Kolmen sekunnin muisti?

Tänään tein esineharjoittelua kahdella esineellä n. 40 x 10 metriä kaistaleen muotoisessa ruudussa. Esineinä rannehikinauha ja kankainen pieni pussukka. Jätin molemmat esineet samalla kertaa, toisen ruudun oikeaan ylälaitaan ja toisen ruudun vasempaan ylälaitaan.

Romeo irtosi taas lujaa ja toi vauhdilla rannehikinauhan ruudun oikeasta kulmasta. Ihan nappi suoritus, mutta sitten...

Sen jälkeen lähetin Romeon heti perään uudelleen ja se katto hölmönä, että minähän toin jo eikä ymmärtänyt lähteä uudelleen hakemaan. Levittelin käsiä ja kysyin siltä "missä esine"?.

Lopulta Romeo lähti aika hämillään pyörimään ruudun alakulmaan ja annoin Romeon työskennellä rauhassa siinä toivossa, että se ajautuisi ruudun vasempaan yläkulmaan ja löytäisi esineen. Romeo ei kuitenkaan mennyt ruudun yläkulmaan ja Romeo palasi hetken pyörittyään takaisin. Selvästi sillä ei ollut oikein ajatusta päässä siitä, että ruudusta voisi enää muuta löytyä tuon yhden esineen jälkeen. Hakeminen kun oli nyt selvästi tuommoista haahuilevaa...

Otin Romeon puuhun odottamaan ja kävin näyttämässä esinettä ja samalla jätin tämän löytymättömän esineen lähelle jo löytyneen hikinauhan siinä toivossa, että se tajuaisi, että esineitä on kaksi. Ei ollut kovin viisasta. :/. Se haki toisen, jätti toisen ja samantien unohti tämän. Noilla koiruleilla kun on kuulema vaan kolmen sekunnin muisti. :D

Uusi lähetys. Nyt R meni tosi lujaa ruudun vasempaan yläkulmaan ja toi hikinauhan hienosti nuuskaistua myös toista maassa olavaa esinettä, joka on Romeolle uusi.

Hikinauhasta palkka ja uusi lähetys toiveena saada vielä tuo toinenkin esine. Romeo ei kuitenkaan irtoa millään riittävän kauas vaan jää nuuskimaan ruudun alakulmaa, mutta ei mene enää syvemmälle ruutuun. Siirryn itse vähän lähemmäksi  esinettä, mutta Romeo on nyt selvästi tuskastustunut ja kiskoo puuta maasta. :O Iso oksa katkeaa puusta ja R raahaa leuhkana oksan jalkoihini... :/ Voi kökkö tuota koiraa. Puunoksa välissä tuijotetaan toisiamme. Melkein luovutan, mutta ei auta kun mennä yhä lähemmäksi esinettä ja yrittää saada koira innostumaan uudelleen esineestä. Oksaa en ole huomaavinakaan ja vihdoin elukka ymmärtää lähteä etsimään jotakin muuta. Nyt ollaan jo niin lähellä esinettä, että Romeo löytyy sen helposti ja tuo sen nätisti ja innoissaan minulle.

Hyvä. :) Nyt olisi vaan kiva tietää kuinka tuon elukan päähän saa sen, että esineitä on tuolla metsässä enemmänkin kuin yksi ja ne voisi hakea sieltä ihan peräjälkeen. Jälkeenpäin funtsin tuota, että ehkä näin alussa olisi hyvä jos jättäisi tuon toisen esineen aika alas, jotta koira löytäisi sen mahdollisesti helpommin ja näin saisi lisää varmuutta tekemiseensä ja ymmärtäisi, että sieltä löytyy myös lisää noita esineitä.

Romeo kun yleensä syöksyy tuonne ihan yläkulmaan ensiksi...

Täytyypä kokeilla noin seuraavaksi. :)