sunnuntai 23. syyskuuta 2018

pk-hommia

Treenikuulumisia, eli aloitellaan hausta. Ensinnäkin ikävää, ettei tänä vuonna järjestetty haussa rotumestiksiä, eikä edes pm-kisoja. Koira kun olisi koekunnossa, niin sitten ei ole kokeita. Vähän turhauttavaa, mutta elämä on. Toisaalta, nyt on ainakin hyvää aikaa hioa kaikenlaisia juttuja kuntoon.



Haussa on tehty syksyn aikana teemoittain mm. sisääntulotreenejä, lähimaalimiestreenejä, kikkailtu piilojen ja tyhjien kanssa ja tehty myös pitkää rataa. On yritetty tehdä treeneistä Myylle vaihtelivia, mielenkiintoisia ja pyritty pitämään opittua yllä. Mukavinta on, että maalimiesmotivaatio on Myyllä tosi korkealla ja sitä ei haittaa isotkaan häiriöt, kun työviitta on vedetty harteille. Yhdessä treenissä keskelle hakualuetta olivat eksyneet kuljeskelemaan nainen ja pieni koira. Myy ilmaisi maassa makaavan maalimiehen asianmukaisesti, pieni vilkaisu sivulle paljasti mulle ja maalimiehelle, että toimia seurasi ihan vierestä utelias silmäpari... Plussaa on erittäin hyvä maalimiesmotivaatio, hyvät ilmaisut, syvät pistot, maalimiehiä ei jää metsään. Miinusta taas on laajat ja ajoittain vinot pistot, yleinen malttamattomuus, eli toisin sanoen se hallinnan puute... Parannettavaakin siis löytyy. Myyllä tuntuu välillä olevan vallalla vähän ajatus "koko alue kerralla haltuun, ohjaajasta viis...". Sisääntulotreenien tekeminen vähän paransi asiaa. Selväksi on tullut myös se, että ennen treenejä Myyn kannattaa antaa päästellä huoletta höyryjä ulos, jotta radalla nähdään parasta tekemistä. Haku on kuitenkin parasta meidän molempien mielestä ja me treenataan, vaikka tälle vuodelle tuskin kokeita tuleekaan.



Ollaan puuhattu myös jälkien parissa. Janat alkavat toimia jo ilman apujakin, mutta eka keppi meinaa nyt sitten jäädä. Jonkun asian kun saa kuntoon, niin joku toinen kohta sitten hajoaa. Näinhän se aina menee. Omaan makuun Myy saisi ajaa syvemmällä nenällä ja rauhallisemmin, mutta vaikka jarrua painaa kuinka niin Myy ryysii, kun siitä jäljestäminen on vaan niin siistiä... Tässäkin lajissa pidän hyvänä tämän hetkistä Myyn hyvää motivaatiota. Se todella tykkää tästäkin hommasta ja kun kepeistä saa vieläpä maksamakkaraa niin a vot!

Tässä tämän päivän treeni, vaikka vuosiluku videolla viittaakin viime vuodelle...



Nyt on se ihan paras aika vuodesta! Ilma on viilentynyt, syksyinen luonto on kauneimmillaan ja metsä kutsuu puoleensa yhä uudelleen. Paljon aikaa tulee käytetettyä nyt ihan vaan lenkkeilyyn. Metsässä olo kun rentouttaa ihan parhaiten. Akut on ladattu joka kerta, kun metsästä tulee pois, tykkään!


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti