Lomakuulumisia

Loma alkaa olla pian jo puolessa välissä. Lomaan on mahtunut paljon mökkeilyä, hyvää ruokaa, lepäilyä ja kuntoiluakin sopivassa suhteessa. Sääkin on ollut osan aikaa mukavan viileää, mikä on mahdollistanut parit kivat kikkarilenkit koirien kanssa.



Ajoin Carun kanssa 7,4 km. lenkin kahdesti viikon aikana. En tiedä kumpi meistä olikaan lopulta se innokkaampi, kun päästiin ajelemaan kunnolla erämaahan. Caru on nykyään tosi hyvin kuulolla tässäkin "lajissa. " Ei ole enää pelkoa siitä, että hyppää kesken ajon jonnekin pusikkoon. Caru tietää, että juoksemalla suoraan, saa määrätä vauhdin ja rytmin, suunta on kuitenkin oltava aina sama. 

Ajoaamuna oli vain 11 astetta lämmintä ja tuulikin reippaasti, joten saatiin parhaat ajokilsat pitkään aikaan. Martta sai myös olla ensimmäistä kertaa isännän sähköpyöräilykaverina. Hyvin oli homma sujunut Martalta ja molemmat olivat tyytyväisiä lenkin jälkeen. 

Pyöräilyn vastapainoksi tehtiin pitkiä metsälenkkejä ja tietenkin koirat saivat uida sydämensä kyllyydestä. Martta kahlasi paljon järvessä, ollen lähdes koko ajan märkä, mutta onneksi tälläkin kertaa vältyttiin hotspotilta. 

Keiteleessä vesi on tänä vuonna erityisen matalalla, joten koirilla oli ainakin rantaviivaa missä juosta ja kaivella kuoppia. 

Koirilta yhdessä poseeraaminen sujuu mallikkaasti...

.. mutta jos jotain yhteiskuvaa yritetään, niin tilannehan on toisenlainen. 

Miehen tekemä lautta on osoittautunut kivaksi taukopaikaksi. 

Kuva Kia Anttilainen 

Yksi koulutuskin on mahtunut lomaan. Viime viikonloppuna kävin oman seuramme järjestämässä Mika Mahlamäen koulutuspäivässä. Molemmilla koirilla oli koulutukseen lopulta koirakkopaikka, vaikka alkuun tarkoitus oli osallistua vain Carun kanssa. Sunnuntailta oli jäänyt jokunen koira pois ja koska kouluttaja vaikutti osaavalta ja juuri Martalle sopivalta, päätin maksaa Martallekin koirakkopaikan, kun kerran tilaa oli. Lämmintä oli 28 astetta ja lähes tuuletonta, joten ihan hemmetin kuumaa oli tälläkin kertaa kentällä. Hattu päästä vaan maalimiehelle, joka jaksoi leikittää koiria koko viikonlopun ajan helteisessä säässä.  

Yllätyin jopa hieman positiivisesti siitä miten hyvä koulutus oli. Mahlamäki kehui Carun ilmaisua ja hallintaa hyväksi, joten siihen ei käytetty sen enempää aikaa. Mahlamäkihän ei ole mikään tottiskouluttaja, mutta sain kuitenkin toimivia työkaluja siihen, miten vahvistaa Carun aktiivisuutta tottiksessa. Kaikki avut ja hetsit poistetaan. Carun tulee aktivoida paremmin itsenä ja minun malttaa odottaa hiljaisuudessa, että koira tuottaa ensin kunnolla aktiivisuutta. Voin haukuttaa sen välillä jopa tyhjäksi, eli saa haukkua niin kauan, kun jaksaa. Sitten kun ei enää jaksa ja hiljenee, odotetaan että aloittaa uudelleen ja tästä isot bileet pystyyn. Mitään ei tulisi antaa Carulle liian helpolla ja haukun kautta palkalle. Piiskaa vasta silloin, kun on itse aloittanut hyvän haukun. Saalista tarjotaan useampi kerta ennen, kuin pääsee puremaan. Ikävä oli kuulla, että olen jonkin verran vahvistellut myös Carun passiivisuutta päästämällä Carun saaliille liian helpolla. Enemmän olisi pitänyt jo alkujaan vaatia siltä ja näitä nyt sitten korjaillaan. Sitä kun sai aikanaan ihan uudentyyppisen koiran käsiinsä, niin olihan se alku vaikeaa ja varmasti selviä koulutusvirheitäkin tuli tehtyä. Huoh, tuli taas mieleen, että lajin helppous todellakin viehättää. 😀 Mahlamäki kehui Carua kuitenkin hyväksi koiraksi ja onhan se sitä. 💓

Martalle tavoitteena oli vahvistaa Martan itseluottamusta. Mahlamäki vahvisti kaikki purut. Martta sai vaan voittaa ja tuntea olevansa iso ja vahva tyttö. Mokelta nähtiin hienoa eläytymistä ja heittäytymistä koiran tarpeet huomioiden. 

Kiitos maalimiehelle ja meidän seuralle hyvästä koulutuksesta. Tuli enemmän, kuin tarpeeseen tämä koulutus tähän väliin. 

Kuvat Kia Anttilainen 

Ensi viikonloppuna on tarkoitus matkata Hyvinkäälle katsomaan Sm-igp-kisoja, jossa on tänäkin vuonna monta tuttua kisaajaa. Martan velikin on mukana. Aika koiramaista menoa siis luvassa jatkossakin!