkaa koiraa. Nonon kanssa oli aina niin raskasta aikaa vuoden vaihtumiset.

Joululahja itselleni... 

Lomalla ollaan lenkkeilty tosi paljon ja viime aikoina on ollut intoa myös siihen suuntaan, josko juoksuharrastusta jatkaisi... Myyn kanssa on tehty eka juoksulenkki ja olihan vaan mukavaa. Myy ei tee äkkipysähdyksiä poikakoirien tavoin jonkun superhajun vaatiessa tarkempaa tutkimusta, vaan menee tasaista ravia pari metriä edellä. H.:lla on ollut suunnitelmissa aloittaa myös hiihto Myyn kanssa hyvien jääkelejen tullessa. H.lla on entuudestaan hiihtotaustaa, joten heiltä homma voipi sujua, toisin kuin allekirjoittaneelta. Sukset ja Myy kun eivät vaan millään mahdu samaan lauseeseen... Noin yleensäkin kuntoa ja kunnonkohotusta olen miettinyt vähän enemmänkin >>Mooren blogissa. 

Treenattu ei olla oikeastaan mitään, paitsi kapulan pitoharjoituksia. Pitoharjoitukset sellaisenaan eivät etene. Kestoa ei vaan tule. Myy luulee, että juttu on sylkäistä kapula ja ote irtoaa liian aikaisin teinpä mitä tahansa. Tänään kokeilin vähän uutta lähestymistapaa asiaan. Tilanne saatiin viimeinkin liikahtamaan edes vähän parempaan suuntaan. Tein Myyn kanssa noutoa jännitteen avulla. (tätä ei kuvattu videolle) Patukalla leikkiä->irrotus->tuo-käsky->kehut->jännite(hiljaisuus)->vapautus patukkaan. Jännitteen avulla Myy pysyy hyvin keskittyneenä, hiljaisena ja hyvässä mielentilassa. Mikä parasta, ote kapulaan on melko hyvä, eikä kapula putoa! Ruoalla sylkäisee kapulan ennen vapautuskäskyä ja tämä on ollut ongelmana koko ajan. En tiedä meneekö pahasti pöpelikköön, jos lähtisi tätä tietä Roomaan? ;) Vauhtinoutoja tehdään koko ajan, niissä ei ole ongelmaa.

Tältä näyttää Myyn luovutus tänään. (kuormitan koiraa olemalla kumartuneena liikaa eteen ja jälkimmäisessä palkkaan kun ote alkaa jo heiketä. Jatkossa selkä suorassa ja nojaamalla vähän takapainoisesti. )