Agikurssin päätös

Nyt on sitten agilityn jatkokurssi ohi. Paljon on opittu ja laji on kyllä vienenyt meidät täysin mukanaan. Tätä täytyy saada lisää! 

Vähän ennen kuutta lähdettiin Romeon kanssa treeneihin ja puoli kymmeneltä illalla oltiin kotona. Ensin lämmitelyä, sitten treenit ja loppuun vielä Lakka-holskun kanssa holskumaista riekkumista ja kotona olikin sitten vallan väsy rakki. =)

Tehtiin tällä kertaa eri ohjaajan rataa ja radalla oli jotenkin aika kinkkisiä ristiin ohjauksia, kuten tuosta alla olevasta nuoliviidakostakin voi todeta. :D 

Rata näytti jokseenkin tältä.

 

Ekana esteenä oli puomi. Ensimmäistä kertaa Romeo meni puomin ilman hihnaa. =) Alastulokontaktilla odotti lihapullaa, jossa pyysin Romeon istumaan. Vauhti oli aika sopivaa ja Romeo asteli rauhallisen ja luottavaisen oloisena puomia, eikä  lähtenyt missään vaiheessa rynnimään liian kovaa. Kävelin kädet selkeästi sivuilla suoraan eteenpäin, jotta Romeo ei ala kurottelemaan minua kohti.

Romeo meni radan hyvin ja teki taas radan juuri niin kun sitä ohjasin. Kouluttajat ovat sanoeet tästä useasti: Romeo yrittää paikata minun virheitä ja tekee koko ajan parhaansa seuratessaan ohjausta, joka valitettavasti on toisinaan kaikkea muuta kuin selkeä. :( Välillä harmittaa niin koiran puolesta. Täytyisi kuivaharjoitella aina niin hyvin, että rata varmaan sujuu, jotta se olisi reilua koiralle.

Oma ohjaus oli alkuun varsinkin ihan persiistä ja jotenkin ristiin ohjaukset eivät tahtoneet millään luonnistua, vaikka rata näyttikin alkuun hyvin helpolta. Noin periaatteessa ohjauksessa ei tarvitse tuossa edes paljon liikkua, vaan pystytellä keskialueella ja vaihtaa vaan esteiden eri puolille ja heittää koira putkeen. Siis hyvin helppoo... ;) Joo-o. Romeo oli sitten aika pallo hukassa, että ohjaa nyt johonkin suuntaan kun pyörin aitojen välissä keskellä... Romeo on kyllä hyvä! Muutaman toiston jälkeen, radan käydessä jo vähän tutummaksi, ohjauskin sujui jo sitten ihan hyvin. :)

Koirien vaihtoa

Loppuajalla kokeiltiin ohjata toisten koiria. Ohjasin sileäkarvaista kettuterrieri Tirppaa, joka olikin varsin sähäkkä tapaus. Välillä tuntui, että tyyppi jää jalkoihin kun pyörähteli niin vauhdikkaasti puolelta toiselle. :D Vauhtia ei ainakaan puuttunut ja Tirppa oli herkkä ohjaukselle. Juosta sai oikein kunnolla ja jos et ehtinyt ohjata, Tirppa päätti itse minkä esteen seuraavaksi menee. Oli ainakin innokas, kovin yritteliäs, taitava ja iloinen koira. =)

Vaikka Tirppa ja Moore ovat molemmat terriereitä, mitään samankaltaista ei noiden ohjaamisessa ollut. Moore on radalla vielä aika hidas ja harkitsee kaiken ennen tekemistä, kun taas Tirppa menee koko ajan satalasissa. :D

Oli hauskaa ja opettavaista vaihtaa koiraa. Samat tutut ohjauskuviot ja askellukset kun eivät toisen koiran kassa toimikaan, kun vauhtia on pelissä ihan eri tavalla tai vieraalla koiralla on jo totuttu tapa työskennellä.

Romeo pääsi Ellin ohjaukseen. Kokemus oli sille selvästi vähän outo, varsinkin alkuun. :D Kävi kurkkaamassa kentän reunalla minua, että olen varmasti paikalla. Totteli Elliä, mutta empi kovasti kaikessa tekemisessä ja Romeon ilo oli aika kaukana varsinkin alkuun. :D Hyvä kokemus kuitenkin Romeolle ja loppua kohden alkoi olla jo selvästi enemmän mukana hommassa ja myös Ellin ohjauksessa.

Nyt ollaan sitten valitettavasti vailla treeniryhmää, joten toivotaan, että jotakin agilityyn liittyvää saadaan tehdä myös jatkossa...