keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Joulun jälkeen


Joulu on taas vietetty. Perhe lähellä, hyvää ruokaa, rentoa yhdessä oloa, paljon ulkoilua ja riittävästi lepoa. Siitä oli tehty tämä Joulu. Lahjaksi sain myös maailman hienoimman hiirialustan, jossa on kuva kaikista meidän perheen karvajäsenestä. 💓 Niilo-westie, Elvis-pupu sekä meidän koirat. Koko ihana kööri. Niilo sairasti joulukuussa kennelyskän, jota nyt on taas paljon liikkeellä, kuten aina Jyväskylän näyttelyn jälkeen. Onneksi Niilon tauti ei ollut mitenkään erityisen ärhäkkä ja Niilo on parantunut taudista hyvin. Virtaa tosin on nyt kuin pienessä kylässä. Erityisesti Mooren vuoksi toivotaan, ettei tauti meille asti rantaudu. Joulun jälkeen sain itse flunssan, jota nyt sitten parannellaan. 


Jääkelit tulivat ja menivät. Sää lämpeni uudelleen ja vesisateiden myötä jäälle ei enää ole asiaa. Aika isolta osin järvi jopa taas lainehtii. Vastahan me tuolla tallusteltiin ja nyt järvi on melkein sula! Lenkit ovatkin siirtyneet uudelleen metsään. 




Hallivuoroa en tälle talvelle tottikselle saanut, joten sohjossa pitää puuhata ja se on tylsää se. 👎 Myylle on tehty lähinnä mielentilaa ja haettu parempaa keskittymistä. Ääntelyyn olen puuttunut. Tottiksen lisäksi on tehty näyttelyjuttuja. Jouluvieraat ovat saaneet katsoa Myyn hampaita. Tämä sujuu jo mallikkaasti. Tosin Myyllä on hirveä kiire palkalle kun suuhun on katsottu. Pitäisi saada vielä treeniä kehässä pyörimiseen. Myyltä menee kuppi nurin jos rinkiä juostaan toisten koirien kanssa.😅Agissa jatkettu itsenäisiä keppejä ja avokulmaa. Paljon on edistymistäkin tullut, joten kyllä siitä vielä hyvä tulee.

Vuoden alkuun olen varannut Romeolle hammaslääkärin. Leuka kuvataan hammasrtg:ssä ja tarvittaessa poistetaan hampaita. Kuinka paljon, jää nähtäväksi. Jännä kuulla mikä suun tilanne loppujen lopuksi on. Toiset sanovat, etteivät kuluneet hampaat aiheuta koiralle mitään ongelmia kun taas toiset ovat sitä mieltä, että pahoihinkin tulehduksiin ja yllätyksiin on syytä varautua, vaikka mitään näkyvää huolta ei hampaissa olisikaan. Romeon hampaathan ovat jo pitkään olleet tosi kuluneet. Se syö nyt huonosti kaikkea kovaa, joten siksi varasin ajan. Toisaalta se on aina ollut nirso ja huono syömään nappuloita, joten sekään ei välttämättä kerro mitään. Kohta ollaan viisaampia tämän osalta.

Tässä Myyn puuhia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti