sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Piirinmestaruushopeaa, HK3 ykköstuloksella!

Keski-Suomen Piirinmestarit
Alkujaan en edes aikonut ilmoittautua Saarijärvellä pidettäviin haun piirinmestaruuskisoihin. Ajeltiin mökiltä kotiin ja näin fb:ssä ilmon, jossa luki, että Pm-kokeeseen on viimeinen ilmopäivä. Mainitsin tästä ääneen. Hannu sanoi, että mitä sitä sitten noin aktiivisesti treenaa jos ei kerta käy kokeissa? Se riitti ja ilmo lähti. Onneksi.

Keski-Suomen Piirinmestaruushopeamitalisti  Myy 




Keskiviikkona aloitin Myyn nesteytyksen, eli piimätankkauksen. Noin puoli litraa vesipiimää aamuin illoin ruoan jälkeen. Luulen, että tästä juottamisesta on oikeasti apua, koska nytkin tuomari kehui koko radan todella hyvällä temmolla liikkuvaa ja jaksavaa koiraa. Jos en juota Myytä paria päivää ennen pitkän radan reenejä, se puuskuttaa viimeistään 150 metrissä. No joo, voihan nämä olla ihan motivaatio juttujakin tms. mutta jotenkin vaan tahdon uskoa tähän.

Koepäivä oli sumuinen ja välillä satoi vähän vettä. Tuulta ei juuri ollut, joten sää oli Myylle paras mahdollinen. Puuskittaisella ja kovalla tuulella on vaara, että Myy lähtee hakemaan kaukaa alueelta maalimiestä ja tämä vaikeuttaa itselläni alueen jakamista.

Henkilöetsintä
Maasto oli Koirakorven jälkeen erittäin mukavaa maastoa. Keskilinja oli melko selkeä, joten rata oli helppo hahmottaa. Jopa minun. Ekat kulmat olivat Myyltä melko hätäisiä. Tuomari sanoikin, että kulmaan olisi voinut jäädä maalimies jos siellä sellainen olisi ollut. Reilusta 50 metristä vasemmalta puolelta Myy tuli rullan kanssa. Näyttö erinomainen. Seuraavaksi - olisiko oltu jossain noin 150 metrissä oikealla puolella, Myy nosti lähimaalimiehen. Oli varmaan syvyydeltään korkeintaan noin 20 metrissä keskilinjalta. Tässäkin näyttö erinomainen. Noin reilusta 200 metristä vasemmalta puolelta nousi taas maalimies... hetken mietin, että voiko oikeesti viimeinen sata olla tyhjä, mutta päätin luottaa koiraan. Laitoin näytölle. Juoksutti mua melko kauas vasemmalle ja kun piiloa tai maalimiestä ei löytynyt, tajusin, että on tehnyt valeen. Mietin, että tässäkö tämä nyt sitten oli? Jälkeenpäin ajattelin, että oli varmaan saanut viimeisestä maalimiehestä jo tässä kohtaa hajun. Kaksi ylhäällä ja vale alla. Rata jatkui. Viimeinen maalimies löytyi vasemmasta takakulmasta. Tästä sai arvosanaksi erittäin hyvän, pudotti rullan vähän liian aikaisin keskilinjalla.

Aikaa rataan meni reilut 11 minuttia, joten oltiin turhan hätäisiä. Tosin Liis veti vielä pari minuuttia paremmaksi, joten aika kiireisiä voittajakoirakot olivat tuomarinkin mukaan. Myy sai kehuja työskentelystään. Koira on energinen ja innokas ja yhteistyö ohjaajan kanssa toimii hyvin. Vale pudotti kuitenkin roimasti pisteitä, joita saatiin maastosta ainoastaan 157.

Tulossa hakuradalta. Miten niin onnellisen näköinen? :) 

Esine-etsintä
Esineruutu menikin sitten täysin käsikirjoituksen mukaan ja oltiin taas kisassa mukana. Kolme esinettä nousi reiluun pariin minuuttiin. Pisteitä 29/30. Tässä kohtaa piti alkaa oikein laskea, että vieläkö olisi mahdollisuuksia ykköstulokseen. Ykkönen oli vielä tarjolla, jos tottiksesta saa vähintään 84 pistettä... Pitäisi saada.

Tottis 
Mutta sitten se tottis. Voi apua. Myyn mielentila oli kyllä ihan kaikkea muuta kuin se mitä toivoin. Vähän taisi olla jo väsynyt koira maastojen jälkeen. Myy oli kamala kiekuja, eikä asiaa auttanut uusi kenttä äänineen ja ympäristöineen. Hälytysajoneuvojakin meni kun tehtiin noutoja. Loppuliikkeet koira haukkui koko ajan ja mulla nousi savu päästä. Mutta ei annettu periksi. Tänne on tultu kisaamaan. Ensimmäistä kertaa juoksusta seisominen onnistui, joten jotain hyvääkin oli. Vielä tiistaina se juoksi perässä ja tuntui, ettei se vaan opi. Sanoin vähän turhan painokkaasti käskyn, mutta tässä tapauksessa se kannatti. Liikevirheitä ei kaikesta mölinästä huolimatta juurikaan tullut. Tosin eteenmeno jäi puutteelliseksi kun Myyn mielestä nyt vaan oli ihan kertakaikkisen outoa juosta vieraalla kentällä suoraan eteenpäin. Pisteitä saatiin kaikesta huolimatta... tasan se 84 p, !, eli sehän tarkoitti sitä, että yhteispisteitä oli kaikkiaan 270, eli pisteet riittäisivät juuri ykköstulokseen! VALIOKELLO SIIS TIKITTÄÄ!





Ensimmäistä kertaa juoksusta seisominen onnistuu!! 

Pakko oli laittaa tottisvideoon musiikkia, jotta Myyn "musiikki" vähän vaimenee...



Meidän oman hakuryhmän Liis ja kelpie Huti voittivat Piirinmestaruuden. Me saatiin Myyn kanssa Piirinmestaruushopeaa, HK3 koulutustunnus ja vieläpä sitten kuitenkin ykköstuloksella! Meidän hakuporukassa on siis Keski-Suomen piirin parhaat hakukoirat! 💪

Paljon onnea Liisille ja Hutille sekä Myyn puolisisko Helkalle ja Saijalle HK1-koularista heidän ekassa hakukokeessaan. Oli kyllä mahtava kisapäivä. Tätä tämä koiraurheilu taitaa sitten ihan parhaimmillaan olla!


Kuvassa Off Line`sin edustajat. On ne hienot puolisiskokset!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti