Mies otti taas kivoja tottiskuvia, joten raapustellaan tähän kuvien oheen jotain tekstiäkin. Myyn tämänhetkinen tottistilanne lyhyesti.
Plussat:
- iloinen mieli, loistoasenne ja -motivaatio,
- vietikästä seuraamista, kontakti ei katkeile,
- kaikki jäävät hyvät ja nopeat,
- luoksetulot hyvät,
- noudot hyvät, samoin hypyt.
Haasteet:
- seuraamisessa edistää voimakkaasti,
- kapulan luovutus huono,
- ajoittaista ääntelyä,
- paineistuu herkästi häiriöistä.
Seuraamispaikkaan olen yrittänyt vaikuttaa palkkaamalla koko ajan takavasemmalle tai pitämällä kainalopalkkaa. Myös imuttamista olen kokeillut. Paikka siirtyy hyvin taaksepäin, mutta muutos ei ole pysyvää, vaan Myy palaa aikaisemmin opittuun.
Olen tehnyt Myylle ja Carulle pitoa paljon viime aikoina. Myy osaa pitää kapulaa rauhallisella ja hyvällä otteella pitotreenissä, mutta tämä ei näy enää valmiissa noutoliikkeessä, jossa kapulaote elää.
Häiriönsieto on mennyt iän myötä Myyllä huonommaksi. Myy paineistuu helposti hälinästä ja metelistä ja tämä vaikuttaa suoraan myös sen tunnetilaan. Ääntelyä tulee luonnollisesti helpommin, jos Myytä jännittää joku asia. En usko, että tähän auttavat häiriötreenit, koska tässäkin eletty elämä ja kokemukset merkitsevät Myylle paljon ja ne kokemukset eivät ole aina olleet pelkästään hyviä. Oma itsevarmuus ja ei jännittäminen tukevat Myytä parhaiten ja oma rentous onkin se mihin tulisi aina pyrkiä Myyn kanssa treenatessa.
Myy rakastaa yli kaiken uutta palkkapalloansa.
Carun tottismietteitäi:
Plussat:
- Aktiivisuus ja yritteliäisyys lisääntynyt,
- tasapainoinen ja varma, ei häslää tai ääntele,
- kestää korjaamista,
Haasteet:
- hidas koulutusprosessi, koska korkea ärsykekynnys,
- omii yhä mielellään lelut,
- mielentilan rakentaminen,
- vietit ja niiden olemassaolo??
- motivaatiota, aktiivisuutta ja mielyttämisenhalua lisää...
Caru on vielä pentu ja vielä teini-ikäinen uroskoiran alku, joten muutosta tapahtuu varmasti paljonkin jo pelkästään henkisen kasvun ja kehittymisen myötä. Uskon, että siitä tulee vielä hyvä, kunhan kaikki viettialueet saadaan vielä kunnolla käyttöön. Nyt vaan tarvitaan paljon sitä kuuluisaa malttia.
Olen tehnyt Carulle paljon olkkarissa perustreeniä, (perusasento, eteentulo, istu, maahan, seiso) jossa olen palkkaillut Carun omaa aktiivisuutta ja poiminut naksun avulla liikkeitä. Yllättävän kivasti se on keksinyt jutun juonen ja tarjoilee erilaisia asioita, joita pääsen tätä kautta vahistamaan. Millekään aiemmalla koiralle en ole naksutellut yhtä paljon kuin mitä Carulle! Myyllä esimerkiksi naksua ei ole käytetty oikeastaan koskaan vahvistamaan asioita, koska Myyllä on aina toiminut niin hyvin lelupalkkaus. Naksun avulla sheippaaminen helpottaa liikkeiden vahvistamista, mutta tunnetilan kanssa tulee olla huolellinen, jotta matalaviettisyys ei ole se mitä Carulla vahvistaa. Esimerkiksi kriteerinä voi pitää vaan nopeita tarjoamisia ja jättää hitaat palkkaamatta siinä vaiheessa kun koira ymmärtää mitä siltä haetaan.
Olen tehnyt Carulle paljon olkkarissa perustreeniä, (perusasento, eteentulo, istu, maahan, seiso) jossa olen palkkaillut Carun omaa aktiivisuutta ja poiminut naksun avulla liikkeitä. Yllättävän kivasti se on keksinyt jutun juonen ja tarjoilee erilaisia asioita, joita pääsen tätä kautta vahistamaan. Millekään aiemmalla koiralle en ole naksutellut yhtä paljon kuin mitä Carulle! Myyllä esimerkiksi naksua ei ole käytetty oikeastaan koskaan vahvistamaan asioita, koska Myyllä on aina toiminut niin hyvin lelupalkkaus. Naksun avulla sheippaaminen helpottaa liikkeiden vahvistamista, mutta tunnetilan kanssa tulee olla huolellinen, jotta matalaviettisyys ei ole se mitä Carulla vahvistaa. Esimerkiksi kriteerinä voi pitää vaan nopeita tarjoamisia ja jättää hitaat palkkaamatta siinä vaiheessa kun koira ymmärtää mitä siltä haetaan.
Carulla lelu ei ole palkkaukseen vieläkään yhtään se juttu, joka veisi koulutusta eteenpäin ja ruoalla puljaaminen taas ei nosta yhtään Carun viettiä. Carulla on korkea ärsykekynnys, eikä se innostu helposti saalistamaan tai leikkimään. Carun saadessa palkaksi lelun, viettipäämäärä on saavutettu ja homma lopahtaa Carun mielestä siihen ja se on tyytyväinen. Carun treenejen tulee olla nyt todella lyhyitä ja lähinnä vaan Carun omaa aktiiviisuutta rakentavaa. On myös tärkeä tiedostaa, ettei anna Carun passiivisuuden tuottaa aktiivisuutta, eli jos Caru irrottaa lelusta otteen, lelua ei tulisi alkaa virpomaan sille uudelleen vaan mielummin omia lelua itselleen ja lällättää Carulle sen menetyksestä, jotta koira alkaa jälleen tarjota itse aktiivisuutta, jolloin se taas palkataan. Aivot on siis aika lailla solmussa tätä koiraa treenatessa. 😆
Tässä videolla ei näy oikeastaan tuota parempaa Carun leikittämisosuutta ollenkaan, koska se kohta hukkui jonnekin.... Pointtina kuitenkin olisi, että leikin tulisi olla Carua voimakkaasti haastavaa, jotta se saisi leikistä edes vähän mielihyvää. Tätä ei tuolla videolla ole.
Kivalla ilmeellä Caru aina touhuaa ja erityisesti tätä pyrin sillä vahvistamaan ja tietenkin hyvä suhde on ihan se ykkösasia!
Caru on sellainen iso nallekarhu, jonka kanssa on kyllä hauska painia! 😍
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti