Belgianpaimenkoirien Rotumestaruudet Taipalsaaressa

Sunnuntai aamuna kello soi 3.30. (kertonee taas jotain koiraharrastajista... 😜 ) Määränpäänä Taipalsaari ja belgianpaimenkoirien rotumestaruuskisat. Lauantaina kisasivat Ek- ja jälkikoirat ja sunnuntaina haku- ja viestikoirat. Belgianpaimenkoiria oli hakuun ilmoittautunut yhdeksän koiraa. Muunnoksista suurin osa oli maleja ja joukkoon mahtui jokunen tervu. Olisikohan viestissä ollut yksi gronttu... ?

Kisapaikalle saavuttua, alkoi aamun alkuvalmistelut; sirunluku ja ilmo sekä järjestyksen arvonta. Arvoin meille numeron seitsemän. Ihan hyvä numero, koska kerrankin päästiin aloittamaan liikkeillä.

Tottiskentälle mentiin ilman mitään valmistelua. Myy sai nuuskutella kentälle mennessä menomatkan tavallisessa pannassa ja taluttimessa. Vasta juuri ennen meidän vuoroa, vaihdoin Myylle kisapannan. Siitä sitten koira perusasentoon ja menoksi. Smien jälkeen en näitä kisoja jännittänyt oikeastaan juuri yhtään, joten siinäkin mielessä kannatti kyllä käydä smissä. Oli mukavan rento fiilis ja Myykin tuntui hyvältä. Sama fiilis jatkui oikeastaan koko kentällä olon ajan ja oli kiva ohjata koiraa. Pientä ääntelyä oli, mutta ei sitäkään haittaavissa määrin.

Pieniä virheitä tuli sinne tänne, mutta kokonaisuuteen olen tyytyväinen. Paikkamakuusta arvosanaksi erinomainen, seuraaminen erittäin hyvä, jääveissä ei ihan parasta Myytä, luoksetulot suoria. Ennen noutoja muistin, että olin unohtanut ottaa särkylääkkeen. Olkapäässä oleva jännerepeämä sitten muistuttelikin itsestään ja heitot tekivät yllättävän kipeää. Myy hoiteli onneksi oman osuutensa kunnialla, vaikka heitot olivatkin vähän vinoja. Metrisen palautti vinoon. Eteenmenossa lähti hyvin puoleen väliin, pysähtyi ihmettelemään, uusi käsky, lähti hyvin ja meni käskyllä maahan.

Tuomari kehui, että ohjaan koiraa nätisi, meitä on ilo katsoa, koira työskentelee iloisesti- ja halukkaasti minulle... Noihin tuomarin sanoihin voikin kiteyttää oikeastaan koko kisapäivän! Myyn kanssa tekeminen tuntui niin hyvältä. Tottiksesta pisteitä 87 p. Tuomarilinja rotumestiksissä oli varsin tiukka ja Myy sai kisan toiseksi parhaat tottispisteet.

Liikkeestä istuminen

Luoksetulo

Mihinkäs se sen nyt heitti? 

Henkilöetsintä
Maastoihin siirryttiin hyvillä mielin. Hakuradalle tullessa, Myy oli mukavan seesteinen ja hyvin keskittynyt. Hakurata oli vaihtelevaa perusmetsää, jossa oli hyvin paljon nousua ja laskua, hyvin polveilevaa maastoa. Etukulmista aloitettiin ja heti ekalla pistolla Myy tuli alarinteestä rullan kanssa. Eka maalimies ylös, näyttö ja ilmaisu erinomainen. Annoin Myyn työskennellä rauhassa, enkä kiirehtinyt huutamaan sitä heti pois. Väliin tuli paljon tyhjiä ja noin reilussa 200 metrissä Myy tuli rullan kanssa vasemmalta puolelta aluetta. Tässä myös näyttö ja ilmaisu erinomainen. Viimeinen maalimies löytyi 300 metristä oikeasta kulmasta. Tässä näyttö ja ilmaisu erittäin hyvä. Olisi kuulema voinut tuoda rullan suoraan maalimieheltä, teki pienen kaarron. Myy teki suoria ja syviä pistoja. Olin erittäin tyytyväinen Myyn työskenteleen radalla, joten maastopisteet vähän yllätti. 154 pistettä. Tuomari kehui, että ohjaan koiraa kyllä kauniisti, mutta voisin käskyttää koiraa enemmän ja käyttää ääntäni voimakkaammin. Hän myös kaipasi tekemiseen enemmän voimaa. No, näillä mentiin.

Ukot löydetty 

Esineruutu 
Kisapaikalla palatessa odotti ikävä yllätys. Myytä lukuunottamatta muut koiran olivat käyneet jo esineruudussa. Sanoin, etten mene ilman lepotaukoa esineruutuun. Se sallittiin. Vettä alkoi satamaan juuri silloin kaatamalla. Esineruutu porukka odotti metsässä vaan meitä. Talkoojien edellinen päivä oli ollut todella pitkä, joten tahtia oli sunnuntaina selvästi nopeutettu. Olisiko korkeintaan kymmenisen minuttia hengähdetty ja lähdin sitten ruutuun. Ruutu on aina ollut Myyn vahvuus, joten ajattelin, että josko se kuitenkin sen hoitelisi. Heti ekalla lähetyksellä näin, että koira ei ollut vielä palautunut hakuradasta. Sen työskentely ei ollut sitä mitä se Myyllä yleensä on. Myy etsi kuitenkin sisukkaasti, mutta vähän totuttua hitaammalla temmolla ja aikaa kului. Eka esine löytyi. Sitten toinen... palauttaessa se nappasi hajun kolmannesta ja kävi vaihtamassa sen kolmosesineeseen. Sitten haki kolmannen. Sai vielä hajun neljännestä esineestä tuomarin sanoessa, että aika loppuu. Kävi vielä hakemassa neljännen esineen, mutta tätä esinettä ei hyväksytty. Tuomari rokotti luovutusasennosta, joka saisi olla korrektimpi. Tulos tyydyttävä 21 p.

Tottis 87, maasto 175 ja yhteispisteet 262 p. HK3 ja II-tulos. Sijoitus 4/9. Pronssimitalli saatiin samoilla yhteispisteillä meidän kanssa, mutta maasto-osuus ratkaisi paremmuuden kisakumppanin hyväksi.

Tottis oli päivän parasta antia ja se yllätti iloisesti! Muutenkin Myy työskenteli koulutustasoaan vastaavasti ja kaikki osa-alueet olivat ehjiä kokonaisuuksia. No, esineruudussa tuli pieni kömmähdys, mutta siinäkin sain palkata Myyn neljän esineen jälkeen. En voisi olla tyytyväisempi päivään. Myy oli superhieno. 💝

Tottisvideo

Tottiksen jälkeen

Lopuksi vielä itselleni muistiin. Koevalmistautuminen tämän kokeen osalta oli seuraavanlainen: 

• koko viikko koulujuttuja
• koko viikolla ei yhtään koiratreenejä
• lauantaina aamusta kuuden kilometrin metsälenkki, jossa Myy juoksi turhat höyryt pois.
• aamusta kisapaikalle.
• Rento mieli!! Tyytyväisyysenergia!!