tiistai 16. heinäkuuta 2013

Siukku, tervutottista ja aksaa

Tänään saatiin erittäin tervetullutta tottisseuraa vähän kauempaa, kun Jyväskylään saapuivat Myyn Nina-kasvattaja Yoda-tervunsa kanssa, sekä Minna Off Line`s tervujensa Kitan ja Jeddan (Myyn sisko) kanssa. Pidettiin omat tottistreenit Jatin hallilla, joka sattui olemaan vieläpä tyhjä, joten hyvää onneakin oli matkassa.

Ennen vieraiden tuloa tein Romeon kanssa hallilla agia. Keppejä, keinua ja muutaman kerran putkea. Nyt keinu näyttää siltä, miltä sen pitäisikin näyttää. Reipas nousu, hyvä jarrutus oikeassa kohdassa ja nätti alastulokontakti. Kepit myös ok ja tänään oli myös jo sitä kaivattua vauhtia! Varmuuden myötä alkaa vauhtiakin tulla.

Romeo oli muutenkin mukavassa vireessä, joten tehtiin tokoa viikon päästä tulevaa tokokoetta silmällä pitäen. Tokoeste ok. Otin muutamia maasta perusasentoon nousua, joka viime kokeessa oli jostain syystä ongelma. Romeo ei noussut ekalla käskyllä. Sama toistui nytkin ensimmäisellä käskyllä, joten pääsin korjaamaan tätä ja saatiin muutamia hyviä ylösnousuja.

Liikkeelle lähdöt hyviä ja samoin kontakti. Romeosta kapula on ihan huippu, joten muutama nouto kapulalla, jotka nekin sujuvia. Hakee ja tuo hyvin. Luovuttaa seisaaltaan eteen, joten loppuasentoa vaille nouto on valmis. Kaukot: istu- maahan erinomaiset wubba kainalossa tehtyinä... Hienosti ja innokkaasti poika touhusi, joten oikein hyvä fiilis Romeon treenien jälkeen.

***
Sitten aloitettiin Off Line`s treenit. Alkuun riitti kysymyksiä ihan vallan kamalasti näille osaaville pelki-ihmisille. :) Sainkin kaikkiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin vastaukset ja paljon jäi tapaamisesta pohdiskeltavaa jatkoa ajatellen. Oikeastaan pienoinen helpotus oli se, ettei oma ajatus Myyn kouluttamisesta juurikaan poikennut kuullusta noin pääpiirteiltään, eli melko samoilla linjoilla jatketaan kuin tähänkin asti, joitakin asioita vähän muutellen ja parannellen.

Tässä jotain sekalaista sälää mitä mieleen päivästä jäi.
  • Myyn viettiä voisi nostaa aavistuksen, jotta koiralla säilyy jatkossakin hyvä mielenkiinto ja kova into tekemiseen. Tätä korkeammalle vietin ehtii nostaa sitten vielä myöhemminkin, joten sen kanssa ei sinällään ole mitään kiirettä. 
  • Apuohjaaja katsomaan treeniä! Hänelle kerrotaan halutut omat kriteerit ja hän katsoo sivusta, että homma menee näin. Eri ihmisten "menee hyvin" tarkoittaa kaikille vähän eri asioita, joten tuon kanssa tulee olla myös tarkkana.
  • Maahanmenotekniikka väärä - liian hidas - > opetellaan uusi Ninan ohjein.
  • Käsi vieläkin kauemmaksi vartalosta seuraamisessa, että jää kunnon väli koiran ja ohjaajan väliin. Tulee olla myös tarkkana, että käsi pysyy koko ajan riittävän takana.
  • Korkeassa vietissä ei tehdä istu-maahan-seiso- treenejä pennulle (leikitys->istu->palkka->leikitys jne.) 
  • Alle puolivuotiaalta pennulta ei vielä varsinaisesti vaadita asioita, eli ns. hallintaa (esim. luopumista, maalimiehellä korrektia käytöstä jne.) tämän ehtii myöhemminkin, eli vasta tästä 6 kk -> aletaan kiinnittämään näihin enemmän huomiota ja hallinnan määrää lisätään asteittain iän myötä.
  • Tässä vaiheessa ei esimerkiksi haittaa, vaikka koira luoksetulossa haukkuu ja vetää hihnaa halutessaan ohjaajan perään. Pääasia, että se haluaa tulla ja lujaa. Luoksetulossa kannattaa suosia pitkää matkaa, jotta koira oppii mm. kohdistamaan paikkaa jo heti alusta alkaen.
  • imutus ok ja myös lyhyttä seuraamista (askel, kaksi) Molempia vuorotellen.
  • Kapulatreeniä (kapulan pitoa) ohjelmistoon enemmän ja mahdollisimman paljon
Ensin Minna näytti Jeddan (Myyn siskon) kanssa tottistelua ja seurasin tietty silmä kovana miten osaava ihminen Myyn ikäistä pentua kouluttaa. Halliin tulo oli sinällään ihan mielenkiintoinen. Minna teki ensin Jeddan kanssa kierroksen liinassa, jotta koira sai havainnoida ympäristöä. Sitten hän antoi Jeddan Ninalle pideltäväksi Minnan kävellessä itse koirasta pois päin, jolloin pennulla oli tietenkin suuri tarve seurata ohjaajaansa. Tämän jälkeen koira päästettiin irti, jolloin se meni lujaa ohjaajansa luo, jolloin varsinainen koulutus pääsi alkaamaan...  Jedda oli oikein reipas ja taitava ja hyvin paljon niissä on samaa Myyn kanssa. Oli mielenkiintoista katsoa ja ottaa samalla oppia.

Seuraavana tottisteli Myy. Ninan ohje seuraamisessa oli pitää kunnon väli ohjaavan käden ja jalan välissä, jotta koiran paikka pysyy oikeana ja myös riittävän kaukana ohjaajasta. Näin Myyn häntäkin nousi ylemmäksi. (hännän nousu kertoo koiran hyvästä tunnetilasta). Maahanmeno saatava huomattavan paljon nopeammaksi. Nina näytti siihen oikean tekniikan, eli imuttamalla koiraa aavistus eteenpäin, jonka jälkeen ohjataan koira nenästä kevyesti työntämällä alaviistoon taaksepäin, niin että koira laskeutuu maahan. Muutamia toistoja tehiin tähän. Tämän jälkeen seisomista Hermiön opein ja istumista. Loppuun vielä vauhtiluoksetulo, jossa ruokapalkka, jonka jälkeen leikitys patukalla.

Seuraavana olivat vuorossa Kita ja Yoda jotka kummatkin näyttivät meille hienoa ja osaavaa tottista ohjaajiensa kanssa. Hienoja koiria molemmat, eivätkä ohjaajatkaan hullumpia olleet. :)

***

Treenien lopuksi pennut pääsivät yhdessä leikkimään. Myy yllätti! Olin varma, että se pyrkii komentamaan Jeddaa, mutta mitä vielä. Leikin aikana kummastakaan koirasta ei lähtenyt kertaakaan haukkua tai murinaa, vaan koko ajan mentiin ns. hyvässä hengessä. Noilla pennuilla kyllä synkkasi täydellisen hyvin yhteen.  :)

Isot kiitokset Ninalle ja Minnalle hyvistä neuvoista ja hyvästä seurasta ja siitä, että jaksoitte tänne ajella. :) Lopuksi mentiin porukalla läheiselle huoltsikalle syömään. Ei oikeastaan yhtään edes harmittanut, vaikka suunnitellut Laukaan agimöllit jäivät tältä illalta väliin, sen verran antoista päivä oli kuitenkin takana. Lokakuussa onkin sitten Off Line`sin tottispäivä, joten sinne asti jos taas jaksettaisiin näillä opein.

Tässä kuvia siskoista leikkimässä.

Terve sisko! Leikitäänkö?

... ensin kunnon halit...

Äitee! Mä voitin tän...
Hippaleikki alkakoon... sinä oot hippa!

...juokse sitten!

hippa vaihtunut..




3 kommenttia:

  1. Miksi pennun kanssa ei pitäisi tehdä asentoja kesken leikityksen?

    VastaaPoista
  2. Tässä ajatuksenä on se, että tekniikka tulee olla ensin kunnossa ja hyvä ennen kuin otetaan vauhti mukaan ja nostetaan vietti ylös. Tässä on kahdenlaista tapaa ja koulukuntaa koiraharrastajissa... Toiset tekevät korkeasmmassa vietissä (yleensä ne joiden koirat(koirarodut) ovat matalaviettisempiä. Tällä saadaan vauhtia ja näyttävyyttä ja voimaa tekemiseen, mutta esim. belgeillä on yleensä jo luonnostaan niin paljon sitä viettiä, ettei sitä tarvitse vielä pennuilla vetää tappiin asti. Viettiä voi lisätä sitten ihan rauhassa ja pikku hiljaa lisää.

    VastaaPoista
  3. Okei, eli ensin tekniikka ja myöhemmin nuo vauhtiharjoitukset.

    VastaaPoista