Treenikeskiviikko mölleillen

Tänään hallilla treenaamassa. Vähän oli siinä ja siinä onko tänään ohjattuja agitreenejä kun hallin sisällä tuota -10 asteen pakkasrajaa hätyyteltiin. Mittari näytti kuitenkin hallissa koko treenien ajan -8, (ulkona -17) joten treenit pidettiin. 

Tämän vuoden viimeisissä agitreeneissä oli oman ryhmän möllikisat. :) 

Rata näytti tältä. 

Radalla Romeo oli taas oma rakastettava itsensä. ;) Paljon hyvää ja innokasta tekemistä, mutta täysin samat ongelmat kuin mitä viimeisessä möllikisassakin. Ekalla kerralla (tehtiin rata kaksi kertaa) ongelmana A-esteellä sekoilut ja nelosesteen jälkeen putken väärä pää. Uusintaradalla nyt sitten jo edes parannettiin ja saatiin vain yksi virhe putken väärään päähän menosta nelosesteen jälkeen. Valssi ei toiminut tässä, joten tämä menee osaltaan myös omaan piikkiin.... 

A-este

• 9 esteeltä Romeo karkasi takaisin A-lle. Tästä on tultava *kirosana* loppu! Kouluttaja Eija oli sitä mieltä, että hyvin tiukka haltuunotto aina ennen A-estettä ja sen ympärillä, koska Romeo on niin selvästi A-estehullu. (sai nyt siis myös lisänimen A-luokan hullu : p) , eli vaikka vauhtia pois ja koira paremmin haltuun esteiden välissä.
• täytyy harjoitella myös niin, että tehdään A:n ympärillä jotain muuta menemättä koko esteelle jne.

Kivaa kuitenkin oli olla radalla ja Romeo sai lohdutuspalkinnoksi jotakin purupatukoita, joita illalla tyytyväisenä rouskutteli. :)

Mölleilyn välissä viereisellä tyhjällä kentällä harjoiteltiin myös keinua. Keinu sujuu koko ajan paremmin. Romeo tietää paikan, jossa keinu kallistaa ja ottaa kallistuksen vastaan niiamaalla vähän eteen kyynärien varaan, jotta tasapaino säilyy. Toistoja nyt vaan tähän. 

********

Rullan tuontia

Ennen agitreenejä tyhjässä hallissa otin rullan luovutuksia. Koira istumaan paikalleen ja vein rullan parin metrin päähän ja lähetin hakemaan. Alkuun taas tiputteli ja viskoi, mutta kun maltoin odottaa rauhassa, että luovuttaa nätisti käteen asti, alkoi tulla paremmin ja sain muutaman jo oikein hyvän luovutuksenkin harjoituksen loppuun. Tykkäsi muuten hakea selvästi paljon enemmän, kun sai rullan maasta eikä ihmiseltä... :O  Eli nyt näitä harjoituksia, jotta saadaan ote hyväksi ja rulla pysymään kunnolla suussa. 

Tokoa

Paikkamakuu: Treenikaveri Saara ja kleinspitz Piko teki häiriötä kuljeskelemalla Romeon ympärillä sen ollessa paikkamakuussa. Jostain syystä nämä ns. ihanat pölypallot ärsyttävät Romeota koirista kaikkein eniten, joten harjoitus oli kyllä äärimmäisen hyvä. Romeon silmät muljahtelivat välillä ohikulkevan Pikon suuntaan ja varsinkin silloin kun Piko liikkui selän takana, mutta tätä lukuunottamatta, Romeo oli levollisen ja varman oloisesti paikallaan. Kiitos Saaralle ja taitavalle agi-Pikolle häiriöstä. :) 

Häiriönä toisella kentällä oli tänään myös Romeon mielestä ns. kurja tyyppi, eli appenzelinpaimenkoirauros Edi.  Edi on kerran Jatko1:n treeneissä karannut Romeon persuuksille uhittelemaan Romeon istuessa odottamassa hyppylupaa. Tässä tilanteessa pojat pääsivät vähän pullistelemaan toisilleen... Romeo muistaa tämän ja Edin näkeminen aina vähän paineistaa sitä, eikä tietenkään suotta. Ollaan Saijan (Edin omistajan) kanssa kuitenkin tehty hommia tämän eteen ja pojat treenasivat tänään taas oikein mukavasti samalla kentällä Edin tehdessä seuraamista ja Romeo samaan aikaan kontaktiharjoituksia.

Se on ainakin selvää, että Romeosta kapulan noutaminen on yksi hauskimpia asioita tässä maailmassa ja se hakee kapulaa mielellään. Paras palkka tuntuu olevan sillä saada hakea uudelleen, koska kapulan kantaminen on vaan niin kivaa. Nyt se alkaa viimein ymmärtää, että kapula ei katoa, tai ettei sitä oteta heti pois, vaikka sen tuo minulle. Se tietää jo saavansa hakea pian uudelleen.

Välillä kapula yhä putoo ennen aikoja, mutta useimmin pää pysyy ylhäällä kapulaa tuodessa ja Romeo tuo sen käteen asti. Tämä etenee siis kivasti, mutta varmuutta täytyy saada lisää ja ne vähätkin putoamiset loppumaan ja liittää loppuasento mukaan.

Romeon seuraamiset olivat tänään ihan huippuja! Kontakti pysyi koko ajan jo pidemmänkin aikaa ja voi sitä innokkuutta. Ei tuo kyllä ole nyt mun koira! Ihanaa, jos tämä innokkuus säilyy tällaisena. On se vaan niin, että tuo otus koko ajan paranee.  

Tulipa monipuolinen treenisessio tästä päivästä, mutta joskus näin. :)