sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Rinssit auttavat rinsessaa... ;)


Joskus siitä on selvää etua, että koiria on useampi. Toisista koirista saa tarvittaessa hyvän tukiverkoston. Ollaan taas ammuttu Myylle ja tämä tuottaakin toivottua tulosta. Seuraaminen sujuu jo ilman mitään nitkahdusta. Romeo höntsää mukana seuraamisessa, joten Myy ei ehdi jännittelemään jotta paikka ei mene. Moore syö maasta lihapullat jos unohtuu yhtään ihmettelemään... Ampumisreissuista on tullutkin varsin kivoja koko lauman yhteisiä retkiä herkkuineen.

Lauantaina ennen hakutreenejä käytiin tekemässä Koirakorvessa tottikset. Aluksi ammuttiin. Ensin paimenet saivat taas vapaasti napsia maasta lihapullia. Ei reagointia ammuttaessa. Sitten seuraamista yhdessä Romeon kanssa. Ei niiaillut tässäkään yhtään, joten ihan tosi tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseen! Jos ei kuulema tietäisi, että Myy arkoo paukkuja, niin ei sitä enää huomaa.

Tein noudot ja sain neuvoja luovutukseen. Myy tuo kapulaa aina hyvällä otteella ja vasta eteentulossa löysyttää otteen kun alkaa valmistautua irroitukseen. Nyt otan kapulasta kiinni ennen kuin ote ehtii löystyä ja leikitään kapulalla kunnon taisteluleikkejä. Puri kapulaan hyvin voimakkaasti eikä ote ollut missään vaiheessa huono. Hyppynoudot oikein hyvät ja jos luovutuksen saa kuntoon niin eihän tässä voi kuin iloita. Myy puree patukkaakin (kiitos Kantoluodon!) nyt huomattavasti paremmalla otteella kuin mitä teki vielä vähän aikaa sitten. Olen saanut vahvistettua oikeaa otetta.




Ekaa kertaa tein eteenmenon koemaisesti ilman lelua. Lähti kuin tykinsuusta ja meni ekalla käskyllä istumisen kautta maahan.



Tottisten jälkeen käytiin tekemässä hakuilut päälle. Edelleen suoruutta saisi tulla lisää pistoihin, mutta ukot nousee, eikä valeita tule, joten tällä hetkellä tämä on pääasia.

Lainaus fb:stä 15.5. :
Käki kukkuu, vesisade, kikkari, Myy ja minä. Muuramen harjun 10 km. lenkki takana. Aikaa meni 50 minuuttia. Raskaat ylämäet hidastavat, mutta olihan taas ihanaa...


Hymiö heart




Mitä enemmän kikkaroin, sitä enemmän tuosta "laitteesta" tykkään. Myyn kanssa on löytynyt hyvä yhteinen sävel ja meno on ihan supermukavaa.

Agissakin ollaan käyty. Keskiviikkona ohjatuissa tehtiin viikkorataa. Kepeillä ns. tyhjään päin meno oli haastavaa kun piti jättäytyä koirasta reilusti jälkeen. Epävarmuus iski kun mamma ei tule mukana. Appari palkkasi ja saatiin muutamia onnistumisia. Näitä tarttisi tehdä enemmän. Takaakierroissa tuli pari rimaa alas ja kerran kaatui koko siiveke. Laitettiin toinen rima nojaamaan siivekkeeseen, jotta malttoi paremmin kääntyä.





































Ei kommentteja:

Lähetä kommentti