Saviolla hakuilemassa

Raskaan ja surullisen viikonlopun jälkeen, oli kiva tavata pitkästä aikaa mukavaa hakuporukkaa ja saada muuta ajateltavaa Nonon lisäksi, edes vaikka vaan lyhyeksi hetkeksi. Tuttujen treenikavereiden nimet olivat sekaisin, Sari vitsaili hyväntahtoisesti jotain nimilapuista, anteeksi vaan, valvominen ja suru verottaa. Illalla tutussa kaupassakin etsin paikkaa missä jugurtit ovat... ei vaan millään muistunut mieleen. :( Koirasta luopuminen on yksi maailman kamalampia asioita. Tällä hetkellä tuntuu, ettei siitä selviä koskaan.

Treeneissä kuitenkin oli tänään pitkiksistä Sumu, Rio ja Romeo, lyhkäsistä Kössi ja Karma ja pikkuinen Älli... muunrotuisia edustivat Motti ja Moore.

Romeolle olin alkuun suunnitellut treenit niin, että otettaisiin ensimmäistä kertaa rulla mukaan maastoon (rullan tuontia on harjoilteltu muualla paitsi metsässä) ja kokeiltaisiin ilmaisua niin, että kun palauttaa rullan, maalimies kutsuu koiran ja liina perässä päästän Romeon maalimiehelle.

Ekalle lähti hyvin, juoksi maalimiehestä ohi, teki jonkun ympyrän ja meni sitten maalimiehelle, jolta toi rullan. Tämän jälkeen maalimies kutsui Romeota. Romeo oli kutsusta selvästi hämillään, eikä lähtenyt uudelleen maalimiehelle. Oli varmaan sitä mieltä, että tuo on nähty....  Maalimies tuli esiin ja hetsasi wuballa ja lähdin kävelemään piilolle päin. Romeo meni nyt vähän vaisuna maalimiehen luo ja syttyi kyllä kovasti wubbaleikkiin ja sai vielä palkaksi superherkkua, eli whiskasta purkista.

Seuraava maalimies meni sitten ihan mönkään. Uutta asiaa oli Romeolle selvästi liikaa ja kun tähän vielä lisättiin vieras ihminen, Romeolta meni pasmat sekaisin. Toiselle lähti hyvin, pysähtyi ennen piiloa ja näki uuden vieraan, eikä halunnut mennä tämän luo. :O Tuolla se on, mutta tuonne en muuten mene... En tiedä vaikuttiko se, että maalimiehen Kössi-uros pörisi Romeolle kovasti autosta, jonka ohitimme ennen keskilinjaa ja Romeo vähän tuntui pelkäävän tätä ja kun piilossa oli Kössin omistaja Kössin tuoksuineen, Romeo jotenkin epäröi mennä tämän luo. Tätä ennen Romeo on mennyt myös uusien maalimiesten luo ongelmitta ihan harrastuksen alkua lukuunottamatta. Vaikea sanoa, mitä poitsun päässä mahtoi liikkua vai oliko syynä juuri se, ettei liikkunut mitään?... Menin sitten Romeon tueksi maalimiehelle, joka rullan sijaan antoi Romeolle kissanruokaa purkista, jotta jännitys menisi ohi. Ruoankin Romeo hotki pikaisesti ja oli aika vaivaantuneen oloinen. Wubba-leikki taas kuitenkin maistui maalimiehen kanssa ja rentoutti koiran.

Puhuttiin, että kannattaa ottaa pelkkiä rullan tuonteja vierailta, eikä liittää vielä muuta ilmaisua mukaan. Tauon jälkeen tehtiinkin kolme rullan tuontia. Ensin tutummalta maalimiehelä yksi ja sitten tältä vähän jännittävämmältä tyypiltä kaksi. Rullan toi kohtuu hyvin kaksi kertaa, kun tehtiin nämä tiellä. Kolmannella kerralla maalimies (Kössin omistaja) oli metsässä. Romeo lähti hyvin, ei kuitenkaan mennyt hakemaan rullaa, vaan oli jotenkin ihan kuutamolla ja merkkaili puskia... Ei näyttänyt siltä, että olisi ollut edes missään hommissa. Leikki kyllä taas hyvin innolla Kössin omistajan kanssa wuballa, joten varmasti ihan mukava fiilis jäi tästäkin vieraasta. Huoh. Näiköhän tuosta koskaan mitään hakukoiraa tulee, on sen verran loivaliikkeinen koira nyt näissä hakupuuhissa....

Nonon poismenon johdosta/naapurin nartun juoksusta? johtuen myös Romeo on ollut viime päivinä kotona sekaisin ja levoton. Romeo jäi oudosti (eri tavalla kuin koskaan aiemmin) ulvomaan kotiin, kun Nono lähti viimeiselle matkalle ja Romeo on käynyt päivittäin hautaa ihmettelemässä. Romeo kun tahtoo lenkin jälkeen aina mennä haudalle. Jospa tämä mieletön ikävä ja tuska alkaa jossain vaiheessa edes vähän helpottamaan. Pakkohan se on? :(